Jeesus revolution elokuva

 

Kävin äsken  katsomassa tuon elokuvan ja kyyneleet virtasivat poskillani sen alusta loppuun asti.

Oli se aika poikkeuksellista minulle. Joskus joku kyynel on silmäkulmasta poskelle lirahtanut, jotain kuvaa katsoessa. Nyt vettä tuli molemmat posket ihan märiksi ja vielä jatkuvasti. Ai mikäkö puhutteli niin voimakkaasti.

Se vain että minä tunnen totuuden, jota miljoonat ihmiset etsivät, mutta hakevat sitä sieltä mistä sitä ei löydy.

Ai mitäkö teen sen asian kanssa. No, siinähän se juttu onkin kun olen niin kuin minulla ei olisikaan tuota käsittämättömän suurta aarretta. Oli pakko ihan alkaa kirjoittamaan tätä teille, jotta saan itseni rauhoittumaan. Kirjoittamien auttaa rentoutumaan ja omia ajatuksia pääsee tässä rauhassa pohdiskelemaan. Jolloin voi jopa jotain jättää julkaisematta.

Huh. Miten olen tottunut tähän omaan kristillisyyteeni ja uskovaisuuteni. Tapaan jolla elän uskoani todeksi. Joudunkin nyt kysymään itseltäni elänkö ihan oikeasti siinä totuudessa, jonka tunnen henkilökohtaisesti. Olenko totta edes itselleni. Vai petänkö itseäni sillä että elän ihan hyvää ja mukavaa elämää? Ehkäpä se totuus jonka jo nuorena sain kohdata Jeesuksessa voisi näkyä minussa enemmän. Ehkä se voisi laittaa liikkeelle jotain, joka olisi sen arvoista, että minä tunnen Hänet, joka sanoo että Hän on totuus.

Elokuva kertoo hippiherätyksestä, joka lähti liikkeelle seurakunnasta, joka avasi ovensa. Olisiko minunkin syytä avata jokin ovi johonkin uuteen?

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli

131 KOMMENTIT

  1. Sami on ymmärtänyt Lutherin ajatuksen, joka löytyy kirkkaana myös Paavalilta. Sami ei vain hyväksy Lutherin löytämää aarretta. Ihmettelen, sillä kuitenkin monet ovat saaneet lohdun ja rauhan omista töistään, Kristuksen tuoman Pelastuksen ja lunastuksen kautta. Jumalan Armovalinta on Paavalin opetuksen keskeinen sisältö ja kaikki hänen kirjeensä, kuten myös muut Apostoliset kirjeet todistavat samaa.

    Asia on tosiaan niin, että olemme kaikki jo tuomittuja alkusynnin tähden ja Jumala pelastaa ihmisen Poikansa Evankeliumin kautta, Evankeliumi joko vaikuttaa ihmisessä kaiken mitä tarvitaan tai se ei vaikuta. Mitään ns. valintaa ei ihmisen puolelta ole. Tämä kauhistuttaa niitä, jotka luottavat vielä ihmisen luontaiseen kykyyn vaikuttaa Jumalaan, niin, että Jumala lukisi meidät kelvollisiksi itsemme kautta.
    Evankeliumi on julistettava kaikkialle maailmaan se tekee sen työnsä, minkä tähden se on maailmaan Lähetetty. Me emme voi sille mitään, jos joku ei tule vaikuttuneeksi Jumalan Armosta, Kristuksen ylösnousemuksesta ja Hänen Lupauksistaan. Jumala on vastuussa Evankeliumin Voimasta, ihminen on vain Sanansa julistaja. Jumalan tahto on, että kaikki tulisivat tuntemaan Totuuden, mutta kuten tiedämme kaikki eivät usko vaikka kuolleet herätettäisiin. (Luuk.16:31)

    Seuraava alla oleva Pietarin kirjeen kohta kannattaa lukea huolella ja tutkia, miten hän asian esittää. Jumalan Voima on siinä, että jotkut perisynnin alaiset ihmiset uskovat Kristuksen Evankeliumin ja pelastuvat sen kautta iankaikkiseen elämään. Kristus on koko maailman syntien sovitus. Myös niiden synnit on sovitettu, jotka eivät usko. Miten heidän laita on kun tilinteon aika kerran tulee? En tiedä, Tuomio on yksin Jumalan. Jumala meitä kaikkia armahtakoon, se on kaikkien pyhien rukous ja toive.

    ”Simeon Pietari, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja apostoli, niille, jotka ovat saaneet yhtä kalliin uskon kuin mekin meidän Jumalamme ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen vanhurskaudessa. Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta.

    Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee, niin pyrkikää juuri sentähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja, avuissa ymmärtäväisyyttä, ymmärtäväisyydessä itsenne hillitsemistä, itsenne hillitsemisessä kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalisuutta,
    jumalisuudessa veljellistä rakkautta, veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta.
    Sillä jos teillä on nämä ja ne yhä enenevät, niin ne eivät salli teidän olla toimettomia eikä hedelmättömiä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa. Jolla sitävastoin ei niitä ole, se on sokea, likinäköinen, on unhottanut puhdistuneensa entisistä synneistänsä.

    Pyrkikää sentähden, veljet, sitä enemmän tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi; sillä jos sen teette, ette koskaan lankea; sillä näin teille runsain määrin tarjotaan pääsy meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan.” 2.Piet.1:1-11

    • ”Sami on ymmärtänyt Lutherin ajatuksen, joka löytyy kirkkaana myös Paavalilta””

      Tuossa on todella räikeä rinnastus että Lutherin ajatukset löytyisivät kirkkaana myös Paavalilta.

      Kuinka ihmeessä voi edes ajatella Lutherin ja Paavalin olevan samassa uskossa, mietitäämpä nyt edes hiukan mitä Luther ajatteli juutalaisista ja verrataan sitä Paavalin ajatuksiin, ero on kuin yöllä ja päivällä.

      Siis mitä on sokeus, juuri tuota ettei näe miten räikeän erilaisia ovat edellä mainittujen ajatukset.

    • Ismo, voit tietysti uskoa luterilaiseen Jumala kuvaan, jossa Jumala pelastaa väkisin ihmisen ja vain osan. Itse en voi uskoa näin raskaaseen Raamatun tulkintaan, jossa Jumalasta luodaan filosofinen epälooginen hirviö. On huomioitava se, että monergistinen Jumala kuva löytyy vain ja ainoastaan luterilaisesta teologiasta.

      Se perusväite, että luther olisi löytänyt jotakin joka on ollut kadoksissa ja nyt lutherin myötä tullut valoon, on vastaava kun helluntailaiset väittävät että heidän kaste näkemys on oikea ja he ovat tuoneet nyt valoon oikean kasteen.

      Mistään patristisesta tai kirkon opetuksesta ei löydy lutherin opettamaa predestinaatio oppia. Joten se on uusi tulokas.

    • Ari, olet kysynyt tätä ties kuinka monetta kertaa. Eikö sinulle ole asia jo selvinnyt? Mikä tässä nyt on epäselvää?

    • Ari, kastettu helluntailainen, vapaakirkolainen ei pelastu, jos ei usko. Kaikki kastetut ei siis pelastu. Kaste kyllä pelastaa ja välittää pelastuksen koska Jeesus asuu kaste vedessä, mutta voimme hylätä kasteessa annettavan uskon.

    • Sami Paajanen siis vanhemmat voivat päättää vauvan pelastuksesta kun päättävät kastetaanko tämä vai ei?

    • Ari, kristityt eivät pelasta lasta vaan Jeesus kasteen kautta. Vastaavasti vapaa kirkkolainen, helluntailainen voi päättää ihmisen pelastumisesta, jos ei kerro Jeesuksesta. Analogiasi on lisäksi arvoladattu ja karikatyylinen yksinkertaisu.

    • Ari, tämänkin kysymyksen kysyt toistamiseen ja sinulle on vastattu. Miksi kysyt jatkuvasti samoja. Etkö osaa kysyä muuta.

    • Nämä kysymykset kuvastaa vaan sitä kuinka harhassa on vauvakastetut jotka uskovat oman kasteensa pelastavan.

    • Eiköhän kysymyksissäni ole ulospääsy teidän luupista jossa pyöritte kokoajan eli ette pääse yhteisymmärrykseen tästäkään asiasta, taitaa ainut olla mistä pääsette yhteisymmärrykseen on minun vastustaminen ja samalla Raamatun sanan vastustaminen, otatte kaiken Lutherilta yhtään miettimättä mitä hän on opettanut väkivaltaa ja pakottamista todellisen rakkauden sijaan.

    • Ari siitä olemme saamaa mieltä, että sinä olet harhassa, eikä sinulla ole seurakuntaa. Siitäkin olemme samaa mieltä, että toistelet samoja kysymyksiä, et osaa muuta.

    • Pekka, tuo on yksi varteenotettava näkemys joka nousee edelläpuhutusta luterilaisuuden predestinaatio näkemyksestä käsin. Monet ovat kyselleet samaa. 🙂 Tämä kysymys on johdettavissa, myös luterilaiseen vanhurskauttamis käsitykseen, lain ja evankeliumin väliseen eroon. Kokonaissysteemi luterilaisessa teologiassa on linkitetty keskenään.

  2. Jos mitään valintaa ei ihmisen puolelta ole niin sitten voin hyvin käsittää sen, ettei rippikoulun jälkeen nuorten edes odoteta tulevan seurakunnan toimintaan . Rippikoulu yksin kasteen kanssa tekee nuorista oikeita kristittyjä. Joten mitään tarvetta seurakunnan toimintaan osallistumiseen ei ole. Ei edes kirkkoon kuuluminen ole tarpeen.

    • Luterilaisuudessa Jumalan iankaikkisuudessa tehty predestinaatio realisoituu sanan ja sakramenttien kautta, silloin kun Jumala haluaa. Tästä näkökulmasta käsin luterilainen kirkko ja sen lähetystyö ja eri toiminnot perustellaan. Jos sakramentteja ja sanaa ei ole predestinaatio ei pääse realisoitumaan.

  3. Minä en käsitä, miksi on niin vaikeaa hyväksyä sitä, että Jumala vaikuttaa kaiken kaikessa, kuten Paavali opettaa? (1.Kor.12:6) Eikö juuri siinä ole meidän syntisten lohtu ja turva, että Jumala on itse pelastanut meidät Poikansa Evankeliumin mukaan ilman omaa operointiamme, Armosta?

    Jumala on se, joka meissä kaiken vaikuttaa, uskon ja teot sen mukana. Hän alkaa ja täyttää. (Fil.2:13) Mikä auttava osuus siis ihmisellä on, jos kerran Jumala vaikuttaa kaiken? En ymmärrä?

    Jos kerran Evankeliumi synnyttää ihmisessä uskon, niin eikö ihminen tule silloin tule vaikutetuksi Jumalan tahdon mukaan? Miksi tuohon pitää sovittaa ihmisen omaa vaikuttamista? En ymmärrä? Jos Jumala antaa ihmiselle näin uskon, niin miksi siihen pitää lisätä ihmisen omaa operointia? En ymmärrä?

    Kenelle Herran Käsivarsi ilmoitetaan, kuka kuulee saarnamme?

    • Ismo, kaikki varmasti hyväksyvät sen, että Jumala vaikuttaa kaiken kaikissa ( 1 Kor. 2:16). Tosin Jumala ei pelasta ihmistä ilman ihmistä. Jumala ei kävele ehtoolliselle ilman ihmistä, Jumala ei rukoile ilman ihmistä, Jumala ei aseta ehtoollista vaan pappi pyhittää ehtoollisaineet. Armo ja teot eivät ole vastakohtaisia kristityn elämässä.

      Uskontunnustuksessa luterilainen itse lausuu minä uskon, Jumala ei lausu hänen puolestaan. Näin kristitty operoi jatkuvasti uskon elämässään, jatkuvasti. Kristityn OPEROINTIA on kautta linjan ja läpäisee koko kristinuskon.

    • On hienon hieno ero kahden eri asian välillä ja ne sotkeutuvat tässä mielestäni yhteen. Kerro Ismo esimerkki ihmisen omasta vaikuttamisesta. Mitä sellaisella tarkoitat. Jospa sen kautta löytyisikin vastaus. Mehän voimme väitellä asiasta, josta olemme samaa mieltä, mutta emme vain tajua sitä itse.

  4. On totta, että emme edes aina tajua, kuinka Jumalan Sana meihin vaikuttaa ja tarkoitan kaikessa sitä, ettei ihminen voi huutaa apua, jollei usko, että Jumala on!

    Miten usko syntyy, ellei kukaan ole julistanut? Kun Kristuksen ylösnousemuksesta ja Pyhän Hengen vuodattamisesta lähtien on Sana kiirinyt maailmaan, Apostolisen uskon kautta, niin se kerran ”tässä ajassa” on saavuttanut myös minut ja saattanut minut tietoiseksi siitä Lunastuksesta ja syntien sovituksesta, joka Kristuksessa Jeesuksessa on.

    Tarkoitan tällä, että minä en ole saavuttanut Jumalaa omilla pyrkimyksilläni, vaan Jumala on saavuttanut minut, ilman että minä olisin mitenkään vaikuttanut asiaan.
    Jumala siis on tahtonsa päättämän mukaan Pelastanut minut Poikansa Evankeliumin kautta. Kun kuulin, niin sain Armon.

    Jollei ole julistajaa, niin ei ole myöskään Uskoa, joka Sanan kautta saavuttaa, ne sielut joille Sana on tullut. Minä, eikä kukaan muukaan voi päättää kuka pelastetaan ja kuka kuulee Evankeliumin.

    ”Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen.” Room.9:16

    • Ismo Malinen toteat:”” Jumala siis on tahtonsa päättämän mukaan Pelastanut minut Poikansa Evankeliumin kautta. Kun kuulin, niin sain Armon.””

      Milloin tämä ”kuuleminen” tapahtui, kasteessako jo vai milloin?

      Siis jos ei kasteessa niin silloinhan kun kuulee evankeliumin täytyy tehdä parannus ja ottaa kaste syntien anteeksi saamiseksi, ei ole muuta Tietä.

    • Ismo, kyllä monet ihmiset etsivät Jumalaa, ihan itse. Ei tarvitse aina odottaa lähetystyöntekijää. Monet ovat myös löytäneet hädässänsä kristinuskon Jumalan. Jumala on vastannut heille. Ihminen on itse vapaasta tahdosta aktiivisesti huutanut Jumalan puoleen.

  5. Te olette vastaanottaneet peson, – Kehotamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon,-tai toisen evankeliumin minkä olette vastaanottaneet, tämä sana on kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen.

    Nämä tutut kohdat puhuvat kyllä selvästi siitä, että pelastus vastaanotetaan. Se on ihmisen osuus pelastuksesta ja sen kieltäminen kumoaa nämä kohdat.

  6. ”Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.” Hebr.11:6

    Kaiken edellä kirjoittamani tarkoitus on vain avata, ettei usko ole ihmisen otettavissa, ja ilman uskoa kukaan ei voi olla otollinen. Raamatullinen Totuus on, että Jumala yksin voi antaa uskon ihmiselle. Missä on siis valinta, jollei ole uskoa? Jumalan luokse tuleminen on mahdotonta jollei ole uskoa? Tätä vain haluaisin tähdentää.

    Evankeliumissa on Jumalan Voima ja se ei ole mitään mikä lähtee meistä. Usko on yksin Jumalan teko ihmisessä. Jumala päättää ja säätää ja synnyttää ihmisessä uskon.
    Tätä olen yrittänyt tähdentää. Joka kuulee Evankeliumin, se saa Jumalan Lahjan, näin Jumala synnyttää ihmisen Evankeliumin kautta. Syntyvä, ei vaikuta omaan syntymäänsä millään tavoin. Paavali kirjoittaa:

    ”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle.”

    ”Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on Jumalasta syntynyt; ja jokainen, joka rakastaa häntä, joka on synnyttänyt, rakastaa myöskin sitä, joka hänestä on syntynyt.” 1.Joh.5:1

    ”Ilman uskoa on mahdotonta olla otollinen…” Miten vastaanottaa, jollei ole uskoa?
    Uskon syntyminen on mysteeri ja Jumalan salaisuus on kätkettynä Kristuksessa.

    ”Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.” 1.Kor.1:18

    • Kun Jumala kutsuu/vetää ihmistä luokseen niin voiko ihminen tehdä siinä mitään eli voiko joko hyväksyä tai hylätä kutsu/veto?

      Kyllä voi, siis aivan sama on kun hukkuvalle heitetään pelastusrengas niin tämä voi ottaa siitä kiinni ja pelastua, onko siinä ihmisen omaa osuutta pelastukseen ja kenen voimalla pelastui hän?

Pekka Pesonen
Pekka Pesonen
En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Verovirkailijan ura on takana ja siitäkin uskaltaa jo mainita. Eläkeläisenä ei näköjään saa sitäkään aikaan, mitä työelämässä sai, kun oven illalla sulki. Mitä kaikkea sitä on silloin ehtikään: puheenjohtamisia, , nuorisotyötä, lähetyssihteeri, raamattupiirejä, saarnoja ja Avioparitoimintaa. Siinä ehkä rakkaimmat vapaaehtoistehtävät. Kaikkea tuota ja paljon muuta on takana. Nyt kuluu aika näissä pohdiskeluissa. Eikä tiedä voiko edes itseään ottaa kovin vakavasti.