Kuvassa vaimoni laulaa sotiemme ajan kokeneelle ikäpolvelle pidetyssä tilaisuudessa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan herättää meissä suomalaisissa erityisiä tunteita, koska mieleemme tulevat ne kansamme kohtalon vuodet, jolloin meitä edeltänyt sukupolvi suurin uhrauksin torjui vihollisen pyrkimyksen vallata maamme.
Paljon menetimme, mutta vapaus säilyi. Vain kolmen sodassa mukana olleen maan pääkaupunki välttyi miehitykseltä: Lontoo, Moskova ja Helsinki.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt kysymyksen, miten pahan uhka voidaan voittaa. Paljon on tästä keskusteltu, paljon kirjoitettu. Erilaisia näkökohtia on tuotu. On myös pohdittu, mitä mikäkin vaihtoehto tuo tullessaan seuraavina vuosikymmeninä.
Henkivaltojen taistelu
Kolmas paastonajan sunnuntai tuo eteemme henkivaltojen taistelun. Saatana nousi kapinaan Jumalaa vastaan. Se yrittää hävittää kaiken sen hyvän, minkä Jumala on luonut. Siksi se riehuu milloin mitäkin vaivoja maailmaamme kylväen. Se levittää riitaa ihmisten välille, niin yhteisöjen kuin yksittäisten ihmistenkin välille. Se myös herättää väärää asennetta maailmaamme ja ympärillämme olevaa luontoa vastaan. Paha on Saatanan kapinan hedelmää.
Jumalan luomistyön perusteella koko luomakunta kaikkineen, maailmamme jokainen kolkka, joka ikinen elävä olento maamme päällä, kaikki on Jumalan luomaa ja sellaisena hyvää, erittäin hyvää.
Jeesus tuo voiton
Jumala pitää huolta luomakunnastaan. Hän rakastaa meitä ihmisiä. Siksi Jumala otti meihin yhteyttä. Sana tuli lihaksi. Jumalan Poika otti ihmisyyden olemukseensa. Jumala asettui meidän luotujensa rinnalle. Asettui asumaan luoksemme. Näin hän otti kohtalomme omakseen, kantaakseen. Meidän taakkamme hän sälytti päällemme. Kantoi Golgatan ristille. Meidän kuolevaisuutemme hän kuolemallaan voitti, ylösnousemuksen sanoma sen meille kertoo.
Paastonaika valmistaa meitä vastaanottamaan pääsiäisen juhlaa: Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen tuomaa pelastusta.
Elämämme suurin ja syvin salaisuus aukeaa Jumalan Pojan täytetyssä lunastustyössä. Syntimme ja vääryytemme annetaan anteeksi. Ne on jo kannettu ristin puulle. Maailmaamme kuuluva katoavaisuus ja kuolema on jo voitettu, kun Jeesuksen hauta jäi tyhjäksi. Näistä syvimpien sydämen sykkeen kaipausten odotus saa täyttymyksensä. Meidät, ajan lapset, herätetään iankaikkiseen elämään Jumalan Pojan valtaisan lahjan perusteella.
Jeesus on Jumalan, Todellisen, Ikuisen, Kaikkivaltiaan, kosketus meidän elämäämme. Jeesuksessa meillä on tulevaisuus ja toivo.
Ja tässä Todellisessa me elämme,
kun olemme hänen pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa.
Hän on tosi Jumala ja iankaikkinen elämä.
SUNNUNTAI 3.3.2024
3. paastonajan sunnuntai, latinaksi Oculi
Jeesus, Pahan vallan voittaja
Toinen lukukappale eli epistola: 1. Joh. 5:18–20
Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä, luvusta 5
Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä. Hän, joka on syntynyt Jumalasta, varjelee jokaisen heistä, niin ettei Paha saa otetta. Me tiedämme olevamme Jumalasta, mutta koko maailma on Pahan vallassa.
Me tiedämme myös, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, jotta tuntisimme hänet, joka on Todellinen. Ja tässä Todellisessa me elämme, kun olemme hänen pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on tosi Jumala ja iankaikkinen elämä.
1. Joh. 5:18–20
Valma
2)
Pidän itseäni etuoikeutettuna, kun olen saanut kuulla useampia saarnojasi.
Saarnoistasi muistan aivan erityisesti sen, minkä pidit huhtikuussa 1994 Tenholan kirkossa. Oli suurenmoinen yhdistelmä kaunista laulua ja lahjakasta tekstin käsittelyä.
Kiitos kiittämisestä. ”Minut on punnittu ja köykäiseksi havaittu”. Gynegologi sanoi (hoiti minua 28 v.): Et sinä voi olla pappi kun olet niin kevytkenkäinen.
Valma
Toisilla ihmisillä saattaa olla mitä eriskummallisin huumorintaju.
Olen ihaillut tapaasi kaunistaa pihamaatasi kukilla
Lapinjärven pappilan puutarhakin oli vielä vuosia lähtösi jälkeenkin suloisen kaunis
Olen arvostanut sinun erinomaisia tuloksiasi opettajan urasi aikana.
Myös kirjalahjoituksesi ovat olleet erittäin arvostamiani
Tämänkin blogini tekstin selitystä olen lukenut eräästä lahjoittamastasi kommentaarista
Kiitos itsellesi kaikesta tekemästäsi
Piispa Aarre Lauha kirjoittaa 1. Johanneksen kirjeen loppujakeista selkeän hahmotelman.
”Lopuksi kirjoittaja osoittaa lukijoilleen kolme muistolausetta, joista jokaisen hän juhlallisesti aloittaa samalla sanalla: ”tiedämme” (oidamen, —–). Lauseissa on esitettynä sarja kristillisiä uskontotuuksia, jotka muistuttavat seurakuntaa valvomisen ja uskossa pysymisen tärkeydestä. Kokonaisuudesta muodostuu vaikuttava cresscendo, jonka sisällys voitaneen ilmaista seuraavasti:
Tiedämme synnin vallan ja vaaran.
Tiedämme olevamme rintamalinjalla taistelussa pahaa vastaan.
Tiedämme, että Kristuksessa on taistelun ratkaisu ja täysi pelastus.”
Aarre Lauha. Katoliset kirjeet. Hämeenlinna 1971. sivut 110-111.
Jos Herra suo, niin puhun blogini tekstistä tänään 28.2.2024 klo 18 Svenssonilla pidettävässä sanan ja rukouksen illassa sekä saarnaan Auran kirkossa 3.3. klo 10 pidettävässä messussa.
Valmisteluja varten olen lukenut epistolan tekstin osuuden 20 kommentaarista ja Viljo Juntusen väitöskirjasta.
VILJO JUNTUNEN
”JUMALASTA SYNTYNYT EI TEE SYNTIÄ”
KRISTITTY JA SYNTI 1. JOHANNEKSEN KIRJASSA
Suomen Eksegeettisen Seuran Julkaisuja 68
ISBN 0356-2786
ISBN 951-9217-23-1
Viittaan tässä kommenttiisi 27.2, 22:53
Matias,
Aloitan siitä, että puhut asian vierestä. Se on yksi sekavuuden työkaluista, eli puhua sekoittavasti Herran tiestä. Kieltäydyn keskustelemasta hurjasta lukemisestasi eli mitä väität sisääsi menevästä tekstistä, koska vain sillä mitä sinusta tulee ulos,sillä on siunaava tai saastuttava vaikutus. Olen pariin otteeseen toistanut Filippuksen sanat Gazan tiellä hoviherralle, ”ymmärrätkö/kr. ginosko = tiedätkö/ myös mitä luet?”. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että mitä suurempi ihmistieto, mitä tässä käsitellään, niin sitä enemmän tulkintaa, että mitä siinä lukee, vaikka Paavali nimenomaan painottaa,: ”13 Sillä eihän siinä, mitä teille kirjoitamme, ole muuta, kuin mikä siinä on luettavana ja minkä te myös ymmärrätte/kr. epiginosko, po.: tiedätte; ja minä toivon teidän loppuun asti ymmärtävän/ po.tietävän.
Eli Ps. 82:34 Jeesus vastasi heille: ”Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: ja joh. 10:34:”Minä sanoin,: te olette jumalia”.muunmuassa kertovat, että Pyhästä Hengestä, Jumalasta uudestisyntynyt on Jumalaa. Jeesus sanoo saman asian itsestään.
Kyseenalaistan suuresti, että paneutuisit, käsittäisit, mitä tästäkään asiasta on kirjoitettu. Ehdotan, ettet enää mainitsisi kuinka paljon itseksesi luet, koska se, eli sisäänmenevä, ei linjaudu ulostulevan kanssa.
Siis ehdotan, että annetaan olla nämä sinun kommenttisi minulle. Laitan yksityisesti sinulle jotain ryhdistävämpää
Reijo
1) Filippuksen kysymys Etiopian rahaministerille oli aivan aito. Filippuksen saama vastaus korostaa kirkon merkitystä evankeliumin vastaanottamiseen. Kukaan ei voi saada uskoa ilman sanan saarnaa ja sakramenttien vastaanottamista. Tässä saarnan piti virkaansa vihitty Filippus. Lähetystilanteessa kun oltiin niin saarna johti sakramentin vastaanottamiseen ja näin tuo rahaministeri sai vastaanottaa pääsyn kristilliseen uskoon.
Näin on yhä edelleen. Kirkon julistus lähetystilanteessa johtaa kasteelle ja kasteen kautta Jeesuksen opetuslapseksi pääsemiseen tämän kasteen välityksellä. Matt. 28:19. Kansat opetuslapseutetaan kastamalla.
Kirkon perinteestä tiedämme, että tuo valtakunnan rahaston hoitaja toimi voimakkaana Kristuksen todistajana kansansa keskuudessa. Sittemmin Matteus muutti Etiopiaan ja siellä olevan kirkon ensimmäisenä piispana toimiessaan kärsi marttyyrikuoleman. Varsin varhain maasta tuli kristitty ja yhä edelleen koptilainen kirkko on siellä hyvin vahva. Nykyisin Etiopiassa on myös maailman suurin luterilainen kirkko.
Reijo
2) Yrität vängätä ” epiginosko ” verbillä jotain sellaista, mitä Paavalin tekstissä ei ole. Siinä ei todellakaan ole mitään salatietoa, joka muka ei voisi aueta kelle tahansa tekstiä lukevalle.
Lauseessasi ”hän vetoaa uskoontulleitten tietoon /kr. epiginosko, ei ”itseymmärrykseen”,” esiintyy kaksikin kummallisuutta.
Ensinnäkin sanot ”uskoontulleitten tietoon” ikään kuin uskoon tulo olisi jotain Jumalan sanan saarnaa edeltävää todellisuutta, koska vasta se muka avaisi sanan oikean ymmärryksen.
Evankeliumin todellisuus on TASAN TARKAAN PÄINVASTAINEN: ensiksi tulee Jumalan sana ja sakramentit ja tämän kirkon antaman julistuksen SEURAUKSENA tulee usko.
Paavalin sana on osa Raamatun sanaa ja sellaisena Jumalan sanan saarnan käytössä. Siis Paavalin sana AVAA USKON eikä siis päinvastoin. Eihän vauva rääkäise ennen synnytystä.
Toisena kummallisuutena on käyttämäsi sana ”itseymmärrys”. Mistä kummasta sinä olet tällaisen temmannut. Lutherhan sanoo että ”incurvatus in se”, ”itseensä käpertyminen” on synnin perusolemukseen kuuluvaa.
Onko tässä sinulle käynyt kielen lipsahdus, missä puhut oman uskonkäsityksesi itsekeskeisyydestä?
Yllä blogini pohjana olevassa kirjetekstissä eli epistolassa puhutaan Kristus -keskeisestä ymmärryksestä. Kun Jumalan sana aukeaa, niin tunnemme Kristuksen.
” Me tiedämme myös, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, jotta tuntisimme hänet, joka on Todellinen.”
3) Käytössäni on toistakymmentä erilaista klassisen kreikan sanakirjaa. Kuvitelmasi etten muka tuntisi klassisen sanojen käyttöä Raamatun teksteissä voit rauhassa heittää muiden erehdystesi joukkoon.
Jakeen 13 ἐπιγνώσεσθε , epignōsesthe , ja jakeen 14 ἐπέγνωτε, epegnōte ovat kumpikin verbistä ἐπιγινώσκω , epiginōskō . Sanaa käytetään Vanhan testamentin puolella kreikannoksessa Septuagintassa pääasiassa heprean sanojen:
הִכִּיר
נִכַּר
יָדַע
vastineena. Rabbi Paavalin kielenkäytössä näiden sanojen merkityksen ymmärtäminen auttaa ymmärtämään hänen tajunnassaan liikkuvia ajatuksia silloin, kun hän kirjoitti kirjettään Korintton seurakunnalle. Mielestäni ne eivät kuitenkaan kuulu tämän tason blogikeskusteluun, vaan toisenlaiseen ympäristöön.
Reijo
4) Oikosulkuinen tulkintasi Psalmista 82 sotii räikeästi Raamatun kokonaissanomaa vastaan.
Jo edellä kerroin, miten tulkintasi on kaikkea kristillistä oppia vastaan sotivaa.
Tähän panen lisäyksenä Jesajan kirjasta muutaman jakeen, että näkisit kuinka tulkintasi loukkaa Jumalan kunniaa ainoana Jumalana.
Jesaja:
43:10 Te olette minun todistajani, sanoo Herra, minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, jotta te tuntisitte minut ja uskoisitte minuun ja ymmärtäisitte, että minä se olen. Ennen minua ei ole luotu yhtäkään jumalaa, eikä minun jälkeeni toista tule.
43:12 Minä olen ilmoittanut, olen pelastanut ja julistanut, eikä ollut vierasta jumalaa teidän keskuudessanne. Te olette minun todistajani, sanoo Herra, ja minä olen Jumala. (Älä siis tee ihmisestä vierasta jumalaa eli epäjumalaa!)
44:6 Näin sanoo Herra, Israelin kuningas, ja sen lunastaja, Herra Sebaot: Minä olen ensimmäinen, ja minä olen viimeinen, ja paitsi minua ei ole yhtäkään Jumalaa.
45:5 Minä olen Herra, eikä toista ole, paitsi minua ei ole yhtään jumalaa. —-
Reijo
5) Yksityinen kirjeenvaihto aikaisemmin on osoittanut, että olet vain toistanut aikaisemmin näillä kommenttipalstoilla lausumiasi oikosulkuja. Mitään uutta et ole pystynyt tuomaan esille.
Eivät tulkinnan virheesi muutu oikeiksi sillä, että yrität niitä toistaa useammasta tuutista. Virheiden sijaan sinun olisi aiheellista ottaa opiksesi historiallisesti perusteltua tietoa. Siihenhän myös blogini lähtökohtana oleva teksti kehottaa.
HANKI TIETOA OIKEASTA OPISTA !
Ja tässä Todellisessa me elämme, kun olemme hänen pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. HÄN on tosi Jumala ja iankaikkinen elämä.
Reijo
6) kirjoitat: ”Kyseenalaistan suuresti, että paneutuisit, käsittäisit, mitä tästäkään asiasta on kirjoitettu. Ehdotan, ettet enää mainitsisi kuinka paljon itseksesi luet, koska se, eli sisäänmenevä, ei linjaudu ulostulevan kanssa.”
Pidän tätä arviota vain sinun henkilökohtaisena kuvitelmanasi. Olethan muuallakin maininnut maailman korkeatasoisimmasta teologisesta tutkimuksesta sisarkirkossamme katolisin keskuudessa hämmästyttävän alhaisia lausuntoja. Näiden ja muiden vastaavien toisia kristittyjä väheksyvästä asenteestasi johtuu, etten keskustelussa kanssasi ala tekemään mitään syvällisempää tutkimusta vastauksiani laatiessani, vaan ainoastaan vilkaissut ohimennen jotain, mikä sattuu käteen osumaan, jotta saan mielikuvan, missä nykyisin liikutaan kulloinkin käsiteltävän aiheen tutkimuksessa.
Eihän sinun teologisen systeemisi syntyaika ole sen aikaisempi kuin 9. ja 12. huhtikuuta 1906, kun kaksi miestä oli tutustunut muutamaa vuotta aikaisemmin kielilläpuhumiseen leimautuneen Parhamin opetuksiin Pyhän Hengen kasteesta. Näistä Parhamin opetuksista he rakensivat oman tulkintansa noiden 1906 kokemusten jälkeen. Eihän Parhamkaan ollut tajunnut, että kielilläpuhumista on esiintynyt kautta koko kristikunnan historian aina siellä täällä esille tulleena, vaikkakin muuallakin esiintyneenä. Niinpä hän kuvitteli tuosta tapaamastaan kielilä puhumisesta, että tässä toteutui Keswickin konferenssissa vuonna 1875 lanseerattu uutuus uusi pyhityksen aste, jota luennoitsija nimitti Pyhän Hengen kasteeksi.
Mutta huomaapa tämä: Tuolloin 1875 se oli vain ihmisen uskonelämän pyhityksen syveneminen, mutta Parhamin opetuksissa noin vuoden 1900 paikkeilla se leimautui kielillä puhumiseen liittyväksi ja sai uudentyyppisen elämyksellisen leiman kahden saarnaajan huhtikuussa 1906 saamissa kokemuksissa.
Matias
Evankeliumi ei ole historiallisesti perusteltua tietoa kuitenkaan, se on kaukana siitä. Evankeliumi ei tunnusta ésimerkiksi roomalaisten ja kreikkalaisten, sekä muiden olemassaoloa ja hyvin suurta vaikutusta kaksituhatta vuotta sitten olevaan aikakauteen.
Kirkko taas historiassaan keskittyy vain kehumaan itseään ja olemattomia aikaansaannoksiaan, vaikka kirkkovallan aika Euroopassa oli mielivaltaisen diktatuurin ja julmien rangaistusten kyllästämää pakkopullaa.
Kaikki uudistukset, jotka tarkoittivat itseasiassa vapautumista kirkon diktatuurista, kirkko kuitenkin omii itselleen, aivan kuin ne olisivat kirkon saavutuksia, vaikka uskonnollisesti uudistukset ovat olleet nimenomaan kerettiläisyyttä ja jopa kauhistusta kirkon opin kannalta. Naiset eivät enää vaikene, on äänioikeus ja sananvapauskin,vihan lietsontaa esim. juutalaisia kohtaan ei saa harrastaa, laittomia syytöksiä ei saa esittää ja valheita ei tarvitse uskoa, VT ei ennusta Jeesusta, Jeesus toi synnin maailmaan. Juudaksen parjaus on syytä lopettaa, hän on kantanut meidän syntejä jo liiankin kauan. Pitää ottaa vastuu omista teoista ja opetella näkemään paha itsessään, ei aina ulkopuolla.
Tarja
En ymmärrä miksi sinulle on kehittynyt kovin asenteellisesti kielteinen mielikuva kirkon sanomasta. Vaikuttaa että olet kirjoitukseesi kerännyt ison joukon kirkon toimintaa kritisoivia väitteitä, joiden syntyperä on kasaantunut eri aikoina kirkkoa vastustaneitten teksteistä.
Muutama korjaus esittämiisi väitteisiin
1) Evankeliumien varsinainen tavoite on ollut julistaa evankeliumia Jeesuksesta ja kertoa hänen elämästään. Tämä siis tarkoittaa, että ensisijainen tavoite ei ole ollut jonkin historiallisen elämäkerran kirjoittaminen vaikka sellainenkin niihin sisältyy muutamista Jeesuksen elämän vaiheista.
Tämä ei kuitenkaan vähennä niiden sisältämän historiallisen kuvauksen todellisuutta. Yhä edelleen ne ovat Jeesuksen elämän historiallisten vaiheiden kuvauksen tärkein lähde. Tätä ei pidä unohtaa Jeesuksen elämän kulun historiallisten yhteyksien arvioinnissa.
2) Väitteesi etteivät evankeliumit olisi huomioineet kreikkalaisten ja roomalaisten elämän todellisuutta tuon aikaisessa elämässä. Tämä on täysin tuulesta temmattu väite.
Väitteen syntyyn näyttää vaikuttaneen osaksi kuvitelma kreikkalaisen ja roomalaisen kulttuurin hallitsevan aseman liiallisesta yliarvioinnista. Kuvitellaan että aikaisemmin kultuurisesti kehittyneempien Orientin kulttuurien olisi sellaisenaan pitänyt luopua omista perinteistään vain siitä syystä että roomalaisten valta ja sen sivistyneistön omaksuma kreikkalainen kulttuuri oli jo Pompeiuksesta lähtien ollut merkittävä miehitysvalta Juudeassa kuten venäläinen miehitysvalta Krimillä ja Ukrainan itäosissa.
Ota huomioon että aikoinaan korkeampi sivistys Kreikkaan tuli idästä käsin niin Aasiasta ( tuon ajan Kreikan itäosista eli nykyisestä Vähästä-Aasiasta) ja siitä itään olevilta alueilta kuin Egyptistä käsin.
Osaksi väitteeseen näyttää vaikuttaneen se ettei ole osattu mieltää evankeliumeihin sisältyviä lukuisia roomalaisen vallan tai kreikkalaisen kulttuurin ilmentymiä evankeliumien kerronnassa, koska ne eivät ole korostetussa osassa vaan niiden olemassaolon tiedostaminen kerronnan osana vaatii kulttuuristen ja arkielämän ilmiöiden taustojen tuntemista.
Esimerkiksi Marian Jeesuksen jalkojen voitelussa käyttämä nardus voide oli ulkomaankaupan tuote, jonka alkuperä oli Himalajalla, ja jonka rahallinen arvo oli noin yhden työmiehen vuosipalkan verran.
Tarja
3) Moitit kirkon valtaa diktatuurina ja mielivallan aikana.
Olet joutunut asenteellisen leimaamisen yksipuolisten väitteitten uhriksi. Noiden väitteitten kehittäjät ovat asettaneet oman aikansa ideaalit menneitten aikojen realiteetteja vastaan. Tällainen asetelma on nimenomaan agitaattorien käyttämä. Nuo eivät tiedosta sitä todellisuutta että ideaalit pitää asettaa ideaalien kanssa punnittaviksi ja realiteetit realiteetteja vastaan arvioitaviksi.
Otetaanpa esimerkki vähän kauempaa, jotta tulisi selväksi mitä tarkoitan. Yhteen aikaan muutamat kirkkoa vastustavat piirit ylistivät muinaista Rooman valtakunnan loistokautta keisarien päästyä valtaan. Ottivat vertailuunsa tuosta ajasta olevan ideaalikuvan jota asettivat oman aikansa yhteiskunnallisia ongelmia vastaan. Eivät mokomat huomanneet että heidän oman aikansa ongelmat olisi pitänyt asettaa tuon muinaisen ajan realiteetteja vastaan. Esimerkiksi sitä, mistä kumman syystä Italian väkiluku väheni tuona heidän ihannoimansa aikakauden kuluessa. Joten historian tuntemus antaa tulokseksi, että noiden kirjoittajien oman ajan ongelmia vastaavia ongelmia toisia vähintäänkin yhtä suuria jollei suurempiakin ongelmia oli esiintynyt jo muinaisten roomalaisten keskuudessa.
Tämän kerron vain siksi, että huomaisit että meidän nykyisenä aikanamme on yhtä lailla diktatuuria monin paikoin maailmaamme kuin oli aikoinaan keskiaikanakin muutamia julmia hallitsijoita, joiden käymät sodat ja väkivaltaiset toimet eivät alkuunkaan vastaa kristillisen uskon korostamaa rauhan ja sovinnon sanomaa.
Tarja
4) Kirkon saavutukset ovat monin verroin suuremmat ja monipuolisemmat kuin annat puheenvuorossasi ymmärtää.
Tähän neljänteen kohtaan otan sen kulttuurisen kehityksen joka mahdollisti läntisen Euroopan yhteyden, perusta Euroopan Unionille jne.
Kun Rooman valtakunnan jaossa läntinen puolisko jäi heikommaksi, niin pohjoisesta tulleet kansat valtasivat sen alueen. Näin sen alueelle jäi poliittinen hajaannus. Tuon hajaannuksen keskellä kirkon asema kansoja yhdistävänä voimana korostui merkittävästi. Tästä seurasi että paavin viran asema vahvistui nimenomaan läntisen Euroopan alueella. Tästä puolestaan tuli jännitteitä paavin ja kuninkaitten vallan välille siellä täällä, kun muutamat valtaa haluavat ruhtinaat alkoivat kiistellä kuka on suurin kukko tunkiolla.
Lopputuloksena kuitenkin oli että koko Eurooppa kääntyi kristinuskoon. Tästä puolestaan seurasi, että Euroopan kansat kasvoivat kulttuurisesti lähemmäksi toisiaan. Syntyi eurooppalainen kulttuuri. Tämä eurooppalaisen kulttuurin olemassaolo oli aatteellisena taustana monenlaisten eurooppalaisten yhteishankkeitten toteutumiselle aina meidän aikamme Euroopan Unioniin, euro valuuttaan ja Schengen -sopimukseen yms.
Luostarilaitos puolestaan loi elinympäristön Euroopan kirjallisen kulttuurin nousulle, sosiaalihuollon eurooppalaiselle tasolle kehittymisen jne lukuisille muille saavutuksille. Suomen lukutaitokin on nimenomaan kirkon voimakkaasti
ajamien pyrkimysten hedelmää, yhteiskuntamme sosiaalihuollon korkea taso samaten jne.
Tarja
5) Naisten aseman korostaminen on syntynyt nimenomaan kristillisessä ympäristössä. Kristilliset lähetyssaarnaajat ovat pystyneet vaikuttamaan sellaisiin yhteiskuntiin, missä on esiintynyt leskenpolttoa, että miehellä olisi vaimonsa mukanaan kuoleman jälkeen, naisten jalkojen typistämisiä, jotta naiset muka olisivat kauniimpia kun on pienet jalat jne.
Toki joidenkin yksittäisten naisaktivistien asenne on saattanut herättää vastustusta muutamissa kristillisissä piireissä. Tällaiset ilmiöt ovat kuitenkin riippumattomia yleisten suurten kansainvälisten trendien vertailujen rinnalla, missä kristinuskon vuosisatoja vaikuttaneen länsimaisen kultuurin vaikutus naisen asemaan on selvästi vertailukelpoinen muiden kulttuurien naisten asemaan verrattuna.
Tarja
6) Olemme jo aikaisemminkin keskustelleet osasta väitteistäsi. Palaan niihin jos minua huvittaa.
Otan vain yhden ajatuksen tähän kohtaan. Lauseesi: ”Pitää ottaa vastuu omista teoista ja opetella näkemään paha itsessään, ei aina ulkopuolla.” on todella hyvä ja se ansaitsee esille tuomisen arvon.
Tämä realiteetti on ollut aiheellinen jo ihmiskunnan alusta. Perisyntioppi nimenomaan osoittaa, että tämän lauseesi realiteetin todesta ottaminen koskettaa jokaista ihmistä. Ei pidä kierrellä omaa vastuutaan väärin tekemisistään vaan toimittava niin, että omien vikojen aiheuttama vahinko voidaan minimoida mahdollisimman vähiin.
Kristuksen sovintotyö suo nimenomaan ratkaisun tämän todellisuuden hoitamiseen. Kun ymmärtää Jeesuksen antaman anteeksiannon koskevan koko ihmiskuntaa, niin silloin myös on mahdollista armahtaa kaikkia lähellään olevia ihmisiä ja tämän mukaisesti koko porukalla pyrkiä hoitamaan vaikeat ongelmat niin ettei toista leimata ja työnnetä ulos yhteisöstä, vaan kaikille annetaan mahdollisuus uudelleen yrittämiseen, niin että langenneet jaksavat ja saavat voimaa vastuun ottamisesta omasta itsestään ja keskinäisessä huolenpidossa tukemaan toinen toistaan tässä rehellisen ja anteeksiantavan asioiden korjaamisen hommassa.
Jeesus ei suinkaan keksinyt syntiä, vaan toi vapautumisen syntien vallasta. Näin avattiin resurssit siihen, että ihminen voi itse ottaa vastuuta itsestään ja omista tekemisistään.
Matias,
Puhut sekoittavasti Herran tiestä, puhut asian vierestä etkä vahingossakaan puhu Itse Asiasta. (huom isot alkukirjaimet).
Varsinainen onnettomuus on sotkea asiat ja vielä suurempi onnettomuus on sotkea taivaalliset eli todelliset Asiat. Ongelma on siinä, että nämä em. edustavat ainoaa Todellista, mutta ovat näkymättömiä niille, joille ne eivät kuulu. Ne saattavat olla kajastuksenomaisia, vaikka niiden pitäisi olla se Yksi ja Ainoa, eikä peitettyä tietoa.
Kärkkäytesi puhua, esittää erilaisia mielesi rakennelmia ei lupaa hyvää, koska yksinkertainen, jopa tyhmä uskova edustaa enemmän potentiaalia kuin omasta mielestään viisas. Tämä viimeinen lausumani ei ole solvaus, vaan synteesi kallistumastasi ja jota koko ajan vahvistat suoranaisilla mielikuvituksesi tuotteilla. Tätä samaa valitettavaa linjaa edustavat halveksuntasi (olet 10-vuotiaan tasolla), joka on erimielisyyttäkin pahempaa. Tällä viittaan omasta mielestäsi harvinaiseen kielitaitoosi, mutta minun mielestäni perättömyyksiin, koska jo yksinkertaisimmilla kielillä olet osoittanut täydellisen osaamattomuutesi. Viittaan vieläkin ”teknon” sanaan ja mm. valdolaisten 100-sivuiseen selitykseen erilaisista lapsikasteista joiden selitysten pihvi oli, että valdolaiset kun kastavat lapsen sanovat, että tämä ei ole autuuttava, vaan kastettavan on ymmärtävään ikään tullessaan tehtävä oma uskonratkaisunsa. Et puhunut etkä pukahtanut tähän sanallakaan, vaikka usein siitä mainitsin. Minulle ”pahoittelen erehdystäni”- sanat olis riittänyt. – Tämä edellinen on vain pari esimerkkiä, joista kun olen maininnut olet vain alkanut reuhtomaan muista asioista.
Mainitset useinkin yhdestä lapin kielistä, jolle juuri muutama vuosi tehtiiin käännös Raamattua. Tämän mainitun projektin päävastuun kantaja Tuomas Magga on kuulunut samaan seurakuntaan kanssani jo 60-luvun puolesta välistä. Hänkään ei lue aamutuimaan niin paljon esimerkiksi pohjoisaamen kielistä Raamattua,kuin sinä väität tekeväsi. Tarkoitan häneen päivittäistä Sanan sulautumista, vt. Hebr. 4:2. (Selitän tämän, jos tarvis)
Pyydän nyt, ettet maalaisi mitään käsittämätöntä mielikuvituksesi taivaalle, vaan:
Käsittelisimme Luukkaan 1 luvun alkaen 7. jakeen toteamuksesta, että Elisabet oli hedemätön.
Tämän ehdotukseni teen pelkästään siksi, että päästäisiin irti perättömyyksistäsi ja hömpötyksistä.
Reijo
1) Aloittakaamme lapsi, teknon -sanasta. Se on johdannainen synnyttää, tikto -verbistä. Kun nämä sanat esiintyvät kreikankielisessä Septuagintassa ensi kerran, niin ne ovat yhdessä synnyttää lapsia -ajatusta ilmoittamassa.
1. Moos. 3:16
τέξῃ τέκνα, synnyttää lapsia
Lähtökohtana sanan merkitykselle siis on se, joka tulee äidistä ulos synnytyksen yhteydessä eli siis ”synnytetty vauva”, ”äsken syntynyt”, ”vastasyntynyt” ja siitä sitten on johdannaisena tullut lapsi -merkitys, edelleen penikka, poikanen, jne. iso määrä erilaisia käyttöjä eri yhteyksissä.
Kreikan sanaa vastaa heprean poika, lapsi -sana ben, בֵּן .
Tämän käyttö on mitä moninaisin. Myös kuvaannollisia ilmauksia esiintyy suuri määrä.
NASB käännös antaa mm seuraavia vastineita
afflicted (1), afflicted* (1), age (7), aliens* (2), Ammonites* (7), anointed* (1), arrow (1), arrows (1), Assyrians* (3), baby (1), Babylonians* (3), beasts (1), being* (1), Ben-hinnom* (7), bough (2), breed (1), brothers* (1), builders (1), bull* (21), bulls* (5), calf* (2), calves (2), calves* (1), child (2), children (111), children and on the grandchildren (1), children and their grandchildren (1), children and your children’s (1), children and children’s (1), children’s (2), children’s children (5), colt (1), colts (1), common (2), descendants (14), descendants of the son (1), deserves (2), exiles* (5), father* (1), fellow* (3), fellows (2), fertile* (1), foal (1), fools* (1), foreigner* (6), foreigners (1), foreigners* (10), Gileadites* (1), grandchildren (1), granddaughters* (1), grandson (6), heir* (1), high* (1), homeborn* (1), Israelites* (1), lambs* (2), lay (4), Levites* (1), low degree* (1), low* (1), man (5), man one old (1), man* (1), men (19), men of low degree* (1), men* (4), mortal (1), must (1), must surely (1), nephew* (2), nobility* (1), offspring (1), old (167), old when his son (1), one (1), one (2), one born (1), ones (1), ones* (1), opening* (1), overnight* (2), people (5), public* (1), revelers* (1), satellites (1), scoundrels* (1), sired (1), slaves (1), son (1876), son and his grandson (1), son and your grandson (1), son of and grandson (1), son was old (1), son’s (16), son’s son (1), sons (2369), sons and his grandsons (2), sons and his sons’ (1), sons and on his sons’ (1), sons and their sons’ (1), sons and your grandsons (1), sons and your sons’ (1), sons and grandsons (2), sons of the son (14), sons’ (7), sons’ sons (2), sparks* (1), those (1), those who (2), those who are doomed (1), those who were doomed (1), troops* (1), unfortunate* (1), valiant* (3), warriors (1), whelps (1), wicked* (3), young (28), young goats* (1), young men (1), youths (1).
Näiden vastineitten avulla huomaat että sen käyttö on tilanteesta riippuvainen.
Pietarin helluntaisaarnassa lapsi -sana kuitenkin selkeästi liittyy kokonaisuuteen ”teille ja teidän lapsillenne” eli ilmausta käytetään merkitsemään ”KAIKKIA VAUVASTA VAARIIN”
Hesekielin kirjan vuoden 587 eKr. jälkeen nähdyssä tuolloisen kastekaavan malliin muotoiltu profetia puhuu KOKONAISEN KANSAN KASTEESTA.
Hesekiel:
36:25 Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan.
36:26 Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen.
36:27 Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.
Tässä siis sanotaan että KOKO KANSA saa Jumalan antaman veden vihmonnan välityksellä : syntien anteeksiannon, puhdistuksen epäjumalien palvonnasta elävän Jumalan palvelijaksi, uuden sydämen, uuden hengen,
ja huommapa tämä: SAMA KASTE ANTAA MYÖS PYHÄN HENGEN.
Joten otapa huomioon että sekä Pietarin helluntaisaarna että Tiituksen kirjeen 3:4-7 olevat kasteet eivät tunne ikärasimia eikä muutakaan syrjintää vaan kertovat että Jumala itse tekee työnsä pyhässä kasteessa ja antaa synnit anteeksi, antaa uudestisyntymän ja lahjoittaa Pyhän Hengen uudistuksen.
Reijo
2) Toiseksi en ole nähnyt sinua sen paremmin Helsingin yliopiston kuin Åbo Academin tutkijaseminaareissa viime vuosisadan kolmena viimeisenä vuosikymmenenä niihin osallistuessani.
En myöskään muista sinun olleen mukana vuosituannen vaihteen Suomen Akatemian siinä huippuyksikössä, missä meitä oli kuutisenkymmentä eksegeettiä mukana.
3) Kotonani on monen kokoisia ja näköisiä Raamattuja tai sen osia yli puolentoista sadalla kielellä yhteensä yli puolen tuhatta teosta.
Jos Herra suo, niin tuon niistä muutaman kappaleen Auran seurakuntatalolle ihmisten katsottavaksi, kun saarnaan sunnuntaina 3.3.2024 klo 10 alkavassa messussa ja sitä seuraavan kahvihetken aikana kerron lyhyesti lähetyksen asiasta.
4) Reijo
Mainitset käännöstyöstä pohjoissaamen kielelle. Olen todella iloinen tuosta käännöksestä ja sen vastaanotosta niin Norjassa ja Ruotsissa kuin Suomessakin.
On hyvä että tuollainen työ tehdään yhteistyössä kaikkien osaavien voimien tuodessa oman panoksensa yhteiseen hankkeeseen.
Minulla on uusia testamentteja tai sen osia jopa useammalla saamen kielellä.
Norjan Pipliaseuralla on pohjoissaamen lisäksi myös eteläsaamen kielinen käännös nettisivullaan. Norjan kielisiä käännöksiä on 6 tai 7 Raamatun kirjasta riippuen. Olen usein käyttänyt heidän sivustoaan tekstejäni valmistellessani.
Panen tähän viitteen eteläsaamen kieliseen käännökseen ja blogitekstini mukaisesti 1. Joh. 5. lukuun.
https://bibel.no/nettbibelen//les/sma-2018/1JN/1JN.5
Reijo
5) Viittaat Elisabetiin: ”Käsittelisimme Luukkaan 1 luvun alkaen 7. jakeen toteamuksesta, että Elisabet oli hedemätön.”
Voin todeta että alkukielessä siinä sanotaan ettei pariskunnalla ollut lasta, τέκνον .
Teksti siis kertoo kahdellakin tavalla sen, ettei Elisabet ollut synnyttänyt vauvaa. Ei ollut lasta – oli hedelmätön. Sama sanoma kahdesti eri tavalla ilmaistuna.
Kytkös synnyttää verbiin on tässä kohtaa aivan ilmeinen. Kysymys on nimenomaan synnytyksessä ulos tulevasta jälkikasvusta eikä mistään ikääntyneen ihmisen jo eläkkeelle siirtyneestä jälkeläisestä.
Reijo
6) Aivan historian todellisuuden kannalta voimme todeta, että alkukirkko kastatti lapset kohta, kun pappi saatiin vauvan luo tai vauva papin luo.
Ensimmäisen kerran KOKO KIRKON HISTORIASSA tähän haettiin muutosta Karthagon konsiilissa 250 -luvulla jKr. Silloin käsiteltiin tämän vastaehdotuksena erään piispan toivomusta että kaste voitaisiin toimittaa vasta kahdeksantena päivänä eli siis seuraavan viikon samana viikonpäivänä. Hänen toiveensa perustui siihen että vauva ehtisi kuivua tuohon mennessä. Näin hänestä olisi miellyttävämpää antaa tuolloin kasteen yhteydessä käytössä ollut rauhan suudelma pienokaiselle. Kokouksen päätös oli että jatketaan vanhaa käytäntöä, joka oli peräisin jo apostoleilta alkaen.
Anabaptistinen kastekäytäntö otettiin ensi kerran koko maailmanhistoriassa käyttöön tammikuussa 1525 vastalauseena Zürichin kaupunginraadin erääseen päätökseen. Sen jälkeen Hubmeier toimitti pääsiäisenä 1525 noin 300 seurakuntalaisensa joukkokasteen, vaikka nämä olivat jo saaneet kasteen lapsena. Vasta tämän jälkeen Hubmeier vuosina 1525-27 kirjoitti maailmanhistorian ensimmäiset kirjoitelmat, joissa anabaptistista kastekäytäntöä puolusteltiin. Talonpoikaiskapinan 1524-25 jälkimaininkeina keisari antoi hänestä etsintäkuulutuksen. Hubmeier saatiin kiinni ja hän sai kuolemanrangaistuksen 10.3.1528.
Koska talonpoikaiskapinan aikana tapettiin kaikkiaan noin 100 000 – 200 000 ihmistä, niin Hubmeierin seuraajat pysyivät hyvin hiljaa vuosisadan loppuun saakka. He pelkäsivät henkensä edestä, että heidätkin leimataan kapinallisiksi. Niinpä baptismin katsotaan todella alkaneen vasta 1600 -luvulle tultaessa.
Tämä kertoo miltä ajalta baptistinen kasteoppi on peräisin ja kuka sen opillisen rakenteen ensimmäisenä kehitti.
Reijo
7) Menen nukkumaan ja jatkan huomenna, jos huvittaa.
Reijo
8) Heräsin hetkeksi ja käsittelen viittauksesi Heprealaiskirjeen lukuun neljä.
Luku alkaa lain saarnan sanalla kehottaen uskon kuuliaisuudessa pysymiseen.
Luvun lopussa ovat ihanat evankeliumin sanat Vapahtajamme armollisuudesta:
Hebrealaiskirje:
4:14 Kun meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta.
4:15 Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.
4:16 Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.
Tämän ihanan sanan perusteella olen halunnut sydämeni syvyydestä asti pitäytyä kirkkomme tunnustukseen: ”Pitäkäämme kiinni tunnustuksesta. ”
Tässä viite kirkkomme tunnustukseen
https://tunnustuskirjat.fi/
Joten suosittelen sinullekin kirkon vanhimpaan tunnustukseen Nikean tunnustukseen pitäytymiseen, missä
1) ensiksi todetaan Pyhän Hengen lähtevän Isästä ja Pojasta. Jumala on Pyhä Kolminaisuus.
Uskomme Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä ja Pojasta ja jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan
2) Kerrotaan, että hän puhuu pyhässä sanassaan Raamatun sanan välityksellä. Järjestys siis ei ole ensin usko ja sitten tulee Raamatun sanan ymmärrys, vaan ensiksi tulee Raamatun sanan puhuttelun välityksellä Pyhä Henki herättää uskon.
ja joka on puhunut profeettojen kautta.
3) Todetaan että hän toimii pyhää, katolista eli yleistä ja apostoliselle opille perustuvaa kirkkoa työvälineenään käyttäen:
Uskomme yhden, pyhän, yleisen ja apostolisen kirkon.
4) Todetaan, että hän ojentaa meille syntien anteeksiantamuksen pyhän kasteen välityksellä
Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi,
5) Todetaan että hän antaa meille kokonaisvaltaisen eli ruumiillisen ylösnousemuksen
odotamme kuolleiden ylösnousemusta
6) Ja vielä, että hän antaa meille iankaikkisen elämän.
ja tulevan maailman elämää.
Kaikessa tässä HÄN, PYHÄ HENKI ottaa Kristuksen omasta ja antaa meille aivan kuten tuossa Heprealaiskirjeen neljännen luvun lopussa sanotaan.
https://tunnustuskirjat.fi/ekumeeni.html
Reijo
9) Kirjoitat: ”Tätä samaa valitettavaa linjaa edustavat halveksuntasi (olet 10-vuotiaan tasolla), joka on erimielisyyttäkin pahempaa.”
Anteeksi, että olet käsittänyt väärin ilmaukseni.
Tästä mainitessani en osoittanut 10 -vuotiaan tasosta puhuessani sinua, vaan otin esille kielipsykologian toteaman todellisuuden, että 10-vuotias lapsi ymmärtää monet kuvaavat sanonnat täysin konkreettisesti. Esimerkiksi tuo puhe silmiinpistävästä sellaisena joka pistää neulalla silmään on otettu yhdestä psykologian oppikirjasta.
Useamman kerran toistamasi puheesi siitä että kreikan sana ekklesia on tulkittava osastensa merkitysten uloskirjoittamista käyttäen osaset ek- ja klesia erikseen tulkittuina ”ulos kutsuttuina” on kielipsykologisesti samaa tasoa kuin lukemani psykologian oppikirjan esimerkki 10 -vuotiaan tavasta mieltää sanat konreettiseen tekoon liittyvänä.
Aikuisen ihmisen kielitajuun kuuluu se että sanojen merkitys otetaan kokonaisina sanoina eikä osiensa summana. Filosofi Ludwig Josef Johann Wittgenstein (1889–1951) on lausunut tästä: ”Don’t ask for the meaning, ask for the use”, Hän siis toteaa, että tutkittaessa sanojen sanomaa on ensi sijassa etsittävä niiden käyttöä ja tehtävä johtopäätökset tämän perusteella.
Näin ollen myös sanan ”Εκκλησία” käyttö Raamatun ja kirkon käytössä tarkoittaa pyhää kirkkoa, Jumalan kansaa. Septuagintassa sen käyttö on lähes synonyyminen sanan ”συναγωγή”, ”synagoga”, kanssa. Kumpikin kuvaa koko kansaa Jumalan kansana.
Mitä tulee Ilmestyskirjan puheeseen Babylonista ulos käymiseen, niin Ilmestyskirja viittaa Vanhassa testamentissa Jesajan ja Jeremian kirjojen kuvaukseen pyhän kansan pois Babyloniasta lähtemiseen eli siis kansan vapautumiseen pakkosiirtolaisuudesta ja palaamista takaisin Pyhälle maalle ja aloittaa uudelleen Jerusalemin temppelissä viettämään pyhän kansan perinteistä liturgiaa, jonka oleellisena liturgisena osana oli pyhän aterian liturginen nauttiminen eli siis osallistuminen pyhään uhritoimitukseen uudelleen rakennetussa Jumalan pyhäkössä Jerusalemin temppelissä.
Nykyinen kirkkojen perinteinen ehtoollisliturgia on kolmen ikivanhan juutalaisen aterialiturgian kanssa samalle pohjalle rakentuva. Uutta on vain viittaus siihen, että me vietämme Kristuksen ateriaa. Hän on Jumalan Karitsa, joka kantoi maailman synnin.
Reijo
10) Kirjoitat: ”kastettavan on ymmärtävään ikään tullessaan tehtävä oma uskonratkaisunsa. Et puhunut etkä pukahtanut tähän sanallakaan, vaikka usein siitä mainitsin. ”
Ensinnäkin: Tekstisi sisältää niin monia kohtia joita on korjattava ettei kaikkea ole mielekästä kommentoida.
Toiseksi: Voimakkaasti ratkaisukeskeinen kristillisyys on syntynyt vasta viime vuosisatojen aikana. Aikaisemmille ajoille sellainen oli vierasta ajattelua. Vasta Charles Grandison Finneyn (29.8.1792 – 16.8.1875) julistuksen mukana tämä ratkaisukristillisyys on lähtenyt käyntiin oikein laajamittaisesti. Finney luopui vanhasta reformoidusta opista, että ihmisten pääsy taivaaseen tai joutuminen helvettiin oli jo ennalta määrätty. Tämän sijaan hän loi opin jossa ihmisen oma ratkaisu vaikutti siihen, kuka pääsee taivaaseen ja kuka joutuu helvettiin.
Tämä on nimenomaan reformoitua oppia vastaan nouseva uusi oppi.
Meille luterilaisille kysymys Jumalan armovalinnasta ei ole ollut mikään ongelma, koska uskomme perustuu siihen, että Pyhä Henki antaa uskon Jumalan sanan saarnan ja pyhien sakramenttien kautta. Kun kirkko jakaa oikein pyhät sakramentit ja saarnaa Pyhää sanaa, niin Pyhä Henki näiden välityksellä synnyttää uskon sen mukaan, kuin hän itse hyväksi näkee.
Matias Roto toteat:”” Finney luopui vanhasta reformoidusta opista, että ihmisten pääsy taivaaseen tai joutuminen helvettiin oli jo ennalta määrätty. Tämän sijaan hän loi opin jossa ihmisen oma ratkaisu vaikutti siihen, kuka pääsee taivaaseen ja kuka joutuu helvettiin.””
Mielenkiintoinen lauselma, siis uskotko itsekkään tuohon, et taida kun kerran eväät pelastuksen niiltä jotka eivät kuulu kirkkoon eli myös niiltä jotka ovat kastetut vauvoina mutta ovat eronneet eli tehneet oman ratkaisun erota kirkosta. Siis etko tuolla pura täydellisesti kasteen pelastavan vaikutuksen kun kerran ihminen erotessaan (lue omalla teolla) voi sen kumota, siis kaste ei olekkaan se automaattisesti pelastava asia.
Toisaalta et itsekkään usko kirkon oppiin kun kerran teidän uskontunnustuksessa sanotaan selkeästi:
””. Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.
Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua.”” (https://evl.fi/sanasto/athanasiuksen-uskontunnustus/)
Eikö tuossa selkeästi sanota että ihmisen teot ratkaisevat mihin joutuu/pääsee?
”Uskotko itsekään tuohon? Et taida, kun kerran eväät pelastuksen niiltä, jotka eivät kuulu kirkkoon ja myös niiltä, jotka on kastettu vauvoina, mutta ovat tehneet oman ratkaisun erota kirkosta.” Sinulla näyttää olevan vaikeuksia ymmärtää lukemaasi, Ari Pasanen. Se, mitä nimität ’mielenkiintoiseksi lauselmaksi’, ei ole Matias Roton ilmaus uskostaan vaan kuvaus reformoidusta ennaltamääräämisopista ja siitä poikenneesta uskonratkaisua korostavasta ajattelusta. Kumpikaan ei liity Luterilaisuuteen. Mitä tulee pelastuksen eväämiseen, se on yksin Jumalan päätösvallassa.
Martti Pentti siis kenen on tuo mainittu ”vanha reformoitu oppi”?
Martti Pentti siis millainen on henkilö joka julistaa ettei kirkon ulkopuolella ole pelastusta ja sanoo kirkosta eronneitten olevan pelastuksen ulkopuolella?
Reformoiduista kirkoista saa tietoa vaikka lukemalla tämän: https://fi.wikipedia.org/wiki/Reformoidut_kirkot Eri kirkkokunnat kuuluvat yhteen pyhään Kristuksen kirkkoon. Sen ulkopuolella ei ole pelastusta ihan kirkon määritelmän mukaan: Kirkko on yhtä kuin pelastettujen yhteisö.
Ari
1)
Kirkon ulkopuolella olemiseen kuuluu se että ei enää elä kasteen armon varassa vaan on luopunut Kristuksen yhteydestä. Eihän puusta pois katkaistu oksakaan enää saa elämän nestettä puun rungosta. Muista Jeesuksen sana ”Minä olen viinipuu.”
Siis kun sanomme, ettei kirkon ulkopuolella ole pelastusta, sanoma on sama kuin sanomme, että vain Kristus pelastaa.
2) Varsin vahingollista on sinun mekanistinen käsityksesi kasteen merkityksestä. Oppisi tietoteoria on maagiseen maailmankuvaan liittyvä oletus, että joku maaginen TEKO sellaisenaan, tehtynä tekona, saa aikaan toiminnan tuloksen.
Kasteen merkityshän on nimenomaan Jumalan teko. Kaste liittää hänen yhteyteensä. Kyseessä siis on Jumalan lapseksi tulo, Jumalan perheessä elämiseen liittyminen. Näin ollessa kaste on Jumala yhteyden mukanaan tuoman pelastus. Ei ole sattumaa, että yllä käsittelemäni epistola päättyy tähän Jumalasuhteen yhteenkuuluvuuteen: Iankaikkinen elämä on Jeesukseen sidottu.
”Hän on tosi Jumala ja iankaikkinen elämä.”.
1) + 2) = Palaa siis Jeesuksen yhteyteen eli liity Kristus -puun rungosta iankaikkisen elämän osallisuuteen, palaa takaisin elämään lapsena saamasi kasteen antamaan Jumalan kansan yhteyteen.
Siis Jeesus yhteys on hänen kansansa yhteydessä elämistä. Jumala on ikuinen ja siksi Kristuksen kansalla on iankaikkinen elämä.
”Hän on tosi Jumala ja iankaikkinen elämä.”.
Martti
Kiitos hyvistä kommenteistasi!
Ari
Ota huomioon, että uskontunnustuksen teot ovat nimenomaan ihmisten välisten rakkauden suhteiden ilmaisuja. 1. Johanneksen kirjeen sanomassa tämä on korostetusti esillä. Se miten suhtaudutaan toisiin kirkon jäseniin, ”veljiin”, ilmaisee, onko usko aitoa vai eikö. Niin kuin Kristus on rakastanut meitä, niin meidänkin on osoitettava hyväksyvää asennetta toisiin Jumalan perheen eli kirkon jäseniin. Tästä rakastavasta yhteisöstä sitten saa voimia muuhunkin rakkauden osoitukseen, mikä on kaiken hyvän tekemisen ratkaiseva mitta.
1.Johanneksen kirje:
2:9 Joka sanoo valkeudessa olevansa, mutta vihaa veljeänsä, se on yhä vielä pimeydessä.
2:10 Joka rakastaa veljeänsä, se pysyy valkeudessa, ja hänessä ei ole pahennusta.
2:11 Mutta joka vihaa veljeänsä, se on pimeydessä ja vaeltaa pimeydessä, eikä hän tiedä, mihin menee; sillä pimeys on sokaissut hänen silmänsä.
3:10 Siitä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan lapsia ja ketkä perkeleen lapsia. Kuka ikinä ei tee vanhurskautta, hän ei ole Jumalasta, ei myöskään se, joka ei veljeänsä rakasta.
Matias,
Vt. 29.02.22:21
”Kytkös synnyttää verbiin on tässä kohtaa aivan ilmeinen. Kysymys on nimenomaan synnytyksessä ulos tulevasta jälkikasvusta eikä mistään ikääntyneen ihmisen jo eläkkeelle siirtyneestä jälkeläisestä.”Kytkös synnyttää verbiin on tässä kohtaa aivan ilmeinen. Kysymys on nimenomaan synnytyksessä ulos tulevasta jälkikasvusta eikä mistään ikääntyneen ihmisen jo eläkkeelle siirtyneestä jälkeläisestä.”
Tempoilet jo, vaikka en ole vielä mitään sanonut. Tässä viittaan taannoiseen pyyntööni käydä läpi ”teknon” sana ja miten sillä ilmaistaan Elisabetin ja Sakariaksen lapsettomuus, eli heillä ei ollut jälkeläistä = teknon. Sitten kertomus jatkuu Jumalan ilmoituksella ja Elisabeth tulee raskaaksi ja synnyttää pojan.
Puheesi on röyhkeää, koska tämän teknon-sanan yhteydessä tässä yhteydessä ei ole synnyttää teonsanaa. On vain nimisana ”teknon”, jota, jälkeläistä, heillä ei ollut, koska Elisabet oli hedelmätön.
Eli: haluan ensin mennä läpi tämän Luukkaan Evankeliumin kertomuksen, mikä alkaa ilmaisusta, 1:7, Mutta heillä ei ollut lasta, …, KK38.
Sitten menemme Apt. 2:39, ”sillä teille ja teidän lapsilllenne tämä lupaus on annettu.
Nyt pyydän, ettet enempää julkaise kertomuksia asian vierestä, vaan menemme kahdenkesken teknon-asiaan alottamalla näillä kahdella kertomuksella Raamatusta.
Luulen käsittäväni halusi julkiseen esiintymiseen ja viittauksiin huipputeologi-piiristä ja halventavaan ihmettelyyn, että miksi en käy siellä, enkä kuulu sinne. Sanoin ”halventava”, koska kyllähän sinä tiedät miksi minä en ryhmässä käy!
Kun keskustelemme kahdenkesken, niin kummallakaan ei nouse tarve esiintyä ja esittää mitään.
Reijo
Seuraat Hubmeierin aikoinaan 1525 – 1527 keksimää uutuutta. Siksi et huomaa, että Pietarin helluntaisaarnassa puhutaan kaikkien, koko kansan, kasteesta vauvasta vaariin, kun hän sanoo: ” —- teille ja teidän lapsillenne—”, siis koko kansalle,
kuten Pietarin sanonnan perustana olevassa Hesekielin profetiassa 36:25-27,
missä puhutaan JUMALAN antamasta KOKO KANSAA koskevasta vedellä kasteesta:
”Minä (Jumala) VIHMON — VETTÄ —”. Tämä veden vihmonnan kaste antaa koko kansan uudistumisen, samaten se antaa uuden sydämen ja Pyhän Hengen lahjan: ”HENKENI minä annan — .”
Panen vielä esille Pietarin saarnan sisältämästä tekstistä esille avainsanat, jotta silmäsi oppisi huomaamaan Pietarin saarnan opetuksen kasteesta.
” — kaste — NIIN te saatte Pyhän Hengen lahjan — LAPSILLENNE —”, Ap.t. 2:38-39
Reijo
Olen julkisesti puhunut opistani, en siis koe tarvetta minkään laatuisiin salaseuroihin.
Kamerunissa saarnasin ympäriinsä eri puolille eteläistä Kamerunia kiertäen. Yhden viikonlopun ennätys oli saarnan pito 11 messussa eri kaupungeissa/kylissä Nieten plantaasin alueella. Tuon kumiplantaasin alueella oli 19 kaupunkia/kylää ja niissä kahdessatoista oli meidän seurakuntamme ja lisäksi yhdessä saarnapaikka, mutta aika ei riittänyt enempään kuin 11 messuun.
Reijo
Puhut opiskelua vähättelevään sävyyn.
Kamerunissa minulla oli tilaisuus pitää kursseja: Mengissä seurakuntasaarnaajille, Meigangassa jatko-opiskeleville pappeille, Garoua-Boulaïssa papeiksi valmistuville ja Ngaoundéréssa useamman kielen raamatunkääntäjille. Koin tämän suurena etuoikeutena.
Luterilainen kirkkomme sai stipendejä pappien koulutuksen järjestelyyn noin pariin kolmeenkymmeneen maahan. Siitä oli suuri apu, siunaus kirkon työn eteenpäin menossa. Työ laajeni.
Pappien määrä kasvoi. Vuonna 2004 me ylitimme 100 papin rajan, 2005 pääsimme 156 pappiin ja maasta lähtiessämme 2007 kirkossamme oli 177 pappia.
Sain elää keskellä Jumalan ihmettä. Työ meni eteenpäin. Kirkko kasvoi ja yhä edelleen saan jatkuvasti terveisiä uusista projekteista ja kuvia uusista rakennuskohteista jne.
Olen Herralle kiitollinen, että olen saanut elää tuollaisten Jumalan tekemien suurten tekojen keskellä.
Roto Matias 01.03.2024 21:33 Klo 21:33
Reijo
Olen julkisesti puhunut opistani, en siis koe tarvetta minkään laatuisiin salaseuroihin.
Kamerunissa saarnasin ympäriinsä eri puolille eteläistä Kamerunia kiertäen. Yhden viikonlopun ennätys oli saarnan pito 11 messussa eri kaupungeissa/kylissä Nieten plantaasin alueella. Tuon kumiplantaasin alueella oli 19 kaupunkia/kylää ja niissä kahdessatoista oli meidän seurakuntamme ja lisäksi yhdessä saarnapaikka, mutta aika ei riittänyt enempään kuin 11 messuun.
——————–
Matias,
Minulla on tieto Kamerunissa tehdystä hengellisestä työstä. Tunnen hurjasti enemmän yleensäkin hengellistä toimintaa vastaavilla alueilla ja olen ollut sellaisessa mukana.
En siis kysynyt tätä mihin vastasit. Siis tämä on syy, miksi kahdenkeskinen keskustelu on tarpeen kanssasi. Ei tarvitsisi rämpiä sivuseikoissa, eikä sinussa ja minussa, vaan tässä teknon -kysymyksessä.
Reijo
Mikäli tunnet Kamerunin työstä, niin tiedätkö myös, että Kamerunissa sekä SILEttä paikallinen Pipliaseura ovat tehneet jättityön. Tämän vuosituhannen puolella siellä tehtyjen raamatunkäännösten kielten määrä on kasvanut pyöreästi kaksinkertaiseksi.
Kristittyjen osuus on viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana kasvanut noin puolesta yli 70 prosenttiin.
Meidän lähtiessämme 2007 noin 90 % pääkaupungin lapsista sai kasteen, mikä on parempi tilasto kuin Helsingissä, missä liian moni lapsi jätetään hengellisesti heitteille.
Matias,
Ole huoleti, kaikki tämä käydään läpi sinun eduksesi, kunhan teknon on klaarattu.
Reijo
On turha jankuttaa teknon -sanasta. Ensi kerran sekä se että synnyttää sana esiintyvät Raamatussa 1. Moos. 3:16, missä puhutaan vauvan synnyttämisestä.
Hubmeierin teorian seuraaminen sanan käytöstä Pyhän Pietarin helluntaisaarnasa johtaa kielelliseen epäjohdonmukaisuuteen ja kaiken lisäksi irrottaa sen raamatullisesta taustastaan Hes. 36:25-27.
En koe mielekkääksi keskustella sellaisten ”laivaväulän ulkopuolisten” ajoväylien parissa. Ei ole mielekästä hankkia tuollaisten reittien aiheuttamien kölikosketusten mukanaan tuomaa lempinimeä ”Bottenkännare”.
En jankuta, vaan selvitän tietämättömyytesi. Vaikuttaa liikaa anotulta, mutta ei enää näiden vuosien jäkeen jona asiaa olen sinulle selittänyt.
Mooseksen kirjasta vääristelysi kreikaksi olen kyllä huomioinnut. En ole niihin vaivautunut puuttua, ovat sen verran ohi Alkuperäisen tekstin. Et voi sanoa, ”ensimmäisen kerran”, koska ei sellaista kertaa ole.
Hubmeierin ”epäjohdonmukaisuus” on tokaisu, rykäisy, vailla mitään perusteita. Hubmeieriä ei tässä tarvita, vaan ainoasta se mikä Raamatussa on kirjoitettu, on luettavissa ja vahvistettu koko Raamatulla, niinkuin kaikki Kirjoitukset.
Reijo
Kreikankielisestä käännöksestä Septuagintasta annat väärän todistuksen. Se ei ole väärennös, vaan ainoastaa vanhin meille säilynyt Vanhan testamentin käännös.
Oletko tullut ajatelleeksi, että suurin osa Uuden testamentin sisältämistä viittauksista Vanhaan testamenttiin on tehty Septuagintan sanamuodon mukaisesti. Et kai sinä mene leimaamaan Uuden testamentin sanamuotoja väärennöksiksi.
Meidän suomalaisten tutkijoiden joukossa on suuri määrä Septuagintaa tutkineita.
”Mooseksen kirjasta vääristelysi kreikaksi olen kyllä huomioinnut. En ole niihin vaivautunut puuttua, ovat sen verran ohi Alkuperäisen tekstin. Et voi sanoa, ”ensimmäisen kerran”, koska ei sellaista kertaa ole.”
Väärä todistus on yhtäkuin valhe. Sitä kutsutaan suomeksi ”vääristelyksi, kieroon vääntämiseksi”. Vt. 2.Piet. 3:16,17. Vääristelyt, teologiset ”tutkimukset”, alkoivat oitis, kun Alkuseurakunta perustautui. Nämä vääristelyt koskevat pelkästään uskonnollista, isiltä perityissä pysymistä ja niillä korvata niinkuin on kirjoitettu. Eli vaikka vaiva on vanha, niin siitä pitää pysyä erossa ja lukea se, mikä luettavissa on. Viittaus septuaginta sanamuotoihin on väkinäinen ja Alkuperäisen, ei pelkästään korvaava, vaan muuttava.
Suomalainen tutkijatoiminta on yleisesti tiedotettua, mutta ei palvele Alkuperäistä ilmoitusta. Jos se palvelisi, niin siitä ei mainittaisi, vaan luettaisiin, niinkuin muitakin käännöksiä hebreasta ja arameasta.
Minua kiinnosti sanonta ’Alkuperäinen ilmoitus’. Hain sitä tietokoneelta. Eteen ei tullut teologiaa vaan tullin ja postin sanastoa – tosin pienellä alkukirjaimella. Voisitko, Reijo Mänttäri, täsmentää, mitä tarkoitat Alkuperäisellä ilmoitksella?
Reijo
Kovin on käsityksesi Septuagintasta ja sen merkityksestä kristikunnalle vääristynyt. Valitettavasti asenteellisuutesi estää sinua vastaanottamasta historiallista totuutta Septuagintan merkityksestä.
Suomen erittäin monista todella etevistä Septuagintan tutkijoista saanen kertoa esimerkkejä, jotta näet ettei Septuagintan tutkimus suinkaan ole mikään sivujuonne toisten teologisten aineiden joukossa vaan yksi osa kokonaisuutta, missä kaikki palat täydentävät toisiaan.
Yli viisikymmentä vuotta sitten, kun aloin käydä tutkijaseminaareissa, meidän porukkamme vetäjä oli Septuagintatutkija Ilmari Soisalon-Soininen, josta syystä ensimmäisen vuoden aikana aivan erityisesti Raamatun teksteissä esiintyvän kreikan kielen analysointi oli useaan otteeseen esillä ohjelmassamme. Niinpä Helsingin yliopiston Vanhan testamentin tutkijoista useammasta on tullut kansainvälisesti merkittäväksi Septuagintatutkija,
Otan esimerkiksi kaksi nimeä
Raija Sollamo
– Sollamo toimi Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa Raamatun alkukielten professorina 1982–2007,
– teologisen tiedekunnan dekaanina 1992–1998,
– yliopiston eksegetiikan laitoksen johtajana 2004–2007.
– Hän oli yliopiston 1. vararehtori 1998–2003.
– Hän oli mukana raamatunkäännöstyössä toimien mm. raamatunkäännöskomitean kääntäjänä useita jaksoja 1984–1988, sekä apokryfitoimikunnan käännöskomitean puheenjohtajana 1999–2006.
– Suomen Akatemian väitöskirjapalkinto 1980,
– Helsingin yliopiston Eino Kaila -palkinto 1992,
– Maikki Friberg -palkinto 1996,
– Suomen liike- ja virkanaisten liiton valitsema Vuoden nainen 1993 .
– Vuonna 2014 hän sai Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivistysrahaston tunnustuspalkinnon tunnustuksena suurista ansioista Raamatun alkukielten tutkimuksessa, akateemisen työyhteisön kehittämisessä jne
– Hän on teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistyksen kunniajäsen,
– Suomen Eksegeettisen Seuran kunniajäsen vuodesta 2002,
– Suomen Akateemisten Naisten Liiton kunniajäsen vuodesta 2003.
– Hän on Suomalaisen tiedeakatemian jäsen vuodesta 2006.
Hän on mitä merkittävin Septuaginta -tutkija aivan kansainvälisestikin.
Tai nostettakoon vielä toinenkin merkittävä Septuagintatutkijamme:
Anneli Aejmelaeus
– Hän toimi vuosina 1991–2009 saksalaisen Göttingenin yliopiston Vanhan testamentin ja Septuaginta-tutkimuksen professorina ja vuosina 1993–2000 Göttingenissä sijaitsevan Septuaginta-instituutin johtajana.
– Hän johti Suomen Akatemian rahoittamaa Helsingin yliopiston Septuagintan tekstikritiikki -tutkimushanketta vuosina 2004–2006 ja 2009–2012.
– Hän toimi ryhmänjohtajana Martti Nissisen luotsaamassa Suomen Akatemian huippuyksikössä Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa (2014–2019).
Hän on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1992.
Joten Reijo
Olisi erittäin terveellistä että jättäisit vääristyneet ennakkoluulosi ja antaisit kunnian sille, mille kunnia kuuluu.
Kun puhut Uuden testamentin kreikasta, niin otapa huomioon, että nimenomaan Septuaginta on kreikankielisen Uuden testamenttimme lähtökohta ja esikuva. Ei voi aidosti ymmärtää Uuden testamentin kielellistä ulottuvuutta ellei ole perehtynyt Septuagintan kielenkäyttöön. (Puhun tässä yhteydessä nimenomaan kielellisestä tasosta. Muut näkökulmat vaativat toisenlaisten oheistietojen hallintaa.)
Reijo
Huomaan muutoksen sinun asenteessasi heprean ja aramean kieleen.
Aikaisemmin kun yritin perustella eräitä näkemyksiäni sinulle hepreaan viitaten, yritit vältellä sitä, mutta nyt synnyttää lapsia -ilmauksen yhteydessä vetoatkin siihen ja aikaisemmin muissa yhteyksissä vetoamaasi kreikkalaista tekstiä pidätkin nyt tällä kertaa vähempiarvoisena.
Onko siis pääteltävissä, että olet oppinut jonkin verran heprean alkeita, mikä olisi ilhduttavaa, vai onko syynä pyrkimys välttää näkemystesi kannalta ikäviä huomioita , mikä ei olisi hyvä menetelmä. L
Miten paljon olet opetellut seemiläisiä kieliä? Tämän blogin epistolasta
saarnaa valmistellessani kuuntelin äänikirjana koko 1. Johanneksen kirjeen mm hepreaksi, amhariksi ja arabiaksi.
Martti
Kiitos nasevasta huomiostasi.
Edesmenneen ensimmäisen vaimoni vanhemmat ja pikkuveli olivat aikoinaan postin palveluksessa olevia.