Isän Jumalan antama tehtävä

Kristus sanoi Isälle Jumalalle: ”Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit; polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mielistynyt. Silloin minä sanoin: ’Katso, minä tulen – kirjakääröön on minusta kirjoitettu tekemään sinun tahtosi, Jumala.’” Kun hän ensin sanoo: ”Uhreja ja anteja ja polttouhreja ja syntiuhreja sinä et tahtonut etkä niihin mielistynyt”, vaikka niitä lain mukaan uhrataankin, sanoo hän sitten: ”Katso, minä tulen tekemään sinun tahtosi.” Hän poistaa ensimmäisen, pystyttääkseen toisen. Ja tämän tahdon perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan. (Hepr. 10:5-10)

Isän Jumalan antama tehtävä

Miksi Kristus luopui hallitsijana olemisesta ja tuli meidän ryysyihimme tänne maailmaan?

Mitä merkitsee meille, että Kristus iankaikkinen Jumala tuli ihmiseksi?

Betlehem ja Golgata, mitä ne meille merkitsevät?

Ennen ihmiseksi tulemista Kristuksella ei ollut ihmisruumista Taivaissa; miksi on tärkeää, että Taivaaseen Isän kotiin astui ihminen ja Jumala, Jeesus Kristus?

Miksi on tärkeää uskoa Jumalan Poikaan Jeesukseen Kristukseen, joka on Jumala ja ihminen meidän veljemme?

Mitä eroa on leeviläisten pappien uhrissa ja Jeesuksen uhrissa?

Miksi leeviläisten pappien täytyi seisoa Jumalan edessä toimittaessaan uhreja?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Hyvää pääsiäistä; Kristus on ylösnoussut!

    Kristus on alttiiksi annettu meidän rikostemme tähden ja kuolleista herätetty meidän vanhurskauttamisemme tähden. (Room. 4:25)

    Jumaluusopin tohtori Martti Luther kirjoittaa:

    Nouseepa tässä sitten kysymys: Minkä tähden me yhä jatkuvasti itsessämme tunnemme syntiä ja kuolemaa, vaikka Kristus otti pois kuoleman ja meidän syntimme ja ylösnousemisellansa teki meidät vanhurskaiksi? Synti näet meitä vielä puree, ja omatunto pistää, ja juuri tämä paha omatunto synnyttää helvetinpelkoa.

    Tähän minä vastaan: Minä olen ennen usein sanonut, että on olemassa kahdenlaista, tuntemista ja uskoa. Usko on luonteeltaan sellainen, että se ei tunne, vaan antaa järjen mennä kumoon, sulkee silmät ja niine hyvineen mukautuu sanaan, sitä seuraten halki kuoleman ja elämän. Tunteminen sitävastoin ei käy edemmäs kuin järjellä ja aistimilla voidaan käsittää, esimerkiksi kuin kuullaan, nähdään ja tunnetaan tai ulkonaisin aistein havaitaan. Siksipä tunteminen onkin uskoa vastaan ja usko tuntemista vastaan, ja sen tähden Hebrealaiskirjeen mestari kuvailee Kirjeensä 11. luvussa (Hepr. 11:1. jakeessa) uskoa seuraavasti: ”Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy”. Jos nimittäin silmin nähtäisiin Kristus taivaallisessa kunniassansa, niinkuin nähdään luonnollinen aurinko, sitä ei tarvitsisi uskoa. Mutta eipä sitä, että Kristus on kuollut meidän rikostemme tähden ja ylösnoussut meidän vanhurskauttamisemme tähden, nähdä eikä liioin tunneta eikä sitä voida millään järjellä käsittää; sen tähden täytyy luopua tuntemisesta ja yksinkertaisesti ottaa korviinsa sana ja sitten kirjoittaa se sydämeen, riippuen siinä, vaikka ei näyttäisikään siltä, kuin syntini olisivat minulta pois otetut, koskapa niitä vielä itsessäni tunnen. Tuntemiseen ei saa kiinnittää huomiota, vaan lujaakin lujemmin on pitäydyttävä siihen, että kuolema, synti ja helvetti ovat voitetut, vaikka tunnenkin vielä olevani kuolemaan, syntiin ja helvettiin takertuneena. Vaikka näet synnin tunteminen vielä meihin jääkin, se jääpi vain siinä tarkoituksessa, että se ahdistaisi meitä uskoon ja tekisi uskon vaivaksi, niin että me vastoin kaikkea tuntemista omaksumme sanan ja sen mukaisesti yhä jatkuvasti liitämme sydämemme ja omantuntomme Kristukseen. Näin sitten usko varsin rauhallisesti, kaiken tuntemisen ja järjellä käsittämisen vastaisesti, kuljettaapi meidät synnin, kuoleman ja helvetin lävitse, ja vihdoin me omin silmin näemme lunastuksemme. Silloin me vasta oikein täydellisesti saamme havaita, mitä uskoimme, nimittäin että kuolema ja kaikki onnettomuus on voitettu.

    Martti Luther; Kirkkopostilla; Toinen osa/Pääsiäispäivän saarna (kohdat 12 ja 13)

  2. Nyt tuon esille sitä mitä Jeesus käski monelle tehdä eli ”Menkää ja kertokaa mitä hyvää Jumala on teille tehnyt.”

    Kun huusin Jumalalta apua ja voimia, olin todellisessa hädässä eli omat voimat oli loppu enkä löytänyt ulospääsyä ahdingostani.

    Kun Jumala vastasi oli se erään kirjan kautta kuinka ITSE olin elänyt parisuhteessa, siis en todellakaan ollut elänyt Jumalan tahdon mukaan ja se että olin täynnä katkeruutta ei johtunutkaan toisesta vaan omasta itsestäni, eli jouduin nöyrtymään että minä itse olin elänyt vastoin Jumalan tahtoa ja se oli johtanut minut siihen jamaan.

    Siinä kun tunnustin oman ”syntini” sydämeeni tuli jonkilainen rauha ja siitä taasen seurasi jano Jumalan puoleen, ostin Raamatun ja aloin sitä lukea.

    Nyt sitten asiaan, eli se mitä Raamatun Sanan kautta Jumala puhutteli oli tunteiden kautta eli kun kohtasin vaikean tilanteen niin aluksi en ymmärtänyt edes loukkaantua toisille ihmisille ja jälkeen päin Raamatusta nousi esille Sana Jumalan rauhasta, kuinka se on yli ymmärryksen käyvä, tästä seurasi tutkistelu mitä se tarkoittaa ja ymmärsin että Jumalan rauha oli varjellut sydämeni etten ollut loukkaantunut ihmisiin (vaikka he tekivät ja sanoivat loukkaavia asioita), näin aloin ojentautumaan sen rauhan mukaan, jos menetin rauhan niin kysyin itseltäni mitä MINÄ ajattelin miksi toinen ihminen sai minut hermostumaan ja ymmärsin etten ollut ajatellut Raamatun Sanan mukaan ja näin toimin siitä seuraavan tunteen mukaan hermostuen, kun tämän tunnustin niin Jumala puhdisti siltä kohdalta minua ja seuraavan kerran taas rauha seurasi enkä hermostunut.

    Siis tunteet seuraavat sitä mitä ajattelemme eli ennen uskoontuloa toimin lihallisten ajatusten mukaan eikä Jumalan rauha ollut varjelemassa sydäntäni, kun taasen uudestisynnyttyäni Jumalan vuodattama Pyhä Henki ja rakkaus saavat aikaan että yhä enemmän ja enemmän ojentaudun sen Sanan mukaan mitä Pyhä Henki tuo ymmärrykseeni, siis Jumala varjelee rauhallaan sydämeni etten hermostu ja Jumalan rakkaus on se jolla voin rakastaa kaikkein vaikeintakin ihmistä, tehdä hänelle niin kuin haluaisin itselle tehtävän.

    Kuka voi erottaa minut Jumalan rakkaudesta ja rauhasta, ei kukaan eikä mikään minun ulkopuolelta, ei mikään muu kuin MINÄ itse jos teen Jumalan Sanan vastaisesti.

    Kun ajatellaan esimerkiksi pientä lasta ruokapöydässä ja jos tämä sattuu kaatamaan maitolasin siinä touhutessaan niin miksi äiti tai isä hermostuu, eikö siksi että he ajattelevat että tämän lapsen ”pitäisi” jo osata syödä niin ettei lasi kaadu ja alkavat huutamaan pienelle lapselle, niin kunnioittivatko he lasta ja tekivätkö he niinkuin itselle haluaisivat tehtävän???? Entä jos kylässä olisi presidentti ja hän sattuisi kaatamaan maitolasin, niin toimisivatko nämä vanhemmat samoin myös hänen kohdalla niinkuin pienen lapsen, huutaisivat????? Mistää tämä ero pienen lapsen ja presidentin välillä, eikö Jumalan tahto ole sama kaikkia ihmisiä kohtaan, rakastaa ja kunnioittaa jokaista yhtälailla???????

    Kaikessa on taustalla nöyryys, kun nöyrtyy Jumalan edessä etten pysty, niin Jeesus parantaa ja Jumala antaa voiman ja rakkauden sen voimattomuuden ja rakkaudettomuuden tilalle ja sen jälkeen ei voi sanoa etten pysty, vaan kompastuessaan tunnustaa ”MINÄ olen vastuussa kaikesta, en voi syyttää omasta käytöksestäni ketään muuta.” Läheisen todellinen rakastaminen alkaa nöyryydestä tunnustaen että minä itse olin täysin kykenemätön ja tietämätön rakastamaan läheisiä ja vähintäänkin yhtä paha kuin kaikki läheiset, elin valheessa kun kuvittelin eläväni ”oikeudenmukaisesti ja hyvää elämää” läheisiä kohtaan. En voi tuomita ketään koska itsekkin elin saastaisuudessa ja nyt olen vain Jumalan armon kautta pelastuksessa kiinni ja tuomitessani toisia pois poikkeaisin sen armon alta ja Jumala kohtelisi minua samalla mitalla tuomiten minut tekojeni mukaan ilman armoa. Tätä on Jumalan armo, se saa aikaan armollisuutta läheisiä kohtaan Jumalan rakkaudessa ja rauhassa.

    • Tunteemme vaihtelee, eikä siihen voi luottaa. Minkälainen on terve omatunto?

      Pyhä Paavali kirjoittaa:

      Hänessä (Jeesuksessa Kristuksessa) meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen, ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa. Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa. Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen. Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi ja että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki, hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa. (Kol. 1:14-20)

  3. Vaihteleeko tunteet ja voiko niihin luottaa??

    KUN Jumalan rauha ja rakkaus hallitsee uudestisyntynyttä niin tunteet eivät vaihtele niin että viha, katkeruus, loukkaantuminen ym muut lihalliset tunteet tulisivat, siis KUN Jumala antaa jotain niin ne ovat pysyviä eikä Hänen lapsensa ole mikään holtiton tuuliviiri vaan rauha ja rakkaus saavat aikaan hengen hedelmiä kaikkia ihmisiä kohtaan.

    • Jumalan koulussa on antoisaa olla, vaikka välillä se on raskasta. Ekalla luokalla ei meiltä paljoa vaadita. Kasvaminen on hidasta ja täydellisiä meistä tulee vasta Taivaissa. Oma itsestä antama todistus on aina vääristynyt, eikä sillä ole mitään merkitystä. Ainoastaan lähimmäisemme tietävät kuinka me olemme onnistuneet. Monelle meistä on Jumala siunannut monta lähimmäistä elämämme aikana. Minkälainen todistuksen me heiltä saamme? En usko, että saisin 5 suurempaa numeroa arvosteluasteikolla 1-10. Onneksi voimme luottaa Jeesuksen Kristukseen, eikä itseemme. Kiitos Herra Jeesus Kristus!

    • Rakas Herra Jeesus Kristus, minä tunnen syntini; ne polttavat, kalvavat ja kauhistavat minua. Mihin on minun paettava? Minä katson sinuun, Herra Jeesus Kristus, ja uskon, vaikkapa heikosti, sinuun; minä pidän kuitenkin kiinni ja olen varma siitä, että olet sanonut: Joka minuun uskoo, hän on saapa iankaikkisen elämän. Vaikkapa nyt omatuntoni onkin raskautettu ja syntini minua kauhistuttavat ja vapisuttavat, niin sinä olet kumminkin sanonut: poikani, ole turvallisella mielin, sinun syntisi ovat anteeksi annetut ja sinulla on oleva iankaikkinen elämä ja minä tahdon herättää sinut viimeisenä päivänä. Aamen!

    • Iloa ja Rauhaa Pyhässä Hengessä. Ilo on ylitsevuotavaa ja sisäisesti meissä ja välillä se näkyy meissä ulospäinkin, mutta sen aiheuttaja on Jumalan Henki, joka on meidät Kristuksessa vapauttanut Iloon. Tämän saa meissä aikaan se rakkaus jota olemme saaneet kohdallemme.

      Ihminen on kokonaisvaltainen ja tuntee voimakkaasti, jopa ilon kyyneleet tulevat silmiin, kun kuulemme Jeesuksen äänen, milloin virsiä kuullessamme, milloin raamattua lukiessamme tai Hengen koskettaessa.

      Rauha taas on juuri kuten Ari kuvasi, yliymmärryksen käyvää. Ahdistuksen ja Kristuksen pilkan kohdistuessa meihin, koemme rauhaa ja anteeksiantoa.

      Yliluonnollisesta tunteesta on myös kysymys.

      Lihallinen käytös, muuttuu ajan myötä pikkuhiljaa Armollisemmaksi, nimenomaan lähimmäisiämme kohtaan., mutta myös itse saamme uskoa ja tuntea sen kohdallemme.

      Jumala vaikuttaa meissä, Sanansa kautta ja lisääntyvä laupeus on parasta mitä ihmisessä tapahtuu.
      Voimakas kääntymisen kokemus saattaa hämätä luulemaan, että ne Kristityt, jotka eivät ole kokeneet niin ravistelevaa Jeesuksen kohtaamista, eivät ole edes Jeesuksen omia.

      Tämä on tärkeää! Meidän ei tule arvioida muiden uskoa ja sisäistä uskonelämää, sillä Jumalan koulu on yksilöllistä. On parempi suhtautua, kaikkiin jotka tunnustautuvat Kristukseen, kuin veljiin ja siskoihin sekä olla antautumatta kiistelemään, vaan luottaa kaikessa, että Jumalan Henki kyllä aina tekee työnsä omissa lapsissaan, opettaen meille kaikessa mikä Herran tahto on.

      Se mitä Luther tuossa kirjoittaa, että ei pidä luottaa tunteisiinsa, pitää myös kutinsa, sillä saatana käy meidän kimppuumme juuri tunteiden kautta, sillä tuntee meidän lihamme heikkouden.
      Kun eksyn arviomaan itseäni tekemisieni ja tuntemisieni kautta ja unohdan katsoa vain Kristukseen, kaiken alkajaan ja täyttäjään, niin tulee saatana ja viekkaasti eksyttää minut yhä syvemmälle oman napani tutkimiseen, jolloin saa toivoni helposti horjumaan ja epäilemään itseäni ja uskoani. Tätä Luther tarkoittaa, että emme luottaisi tunteisiimme, vaan yksin Sanaan, kuten Jeesus teki kun joutui saatanan kiusaamaksi.

      Tunteet ovat ihmisen tärkeimpiä kanssakäymisen välineitä ja juuri sen tähden saatana käy meidän kimppuumme juuri niiden kautta.

      Suurimpia eksytyksiä mistä Kristikunta kärsii, on tekopyhyys ja sen aiheuttajana on juuri saatana, joka on saanut ihmiset esittämään itsestään jotain muuta kuin mitä he oikeasti ovat. Ihminen on läpi syntinen! Tämän pitäisi olla kaikilla Kristityillä selvää, sillä vain oman kelvottomuutensa ja heikkoutensa tunnustava saa Kristuksen Voiman ja Armon asettumaan sisäänsä, joka on Jumalan Rakkaus.

      Tähän tekopyhyyteen ei auta itsensä paranteleminen, jota saatana tarjoaa mielellään avuksi, sillä sanoo: ”Katso itseäsi, et ole riittävän hyvä Kristityksi, et täytä lakia täydellisesti, etkä pidä Jumalan käskyjäkään, oletkohan Kristitty lainkaan. Eilenkin valehtelit ja sanoit pahasti ja tuhlasit rahojasi turhuuksiin. Saatana vetoaa meidän tekemisiin ja tekemättä jättämisiin ja pyrkii horjuttamaan meidät pois Armosta.

      Saatana pyrkii ajamaan Kristityn takaisin lain alle, että saisi ihmisen jälleen epätoivoon oman kelvottomuutensa tähden. Saatana pyrkii viemään meiltä Ilon Rauhan.

      Kun nyt sanon, että Kristityn tulee elää täydellä tunteella ja sydämellä ilman pelkoa rangaistuksesta, luottaen Kristuksen sovitukseen ja Jumalan Rakkauteen, sekä pitäytyen Jumalan ilmoituksessa, syntinsä tunnustaen ja liiallisen itsensä tarkkailun sijasta keskittyä Kiitokseen ja siihen luottamukseen, että Jumala kuulee meidän rukouksemme ja pitää meistä huolen, niin en sano tätä kuten tuo elämä olisi elettävissä ilman uskoa, vaan puhun uskonlain mukaan, joka perustautuu Kristuksen kautta saatuun Luottamukseen.

      Se on Pyhää huolettomuutta, mutta ei toimettomuutta, sillä näin meissä vaikuttava Rakkaus leviää ympäristöömme meistä riippumatta, Kristuksen tähden, joka vaikuttaa meissä kaiken ja enemmänkin, mitä voimme ymmärtää.

      Oman navan tuijottaminen on saatanan pahin juoni, siksi Luther sanoo, että ei pidä luottaa omiin tunteisiinsa, vaan Kristuksen Armoon, joka pysyy vaikka me horjuisimme.
      Me olemme niitä lapsia, joilta on maitolasi kaatunut… Jumala on Isämme, joka sanoo, ei haittaa, minä olen pyyhkinyt sen jo Kristuksen kautta. Minä tiedän, että lasi välillä katuu, nouse ylös älä jää sitä murehtimaan ja ota kädestäni kiinni, jatketaan matkaa, kunnes pääsemme perille, missä ei lasi enää kaadu.

      Jos Jumala on meitä näin rakastanut, niin kuinka me emme rakastaisi veljiämme ja siskojamme, jotka ovat saman Jumalan lapsia maailmassa kuin itse olemme?

      Olemme saaneet Armoa Armon päälle, sillä Jumala on siirtänyt meidät Kristukseen, joka on yhdellä uhrilla sovittanut koko synnin. Saatana käy sotaa jonka se on jo hävinnyt, älkää antako sen uudelleen asettua teitä vastaan, vaan paetkaa Jeesuksen turviin uskon kautta, jonka on lapsilleen lahjoittanut Armosta.

      Raikukoon kiitoksemme kaikkien kuulla, sillä hauta on tyhjä. Kerran on meidänkin tiemme vievä sinne, minne Jeesus meni kun nousi haudastaan. Julistakaamme Hänen Armo töitään, niin kauan kuin Julistaa voidaan. Niin kauan, kun sanotaan tänä päivänä.

    • Ari, ei meidän tarvitse olla saatanan sätkynukkeja. Saatanan valheilla ei ole valituille mitään merkitystä.

      Pyhä Paavali kirjoittaa:

      Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. (Ef. 2:8-9)

      Pyhä Paavali jatkaa:

      Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo. Eikä ainoastaan se, vaan meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä, mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja koettelemuksen kestäminen toivoa; mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu. Sillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä. Tuskinpa kukaan käy kuolemaan jonkun vanhurskaan edestä; hyvän edestä joku mahdollisesti uskaltaa kuolla. Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme. Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut hänen veressään, pelastumme hänen kauttansa vihasta. Sillä jos me silloin, kun vielä olimme Jumalan vihollisia, tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan hänen Poikansa kuoleman kautta, paljoa ennemmin me pelastumme hänen elämänsä kautta nyt, kun olemme sovitetut; emmekä ainoastaan sovitetut, vaan vieläpä on Jumala meidän kerskauksemme meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta me nyt olemme sovituksen saaneet.

      Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet – sillä jo ennen lakiakin oli synti maailmassa, mutta syntiä ei lueta, missä lakia ei ole; kuitenkin kuolema hallitsi Aadamista Moosekseen asti niitäkin, jotka eivät olleet syntiä tehneet samankaltaisella rikkomuksella kuin Aadam, joka on sen esikuva, joka oli tuleva. Mutta armolahjan laita ei ole sama kuin lankeemuksen; sillä joskin yhden lankeemuksesta monet ovat kuolleet, niin paljoa enemmän on Jumalan armo ja lahja yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, armon kautta ylenpalttisesti tullut monien osaksi. Eikä lahjan laita ole, niinkuin on sen, mikä tuli yhden synnintekijän kautta; sillä tuomio tuli yhdestä ihmisestä kadotukseksi, mutta armolahja tulee monesta rikkomuksesta vanhurskauttamiseksi. Ja jos yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut yhden kautta, niin paljoa enemmän ne, jotka saavat armon ja vanhurskauden lahjan runsauden, tulevat elämässä hallitsemaan yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta. – Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi; sillä niinkuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi, niin myös yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi. Mutta laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi; mutta missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi, että niinkuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsisi vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta. (Room. 5: 1-21)

    • ”Sentähden me emme tästä lähtien tunne ketään lihan mukaan; jos olemmekin tunteneet Kristuksen lihan mukaan, emme kuitenkaan nyt enää tunne.
      Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.

      Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran.

      Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.

      Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa. Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.” 2.Kor.5:16-21

      Jeesuksen opetuksen mukaan juuri elämme, kun sanoo meille:

      ”Vielä olette kuulleet sanotuksi vanhoille: ’Älä vanno väärin’, ja: ’Täytä Herralle valasi’.

      Mutta minä sanon teille: älkää ensinkään vannoko, älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin, Älkääkä maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa astinlauta, älkää myöskään Jerusalemin kautta, sillä se on suuren Kuninkaan kaupunki; Äläkä vanno pääsi kautta, sillä et sinä voi yhtäkään hiusta tehdä valkeaksi etkä mustaksi; vaan olkoon teidän puheenne: ’On, on’, tahi: ’ei, ei’.

      Mitä siihen lisätään, se on pahasta. Te olette kuulleet sanotuksi: ’Silmä silmästä ja hammas hampaasta’.

      Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin; ja jos joku tahtoo sinun kanssasi käydä oikeutta ja ottaa ihokkaasi, anna hänen saada vaippasikin; ja jos joku pakottaa sinua yhden virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi.

      Anna sille, joka sinulta anoo, äläkä käännä selkääsi sille, joka sinulta lainaa pyytää. Te olette kuulleet sanotuksi: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi’.

      Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat, että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa; sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin.

      Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä palkka teille siitä on tuleva? Eivätkö publikaanitkin tee samoin?
      Ja jos te osoitatte ystävällisyyttä ainoastaan veljillenne, mitä erinomaista te siinä teette? Eivätkö pakanatkin tee samoin?
      Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on.”

      Ari lue seuraava ja mieti kirjoittaako Jakob kirjeen sinulle vai eikö kirjeen sisältö koske sinua? Eikö niin, että jos tiedät miten tulee toimia, etkä toimi, niin se on vääryyttä? Kysyn miten toimit silloin, kun toimit vastoin sitä, minkä tiedät hyväksi? Et kai vain sano, että et toimi koskaan väärin, onko niin, että sinä olet ainoa, jossa synti ei asu? Ethän silloin tarvitse Kristus, koska täytät lain itse? Hämmennät minua.

      Seuraava on kirjoitettu nuhteeksi Kristityille.

      ”Mistä tulevat taistelut ja mistä riidat teidän keskuudessanne? Eikö teidän himoistanne, jotka sotivat jäsenissänne?

      Te himoitsette, eikä teillä kuitenkaan ole; te tapatte ja kiivailette, ettekä voi saavuttaa; te riitelette ja taistelette. Teillä ei ole, sentähden ettette ano.

      Te anotte, ettekä saa, sentähden että anotte kelvottomasti, kuluttaaksenne sen himoissanne.
      Te avionrikkojat, ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen.

      Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: ”Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut meihin asumaan”?
      Mutta hän antaa sitä suuremman armon. Sentähden sanotaan: ”Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon”.

      Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee.

      Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset.
      Tuntekaa kurjuutenne ja murehtikaa ja itkekää; naurunne muuttukoon murheeksi ja ilonne suruksi.

      Nöyrtykää Herran edessä, niin hän teidät korottaa.
      Älkää panetelko toisianne, veljet. Joka veljeään panettelee tai veljensä tuomitsee, se panettelee lakia ja tuomitsee lain; mutta jos sinä tuomitset lain, niin et ole lain noudattaja, vaan sen tuomari.

      Yksi on lainsäätäjä ja tuomari, hän, joka voi pelastaa ja hukuttaa; mutta kuka olet sinä, joka tuomitset lähimmäisesi?

      Kuulkaa nyt, te, jotka sanotte: ”Tänään tai huomenna lähdemme siihen ja siihen kaupunkiin ja viivymme siellä vuoden ja teemme kauppaa ja saamme voittoa”
      – te, jotka ette tiedä, mitä huomenna tapahtuu; sillä mikä on teidän elämänne? Savu te olette, joka hetkisen näkyy ja sitten haihtuu- sen sijaan, että teidän tulisi sanoa: ”Jos Herra tahtoo ja me elämme, niin teemme tämän tai tuon”.

      Mutta nyt te kerskaatte ylvästelyssänne. Kaikki sellainen kerskaaminen on paha.
      Joka siis ymmärtää tehdä sitä, mikä hyvää on, eikä tee, hänelle se on synniksi.

      Kerskaat nyt ja ylvästelet omista tunnustuksistasi ja nöyrtymisistäsi, mutta jos tiedät ja ymmärrät tehdä miten laki määrää, etkä tee, niin elät vielä synnissä.
      Muista, että laki jota yrität noudattaa, on jo täytetty Kristuksessa.

      Armo on kokonaan toinen Tie.

  4. Juha Heinilä, eihän sitä ihminen itse tiedä että on saatanan talutusnuorassa, uskoo vaan hänen valheensa ja voi kuvitella mitä vaan.

    Tuot esille Paavalin kirjettä, kirje on uskoville kirjoitettu, siis niille jotka Paavali on johdattanut uskoon, ei uskosta osattomille, siis kun niistä otetaan nyt tämä ”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.” niin sen ymmärtäminen mitä nämä Paavalin uskoon johdattamat ihmiset ovat uskoneet ei selviä, ymmärtäisin heidän uskoneen Paavalin julistuksen parannukseen, uskomaan evankeliumi, ottamaan kaste ja näin saaden Pyhä Henki.

    Kaiken perusta on evankeliumit ja niiden osoittama tie Jumalan valtakuntaan, Jeesus Kristus ja HÄNEN SANANSA.

    • Juha Heinilä esität seuraavia kysymyksiä:

      ”Ari, oliko kirja ex-kumppanisi?

      Mikä avioliittokirjassa oli sellaista, että hylkäsit kumppanisi, etkä mennyt naimisiin?

      Mitä kirjassa oli sellaista, joka johdatti sinut uskoon?”

      Nyt en ymmärrä mitä tarkoitat ”Ari, oliko kirja ex-kumppanisi?”

      Ei avioliittokirja ollut osallisena ”hylkäämiseen”, MINUT oli jo hylätty. Kirjan kautta Jumala näytti kuinka MINÄ olin elänyt kunnioittamatta puolisoani, siis että toinen hylkäsi ei johtunut toisesta vaan siitä kuinka MINÄ olin elänyt.

      Mikäkö johdatti uskoon, se että Jumala näytti MINUN eroni Hänestä eli sen elämän mitä ennen olin elänyt kuulematta ja tottelematta Häntä, täysin omassa voimassa ja ymmärryksessä.

  5. Juha Heinilä, olenko ainoa, en varmaankaan, turhaa huolit. Kuinkahan Jeesus sai kokea kovemman vastustuksen fariseuksilta ja kirjanoppineilta, eivät he nielleet että Jeesus yksin voi olla oikeassa ja he kaikki väärässä. Mitä luulet oliko enemmistö oikeassa vai yksin Jeesus???

    Kirja toi esille kirjoittajan näkemyksen Jumalan tahdonmukaisesta avioliitosta, oli ulkomaalaisten kirjoittama.

    • Ari, kirjoituksistasi voisi päätellä, ettet tunne ketään uskovaa henkilöä tai et ainakaan pidä tuntemiasi henkilöitä uskovana.

      Kirjailijan nimeä tai kirjan nimeä en osaa arvata. Joten kysyn uudelleen: mikä oli kirja ja kuka sen oli kirjoittanut, joka johdatti sinut uskoon?

    • Juha Heinilä, miten se vaikuttaa mikä kirja todellisuudessa oli vaan se mitä se sai aikaan ratkaisee. Saahan Jumala aasitkin puhumaan eikä silloin viestin tuojaa pidä katsoa vaan sanomaa. Vai etkö ottaisi viestiä vastaan jos sen toisi ”puhuva aasi”?

    • Juha Heinilä, en tiedä mitä teet tiedolla mutta seuraavassa on kirjan nimi ja kirjailijat.

      Avioliiton puutarha. Tekijä: Rainey Dennis & Barbara (löytyi netistä hakemalla)

    • Ari, miksi hylkäsit kumppanisi, etkä mennyt hänen kanssa avioliittoon, vaikka luit avioliittokirjaa? Mikä kohta kirjassa ohjasi sinut Kristuksen luo, voisitko lainata sen kirjasta?

    • Juha Heinilä, en tainnu hylätä puolisoani, hän oli jo hylänny minut, se oli eräs syy hätääni jossa huusin Jumalan puoleen.

      Toiseksi Jumala ei enää antanut meidän palata yhteen, onneksi, sillä se olisi ollut haureuden jatkamista eikä ex puolisoni ollut uskossa.

      Se mikä vei minut parannuksen paikalle oli juuri kuinka olin itse elänyt siinä liitossa eli en ollut kunnioittanut puolisoani niin kuin Jumalan tahto on.

    • Ari, ethän sinäkään ollut uskossa silloin. Anteeksiantaminen ja avioliitto olisi ollut yksi ratkaisu. Mikä kirjassa oli sellaista, joka johdatti sinut uskoon; voisitko lainata kirjaa?

    • Juha Heinilä, mulla ei kirjaa ole, tuolta löytyy:

      http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=551585

      Mitä mulla oli anteeksi annettavaa kun Jumala näytti minun olevan yksin syyllinen???

      Ei avioliitto ole ratkaisu haureuteen jos molemmat eivät tule samalla kertaa uskoon, Jeesus Sanoo että tulee luopua kaikesta ja lähteä Häntä seuraamaan, näin tein vaikken sitä silloin ihan oikein ymmärtänytkään, onneksi Jumala ymmärsi ja johdatti.

    • Ari, oliko kirja ex-kumppanisi?

      Mikä avioliittokirjassa oli sellaista, että hylkäsit kumppanisi, etkä mennyt naimisiin?

      Mitä kirjassa oli sellaista, joka johdatti sinut uskoon?

    • ”Ei ole hyvä, että kerskaatte. Ettekö tiedä, että vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan?
      Peratkaa pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niinkuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu.

      Viettäkäämme siis juhlaa, ei vanhassa hapatuksessa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa, vaan puhtauden ja totuuden happamattomuudessa.”1.Kor.5:6-8

      Tuossa Paavali tarkoittaa Lain ja Armon sekoitusta, jos joku on uusi, niin vanhaa ei voi enää olla, muuten käy kuten tuntuu nyt sinulle käyneen. En väheksy sinua, vaan yritän avata raamatullista uskon käsitystä ja soisin, että avartuisit, sydämeltäsi, ja saisit sen Levon, minkä Jumala on pyhilleen varannut.

      Sen minkä katsot saaneen maailmassa aikaan huonoa hedelmää on kuitenkin osoittanut, että jos se olisi huonoa, niin minäkin eläisin vielä kuoleman pelossa ja suruttomasti maailmassa, ilman Uskoa vähät välittäen lähimmäisistäni, kuten elin, ennen kun kohtasin Jeesuksen.
      En sano nyt tätä mielelläni, sillä sen minkä sain Jeesuksen ilmestyksen kautta on johtanut minut Elämän Veden Lähteelle.

      Sanasta minäkin puhun, ja jos sanon Jeesuksen Sanan ja opetuksen olevan kaksiteräinen miekka joka tekee sen työnsä, jonka Jumala on sille määrännyt.

      ”Varokaamme siis, koska lupaus päästä hänen lepoonsa vielä pysyy varmana, ettei vain havaittaisi kenenkään teistä jääneen taipaleelle.

      Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat.
      Sillä me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon, niinkuin hän on sanonut: ”Ja niin minä vihassani vannoin: ’He eivät pääse minun lepooni'”, vaikka hänen tekonsa olivat valmiina maailman perustamisesta asti.

      Sillä hän on jossakin sanonut seitsemännestä päivästä näin: ”Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa”; ja tässä taas: ”He eivät pääse minun lepooni”.
      Koska siis varmana pysyy, että muutamat pääsevät siihen, ja ne, joille hyvä sanoma ensin julistettiin, eivät päässeet siihen tottelemattomuuden tähden, niin hän taas määrää päivän, ”tämän päivän”, sanomalla Daavidin kautta niin pitkän ajan jälkeen, niinkuin ennen on sanottu: ”Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne”.
      Sillä jos Joosua olisi saattanut heidät lepoon, niin hän ei puhuisi toisesta, senjälkeisestä päivästä.

      Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.
      Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa.

      Ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä.

      Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija; eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.

      Kun meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta.

      Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.

      Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan. Hebr.4:1-16

      Tähän Armoon, mistä tässä puhuu, johdattaa myös Jeesuksen oppi, sillä, jokainen voi oppia, puhuuko Jeesus omiaan, vai onko oppinsa Jumalasta, sillä puhuu Totuuden Itsestään, jota vastaan sanotaan:

      ”Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan -ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä-että monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi”.

      Loukkaako sinua se, että Jeesus Kristus on asetettu seurakuntansa Pääksi, ja meitä on monta, jotka ovat kohdanneet Jumalan miekan, sillä Sanansa varassa Hän on vanhurskauttava ne, jotka uskovat Sanansa, näin on vanhurskaansa elävä uskosta. Joka taas ei ahkeroitse päästä armostaan osalliseksi, vaan luottaa itseensä se ei voi päästä Lepoonsa. Tottelemattomat menehtyivät erämaahan, koska eivät uskoneet, vaan luottivat itseensä. ”Katso Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin” Katsomalla me muutumme, ymmärrätkö mitä tuo tarkoittaa?

      Joka löytää elämänsä, kadottaa sen; ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen. Matt.10:39

    • Veli hyvä, en tiedä kuinka voisin avata sen mikä on vielä sinulta salassa, Jumalan Sana on yksinkertainen ja Aabraham on meille uskon esikuva joka luetaan vanhurskaudeksi, mutta uskon Hän antaa Sanansa kautta.
      Raamatusta löytyy Jumalan Laki ja Profeetat ja monet niitä tutkivat ja luulevat lain kautta löytyvänsä elämän, mutta ne vasta kertovat elämästä. Ne eivät ole Itse Elämä. Evankeliumi on se, joka tuo Elämän.

      Usko sinulla on mutta älä katso siihen, vaan siihen mitä Kristus on. Hän on se joka antaa Elämän. Älä katso itseesi, vaan katso Uskon Alkajaan ja Täyttäjään.

      ”Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä. Mutta teissä on muutamia, jotka eivät usko.”
      Sillä Jeesus tiesi alusta asti, ketkä ne olivat, jotka eivät uskoneet, ja kuka se oli, joka oli kavaltava hänet.

      Ja hän sanoi: ”Sentähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna”.
      Tämän tähden monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssansa.

      Niin Jeesus sanoi niille kahdelletoista: ”Tahdotteko tekin mennä pois?”
      Simon Pietari vastasi hänelle: ”Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat; ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä olet Jumalan Pyhä.”

      Ne Sanat mitkä, Jeesus on puhunut ovat, että me pelastuisimme, niissä on kätkettynä myös meidän uskomme. Jollei Jeesus olisi puhunut, me emme uskoisi, ei olisi mitään mihin uskoa, ja Jollei Jeesus olisi täyttänyt lakia, joka vaatii rakkautta, meillä ei olisi rakkautta, mutta koska Hän Tosi Jumala, Hän on synnyttänyt meidät Sanallaan, että kantaisimme sen hedelmän maailmassa, minkä tähden Hän kuoli puolestamme, että mekin olisimme valmiit todistamaan sen Rakkauden, joka Jumalalla on meitä kohtaan.

      Jos me, jotka olimme kuolleita synnin tähden; olemme silti saaneet Elämän Sanansa kautta, emme olisimme muuten saaneet Elämää, kuin että Hän on meitä Armahtanut, Lähettämällä rakkaan Poikansa meitä pelastamaan.
      Ilman Kristusta olisimme edelleen kadotettuja, mutta nyt olemme Pelastetut, Sanansa kautta. Ymmärrätkö tämän? Ihminen on Jumalan objektina, Hän on se joka toimii meihin nähden ja tekee kaiken puolestamme. Uskomme on Hänestä lähtöisin.

      Jumalan Lähettämän Sanan kautta Usko annetaan, mutta mitä tuo Usko on muuta kuin, että on antanut meille sen kautta kaiken, Elämän ja yltäkylläisyyden. Hän on tehnyt Rauhan meidän kanssamme, sillä itse emme olisi voineet sitä saada aikaan.
      Nyt siis se laki joka oli meitä vastaan, on naulattu ristille, että me saisimme elää Jumalan Pojan Uskossa tämän vielä jäljellä olevan elämämme, emme omiin tekoihimme tuijottaen, vaan kaikessa saamme luottaa siihen Armoon, että Hän on meidän syntiemme sovitus, eikä mitään tuomiota enää lueta niille, jotka ovat ristiinnaulittu yhdessä Kristuksen kanssa. Sinne katosi meidän elämämme, mutta samalla myös alkoi uusi, joka ei enää elä tekojenlain mukaan, vaan Rakkauden lain mukaan.

      Mutta jos Kristus on teissä, niin ruumis tosin on kuollut synnin tähden, mutta henki on elämä vanhurskauden tähden. Room. 8:10

      Lue nyt ajatuksella, mitä Paavali kirjoittaa, meille, jotka uskomme Sanansa, ja lue itsesi heidän joukkoon, jolle kirjoittaa.

      ”Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen, ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa.

      Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa.

      Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen.

      Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi ja että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki, hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa.

      Teidätkin, jotka ennen olitte vieraantuneet ja mieleltänne hänen vihamiehiänsä pahoissa teoissanne, hän nyt on sovittanut Poikansa lihan ruumiissa kuoleman kautta, asettaakseen teidät pyhinä ja nuhteettomina ja moitteettomina eteensä, jos te vain pysytte uskossa, siihen perustuneina ja siinä lujina, horjahtamatta pois sen evankeliumin toivosta, jonka olette kuulleet, jota on julistettu kaikessa luomakunnassa taivaan alla ja jonka palvelijaksi minä, Paavali, olen tullut.

      Nyt minä iloitsen kärsiessäni teidän tähtenne, ja mikä vielä puuttuu Kristuksen ahdistuksista, sen minä täytän lihassani hänen ruumiinsa hyväksi, joka on seurakunta, jonka palvelijaksi minä olen tullut Jumalan armotalouden mukaan, joka minulle on annettu teitä varten, täydellisesti julistaakseni Jumalan sanan, sen salaisuuden, joka on ollut kätkettynä ikuisista ajoista ja polvesta polveen, mutta joka nyt on ilmoitettu hänen pyhillensä, joille Jumala tahtoi tehdä tiettäväksi, kuinka suuri pakanain keskuudessa on tämän salaisuuden kirkkaus: Kristus teissä, kirkkauden toivo.

      Ja häntä me julistamme, neuvoen jokaista ihmistä ja opettaen jokaista ihmistä kaikella viisaudella, asettaaksemme esiin jokaisen ihmisen täydellisenä Kristuksessa.
      Sitä varten minä vaivaa näenkin, taistellen hänen vaikutuksensa mukaan, joka minussa voimallisesti vaikuttaa. Kol.1:14-29

      Ole rauhallisella mielellä, Jumalan Rakkaus on meitä suurempi ja tietää kaiken.

    • Ismo Malinen, edelleen täyttä sekasotkua kirjoituksesi, miksikö, koska luet Paavalin kirjoitukset itsellesi niin kuin olisit saanut jo kaiken, OLETKO JA MILLOIN???

      Jeesus selkeästi Sanoo juutalaisille että he kaikki ovat pois poikenneet ja paatuneita sydämiltään ja tarvitsevat että Hän parantaisi heidät.

      Juha Heinilä päivitti kommenttia 24.04.2014 06:00

      Ari, poistin asiattoman osuuden kommentistasi, hillitse itseä.

  6. Juha Heinilä, kyllä omistan.

    Sanoppa sinä kuinka voisi tulla samasta hengestä (Totuuden hengestä) niin monia eri näkemyksiä esim homoudesta, naispappeudesta, avoliitosta, abortista, ym ym ym ?????

    Siis JOS kasteessa saataisiin ja uskolla ne lupaukset otettaisiin vastaan niin kuinka voi olla niin montaa ”totuutta”?????? Eikö kaikissa ole yksi ”kyllä” tai ”ei”?????

    Sano mikä on pielessä esim homo avioliiton kannattajilla tai vastustajilla???? Voiko molemmat olla saman hengen omaavia????

    • Ari, hillitse itseäni. Jokainen meistä vastaa omista kommenteista ja mielipiteistä. Oletko ylpeä saavutuksistasi?

      Kun yhdellä sormella osoitat luterilaisia, niin kolme sormeasi osoittaa sinua itseä.

  7. Ari Pasanen :”Sanoppa sinä kuinka voisi tulla samasta hengestä (Totuuden hengestä) niin monia eri näkemyksiä esim homoudesta, naispappeudesta, avoliitosta, abortista, ym ym ym”

    Tuntuu vähän pöhköltä kirjoitella täällä itsensä pyhiksi ja autuaiksi julistaneiden keskellä pakanaksi tunnustautuneena yhtään mitään, mutta mielestäni kysymys on asioiden tulkintaeroista.

    Tässä oma tulkintani homokysymyksestä: Rooman imperiumi oli polyteistinen ja erilaisille epäjumalille oli perustettu kultteja, joissa näitä jumalia palvottiin. Oli Kybele, oli Mithra, oli Dionysos, oli Bacchus jne. Esim. Dionysoksen ja Bacchuksen kulttien palvontamenot olivat nykyisen tulkinnan mukaan orgioita, joissa humalluttiin ja harrastettiin seksiä välittämättä osallistujien iästä tai sukupuolesta. Historia kertoo, että esim. Dionysoksen kultin hillittömät menot rikoksineen johtivat ns. bakkanaaliskandaaliin 186 eaa., jolloin n. 7 000 ihmistä vangittiin ja yli puolet heistä tuomittiin kuolemaan. (Paavo Castrén: Uusi antiikin historia, Keuruu 2011) Mielestäni Paavali tuomitsee roomalaiskirjeessä nämä epäjumalanpalvontamenot eikä kahden aikuisen ihmisen keskinäistä rakkautta.

    Omalta osaltani en voi puhua Pyhästä hengestä, vaan ainoastaan siitä tulkinnasta, johon olen järkeni ja omantuntoni avulla päätynyt. Asiaan vaikuttaa kulttuuriperimäkin, joka on aiheuttanut sen, että omasta puolestani en ole koskaan hyväksynyt kaikkia luterilaisia käytäntöjä kuten esim. sitä, että kuka vaan voi olla pappi tai avioliitosta voi erota ja solmia uusia ja kertoa ”silmin sinisin” vaikka kuinka monta kertaa, että ”on vihdoinkin löytänyt sen oikean”. Ortodokseilla myös pappeus ja avioliitto ovat sakramentteja.

    • Tuula, kiitos kommentista. Paavali kirjoitti kirjeensä pyhille. Kaikki Kristuksen kirkkoon kuuluvat ovat pyhiä ja autuaita. Pääsiäisen sanoma on meille kristityille tärkeä, mutta muut eivät sitä ymmärrä. Kaikki Kristuksen kirkkoon kuluvat ovat pappeja. Seurakunnan paimenen virkaan taas seurakunta kutsuu kriteerit täyttävän papin, joka on pyhä ja autuas. Kristillisestä avioliitossa on Raamattu selkeäsanainen, eikä siihen ole tarve mitään lisätä. Hengen riistäminen toiselta on väärin, riippumatta mitä nimeä siitä käytämme.

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.