Idästä länteen kautta koko maailman kulkee evankeliumi eteenpäin. Jumala pitää huolen sanastaan ja antaa sen tavoittaa koko maailman. Kuvassa lapsia Valtakunnallisilla evankeliumijuhlilla 1.7.2007, viikko Suomeen saapumisemme jälkeen. Siinä lapset liehuttavat eri lähetyskenttien maiden lippuja.
Pääsiäisviikko
Aikaisemmin pääsiäistä on vietetty kokonainen viikko. Sitten se lyheni neljään päivään ja nykyisellään meillä on kaksi pääsiäispäivää. Pääsiäisen vietto kuitenkin jatkuu koko pääsiäisviikon. Pääsiäisen vietto jatkuu edelleen helatorstaihin tai eräässä mielessä aina helluntaihin asti, joka on pääsiäisen viikkoviikko eli 7 x 7 päivää.
Usein kuulee puhuttavan pääsiäispäivää edeltävästä viikosta pääsiäisviikkona. Viikon oikea nimi kuitenkin on hiljainen viikko, piinaviikko tai suuri viikko.
Sen sijaan pääsiäisviikko eli valkoinen viikko alkaa ensimmäisestä pääsiäispäivästä ja jatkuu koko viikon pääsiäisen jälkeiseen sunnuntaihin eli valkoiseen sunnuntaihin asti. Arkipäivän puheentapa sivuuttaa sen, että pääsiäinen julistaa Jeesuksen ylösnousemusta ja tätä voimme juhlia kokonaisen viikon.
SUNNUNTAI 19.4.2020
1. sunnuntai pääsiäisestä, latinaksi Quasimodogeniti
Ylösnousseen todistajia
Ensimmäinen lukukappale: Sak. 8: 6-8
Jumala ilmestyy
Lukukappaleessamme ja sen edellä kerrotaan, että Jumala tulee kansansa keskuuteen. Hän tulee pyhään kaupunkiin Jerusalemiin ja asettuu sinne asumaan temppeliin, pyhään Jumalan huoneeseen. Tämä pyhäkköön asettuminen merkitsee samalla sitä, että hän asettuu kansansa keskelle. Hän elää kansan mukana tämän jokapäiväisessä elämässä. Jumalan läsnäolo toteutuu Jumalan lupauksen perusteella. Hän on uskollinen sanoissaan ja siksi lupaus myös toteutuu.
Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen. Näin hän osoitti elävänsä. Vielä tärkeämpää on huomata se, että hän ei näyttäytynyt vain yleisellä tasolla. Hänen ilmestyksensä oli samalla läsnäolon vakuutus. Samalla tavalla kuin hän tuli opetuslasten keskellä näiden viettäessä pyhää liturgiaa, samoin hän tekee myös meidän aikanamme. Vielä tänä päivänäkin joka kerta, kun vietämme pyhää messua, ylösnoussut Vapahtajamme on erityisellä tavalla keskellämme. Leivässä ja viinissä hän antaa ruumiinsa ja verensä meidän syntiemme sovitukseksi ja anteeksiantamiseksi. Joka kerta hän myös lupaa meille uskollisen rakkautensa ja meille lahjaksi ojennetun pelastuksen.
Jumalan kansa
Lukukappaleessamme Jumala sanoo Jerusalemiin temppeliin kokoontuvalle kansalle, että hän on kansansa Jumala ja että nämä ovat hänen kansansa. Jumala ei ole erakko, joka viihtyy yksinään, vaan hän on elävien Jumala. Hän on kansansa vaiheiden keskellä vaikuttava ja historian kulkuun vaikuttava Jumala. Hän elää kansansa mukana ja tuntee omiensa tarpeet.
Ylösnousseen Jeesuksen ilmestyminen oli samalla tavoin julistus siitä, että Jumala on kanssamme. Hän elää meidän keskellämme ja me olemme hänen omiaan. Antamassaan kastekäskyssä hän kertoo, miten pyhän kasteen välityksellä meidät on liitetty Jumalan kansaan. Jumalan kansana, pyhän kirkkona, me olemme turvallisissa käsissä. Jumala on uskollinen ja vanhurskas, siksi saamme luottavaisin mielin panna turvamme häneen ja luottaa hänen hyvyyteensä.
Koko maailmaa kutsutaan mukaan
Lukukappaleessamme Jumala lupaa kutsua oman kansansa kaikkialta maailmasta takaisin yhteiseen pyhään kaupunkiin Jerusalemiin yhdistymään yhteiseen liturgiaan yhteisessä temppelissä. Aluksi väkeä oli vähän, mutta vuosien varrella väkeä tuli lisää, palasi eri puolilta maailmaa niin idästä kuin lännestä, niin etelästä kuin pohjoisesta, kaikista ilmansuunnista niin läheltä kuin kauempaakin.
Jeesuksen oppilaitakin oli aluksi vähän, vain muutamia, mutta sitä mukaa kuin evankeliumi meni eteenpäin, myös kristittyjen määrä lisääntyi ja uusia kansoja pääsi yhteisen kirkon osallisuuteen.
Sama evankeliumi julistettiin yhä eteenpäin ja yhä uusilla kielillä. Tätä on jatkunut meidänkin aikanamme ja työ menee eteenpäin yhä kasvavalla vauhdilla.
Tässä valkean sunnuntain ensimmäinen lukukappale
Näin sanoo Herra Sebaot:
– Jos tämä kaikki onkin uskomatonta niiden silmissä,
jotka noina päivinä ovat jäljellä tästä kansasta,
tarvitseeko sen olla uskomatonta minun silmissäni?
kysyy Herra Sebaot.
Näin sanoo Herra Sebaot:
– Vielä minä pelastan oman kansani
auringonnousun ja auringonlaskun maista.
Jerusalemiin minä tuon heidät asumaan.
He ovat minun kansani,
ja minä olen heidän Jumalansa,
uskollinen ja vanhurskas.
Matias
Roomalaiskirje
”Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle jonka alla hän on. ”
” Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne jotka ovat, ovat Jumalan asettamat ”
Oliko Rooman esivalta Jumalan asettama, vai nuoleskeleeko Paavali? Jos oli, niin jumala oli Zeus, tai joku muu senaikainen Apollo, Juppiter, Artemis, Venus.
Jokatapauksessa, me olemme nyt demokratiassa, ja kansa valitsee vaaleilla edustajansa. Kansa voi myös vaihtaa esivaltaa jos se osittautuu kelvottomaksi.
Tarja
Kiitos mielenkiinnosta keskusteluamme kohtaan.
Paavali oli paitsi aito juutalainen myös Rooman kansalainen. Siksi hänelle oli luonnollista ottaa esivalta todesta.
Hänelle Jumala on kaiken hyvän järjestyksen antaja ja ylläpitäjä. Näin yhteiskunnallinen järjestys ja elämän turvallisuuden varjelu olivat hänelle tärkeitä. Näitä hän painottaa Roomalaiskirjeessään, jonka hän kirjoitti sen jälkeen kun Nero oli keisariksi tultuaan antanut juutalaisille luvan palata Roomaan, mistä keisari Claudius viisi vuotta aikaisemmin oli käskenyt heidän poistua.
Paavali seurasi linjauksessaan samaa periaaetta kuin Vapahtajamme oli aikaisemmin sanonut eräille kyselijöille: ”Antakaa keisarille, mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle, mikä Jumalalle kuuluu.”
Panenpa tähän viitteen tässä kulumassa olevasta pääsiäisviikosta maanantaista tähän asti:
Toinen pääsiäispäivä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/maanantai-13-4-2020/
Pääsiäisviikon tiistai
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/tiistai-14-4-2020/
Pääsiäisviikon keskiviikko
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/keskiviikko-15-4-2020/
Noissa viitteissä käytetään tiistaista ja keskiviikosta liturgisesti epätarkkaa ilmaisua pääsiäisen jälkeinen tiistai ja pääsiäisen jälkeinen keskiviikko, jotka nimitykset eivät ota huomioon vanhaa liturgista perinnettä, että pääsiäisen teologinen vietto jatkuu koko viikon.
Nimitys valkoinen viikko on saanut alkunsa siitä että vanhana aikana pääsiäisyönä toimitettiin suuri määrä kasteita ja nämä äsken kastetut perheet kantoivat valkeaa kastepukua yllään koko viikon, jolloin joukkokasteiden jälkeen kokonaiset kyläkunnat saattoivat näyttää olevan täynnään valkopukuisia ihmisiä. Tästä sai alkunsa valkea viikko -nimitys.
Pääsiäisviikon torstain aiheeseen voi tutustua tässä osoitteessa
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/torstai-16-4-2020/
Evankeliumiiin sisältyvästä lähetyskäskystä olen aikoinaan kirjoittanut pienen tutkielman
https://www.roto.nu/doku.php/text005
Pääsiäisviikon eli valkoisen viikon perjantaista kerrotaan osoitteessa
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/perjantai-17-4-2020/
ja pääsiäisviikon lauantaista eli valkoisesta lauantaista tässä osoitteess
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/lauantai-18-4-2020/
Lauantain evankeliumiin sisältyvästä lähetyskäskystä olen aikoinaan tehnyt kaksikin pientä tutkielmaa
Tekstiä sana sanalta käsittelevä alkukielestä lähtevää pohdiskelua
https://www.roto.nu/doku.php/text004
ja muutamaan afrikkalaisen kielen käännöksiin perustuvaa pohdiskelua
https://www.roto.nu/doku.php/text006
Matias
”Paavali seurasi linjauksessaan samaa periaaetta kuin Vapahtajamme oli aikaisemmin sanonut eräille kyselijöille: “Antakaa keisarille, mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle, mikä Jumalalle kuuluu.
Ei ollut Messias hän, ei vapauttanut kansaa sortajan ikeestä ja muista vihollisista.
Miksi muuten roomalaiset vainosivat kristittyjä Roomassa? Jostain luin, että he mellakoivat jonkin Krestuksen yllyttäminä ? Kuka tämä Krestus oli ?
Tarja
Tämä maininta Krestuksesta oli yksi Kristus sanan kirjoitusmuoto.
Tuosta ajasta kirjoittaa yleisen historian pro gradu työssään Olli-Pekka Olenius seuraavaa:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/168228/OleniusOlli-PekkaProGradu.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Chrestus oli adjektiivinen ja tarkoitti yleensä hyvää miestä. Monia orjia kutsuttiin chrestuksiksi. Egyptissä kuollut muumio oli karest ja kreikkaa puhuneen egyptiläisiin mysteereihin perehtynen Ptolemaioksen jälkeen Osirista ja muita Egyptian jumalia ja jumalattaria alettiinkutsua chrestoksiksi.
Esimerkiksi Boeckh Corp. Inscr. (2:245, n. 2300) näyttää Kreikan Deloksen saarelta löydetyn päällekirjoituksen missä lukee ΙΣΙΔΙ ΧΡΗΣΤΗ or ”ISIS CHRESTE”:
Matias
”23:15 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te kierrätte meret ja mantereet tehdäksenne yhden käännynnäisen; ja kun joku on siksi tullut, niin teette hänestä helvetin lapsen, kahta vertaa pahemman, kuin te itse olette! ”
Olettehan tekin kiertäneet meret ja matereet , ja olette levittäneet vain antisemitismia tuolla opillanne, mitä juuri kirjoitit. Ja Jumalan piti koota kansa pois. Tästä me alussa juuri kekustelimme.
Rakas läheisyyteni sinulle Tarja !
Tarja
Syytöksesi antisemitismin levittämisestä eivät osu maaliinsa.
Mitä järkeä ja johdonmukaisuutta muka olisi sellaisessa, että toisaalta rakastaisi juutalaista Jeesusta ja samalla vihaisi juutalaisuutta. Jo käsitteenä tuollainen olisi täysin ristiriitaista. Samalla on huomattava, että Paavalikin oli juutalainen. Jopa siinä määrin, että rabbi Paavalin linjaukset siitä, miten juutalaisten pitää suhtautua ei-juutalaisiin elikä siis kysymys siitä, mitkä säädökset kuuluvat Nooan poikien lakiin, ovat nykyaikana vallitseva linjaus juutalaisten ja ei-juutalaisten välisen yhteyden perusteina. (David Flusserin luennosta otettu tieto)
Aitoon kristinuskoon kuuluu se että levitetään sanomaa sovituksesta, joka ottaa samaan yhteyteensä
sekä juutalaiset että ei-juutalaiset.
Kolossalaiskirje:
3:11 Ja tässä ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus.
Rakas läheisyyteni sinulle Tarja !
Tupla info pannaan minun iän yli 80 piikkiin.
Kiitos paljon Reino Suni, kauniisti sanottu ja vielä tuplana. 🙂
Reino
Pitänee vastata tuohon tupla-annokseesi, kuten eräällä puolalaisella ortodoksipastorilla oli tapana sanoa, kun joku asia meni hänen kielitajunsa yli: ”No problems!”
Joten ota iisisti, tekevälle sattuu.
Kiitos, että sinulla on kiinnostusta keskusteluumme.
Matias Roto miten alamaisuus esivallalle toteutui kun esim roomalaiset vainosivat kristittyjä, siis mitä kristittyjen piti tehdä?
Entä tänä päivänä muslimi maissa joissa ei suvaita kristittyjä?
Entä suomessa kun esivalta säätää Jumalan tahdon vastaisia lakeja?
Ari
Vastaus on hyvin selkeä: ”Elää ihmisiksi!”
Matias Roto voiko kristitty toimia esivallan edustajana eli säätää lakeja (varsinkin kun ne ovat Jumalan tahdon vastaisia)?
Siis voiko kristitty rangaista lähimmäisiä? entä tuomita?
Voiko kristitty käskeä tekemään toisia Jumalan tahdon vastaista?
Ari
Oleellista on tehdä oikein. Rettelöinti ja päreitten polttaminen ei ketään auta. Sellainen vain aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin siitä aiheutuva hyöty olisi.
Pitää toimia sen mukaan mitä kussakin tilanteessa on kokonaistavoitteen kannalta parasta. Kahdesta pahasta on valittava se mikä on pienempi paha.
Matias
”Syytöksesi antisemitismin levittämisestä eivät osu maaliinsa. Mitä järkeä ja johdonmukaisuutta muka olisi sellaisessa, että toisaalta rakastaisi juutalaista Jeesusta ja samalla vihaisi juutalaisuutta. ”
Miksi sitten kirjoitit sen tekstin, ” tekevät helvetin lapsia käännynnäisistä.” Se on halventavaa ja loukkaavaa puhetta, kunnianloukkaus. Vihapuhetta ja solvausta.
Rikollista toimintaa.
Tarja
Kirjoitin siitä, koska juutalaisuuden olemukseen ei kuulu käännynnäisten tekeminen.
Kerroin myös siitä, miten nämä virheellisellä tavalla kääntymyksen tehneet eivät kuitenkaan ole sisäistäneet eivätkä oppineet ottamaan todesta sitä juutalaiseen elämänmenoon kuuluvaa tapakulttuuria, jota pitäisi noudattaa tullakseen aidosti juutalaiseksi. Heidän vikansa ei ole siinä etteivätkö he haluaisi olla kuuliaisia juutalasuudelle, vaan siinä, että he ymmärtämättömyyttään turmelevat aitoa juutalaisuutta. Nuo moitteet siis eivät koske juutalaisuutta vaan sen puutetta niiden keskuudessa, jotka kuvittelevat jo olevansa kovin hyviäkin juutalaisia, mutta jotka eivät vielä todellisuudessa ole päässeet siihen sisälle.
Aidon juutalaisen kääntymyksen kasteen vastaanottaneet sen sijaan ovat saaneet riittävän pitkän ja perusteellisen opetuksen sekä taitavat kummit, jotka jo ennen kääntymyksen vastaanottamisesta että sen jälkeenkin ovat opettaneet ja edelleen jatkossakin opastavat näin juutalaisuuteen olosuhteiden mukaisesti kääntyneitä.
Sen sijaan kristinuskoon on aina kuulunut se että juutalaiselle kuuluu elää juutalaisen kulttuurin mukaan, mutta ei-juutalaiselle tällaista vaatimusta ei esitetä. Niinpä esimerkiksi Paavalin läheisistä työkavereista Timoteus ympärileikattiin, mutta Tiitukselta sitä ei vaadittu.