Hyvät paimenet

Mihin meitä paimennetaan? Vuoden lopun lehdet sisältävät katsauksia menneestä ja arvioita tulevasta. Suuri kuva pysyy entisellään. 2012 alkanut tuorein finanssikriisi ei hellitä otettaan. Suomen kasvu mataa muuta Eurooppaa jäljessä yhden prosentin tuntumassa.

Yhteiskuntasopimusyritykset ovat päättyneet suomalaiseen konsensukseen, jossa ”aivan liian moni voi vetää hätäjarrusta ja määritellä hädän.” Päätöksentekokyky edellyttäisi sitä, että kaikki asettuvat yhteisen tilannearvion taakse ja sitoutuvat toimiin talouden tervehdyttämiseksi. (pk HS 30.12.)
_ _ _
Myös tulevaan vuoteen sisältyy riskejä. Sieraimet pysyvät pinnalla kotitalouksien kulutuksen ansiosta, mutta sen taustalla on historiallisen korkea yksityinen velkaantuminen. Työttömyys tai koronnosto voivat merkitä suistumista maksukyvyttömyyteen. Siksi talouden perusta – vienti – on saatava kuntoon. Vienti lähtee metsästä. Suomesta myydään paperia, sahatavaraa, sellua – siis matalan jalostusasteen raaka-aineita.

Suomalaiset investointituotteet, kuten koneet ja laitteet menevät huonommin kaupaksi yleisen varovaisuuden vuoksi. Samalla raaka-aineet, kuten teräs ja öljy ovat ennätyksellisen alhaalla. Tämä on oikeastaan kummallista: voisi ajatella, että halvat raaka-aineet saisivat juuri nyt investoimaan. Onko nyt öljyteollisuudella viimeinen apokalyptinen alennusmyynti, yritys sitoa maailmaa fossiilisiin polttoaineisiin samalla kun Pariisin ilmastosopimus edellyttää irtiottoa öljystä?
Itse asiassa ilmapiiri on varovaisen odottava. Matalat korot ovat ohjanneet markkinoille pumpatun rahan asuntoihin ja pörssiin, joiden hinnat ovat nousseet korkealle. Tämä saa jo kysymään seuraavan romahduksen ajankohtaa. Mihin meitä paimennetaan?
_ _ _
Olen pannut merkille, että vaikeuksien kasaantuessa raamatulliset puheenparret ovat alkaneet yleistyä. Lentopallomaajoukkueen valmentajasta oli tulitikkulaatikon kokoisin kirjaimin otsikko Hyvä paimen (HS 30.12.). Vastaavasti eilisessä lehdessä oli aukeaman juttu uskonnosta politiikassa (HS 29.12.), kuvituksena presidenttipari ja pääministeri istumassa valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksessa. Sama juttu totesi Raamatun olevan kaikkein siteeratuin kirja Eduskunnassa käytetyissä puheenvuoroissa.
_ _ _

Hesarin pääkirjoitustoimittaja itsekin ryhtyi tänä aamuna Sanan selittäjäksi alkaessaan pääkirjoituksensa: ”Ensimmäisen Mooseksen kirjan tarina faaraon enneunesta muistetaan toisinaan väärin päin.” Hän toteaa oikein, että ensin oli seitsemän lihavaa lehmää ja sitten seitsemän laihaa. Jotkut nimittäin haluaisivat uskoa Raamattuun vedoten, että aina laihojen vuosien jälkeen tulisi seitsemän lihavaa vuotta. Näin ei ilman muuta tapahdu. Raamatun opetus on, että lihavina vuosina olisi pitänyt ymmärtää laittaa hyvää sivuun ja rakentaa varmuusvaraa laihoja vuosia varten, jotka kyllä tulisivat. Lihavina vuosina kiirehdittiin jakamaan hyvä kasvu ja enemmänkin. Nyt laihoina vuosina on siksi lyötävä kuokkaa vielä tiuhemmin suohon, eikä jäätävä makoilemaan lihavien vuosien toivossa.

Otsikoin edellisen blogikirjoitukseni: ”Onko köyhyys omaa syytä?”. Yksityisen ihmisen kohdalla syitä on usein monia, kuten työvoiman kysynnän muuttuminen yhä valikoivammaksi. Monien kohdalla taustalla on sukupolvia jatkunut syrjäytyminen ja työssä käynnin mallin puuttuminen. Suomen valtion kohdalla köyhyyden – hitaan talouskasvun ja velkaantumisen – syitä on etsittävä itsestä, kuten raskaasta julkisesta sektorista, viennin heikosta kilpailukyvystä sekä työllistämisen raskaudesta. Tosin edellytykset parempaan ovat olemassa: hyvä koulutus ja osaaminen, turvallinen yhteiskunta, rehellisyys ja auttamisen halu arvoperustassa. Vanha kunnon kolmikanta havaitaan nytkin kestäväksi: Koti, uskonto, isänmaa.
_ _ _
Vain yksi Hyvä Paimen kirjoitetaan isoin kirjaimin. Luulen, että tänä aikana tätä Hyvää Paimenta koetetaan hapuilemalla löytää. Kirkkoon on liittynyt kuluneena vuonna ennätysmäärä ihmisiä, noin 16 000 samalla kun kirkosta eroajien määrä on puolittumassa viime vuotisesta noin 40 000:een. Raamatun opetukset soveltuvat paitsi poliittisten puheiden retoriseen arsenaaliin, myös elämän perustaksi.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
    • Kimmo. Joo muuten hyvä, mutta viski on niin hemmetin pahan makuista. Konjakkia olisi pitänyt ryhtyä tekemään. Muuten Valamon marjaviinit ovat kyllä parempia kuin suomalaiset marjaviinit yleensä, mutta eihän ne rypäleviinille pärjää. Luostareissa on muuten kautta aikojen myös pantu olutta. Eikö Vallamokin voisi siinä lajissa kunnostautua?

    • Artikkeli: ”. Kymmeniä tynnyreitä on jo alustavasti varattu.”

      Ehkäpä voivat varata yhden tynnyrin ekumeenisille keskusteluille luterilaisten kanssa sen ympärillä, tai sitten ei. 🙂

    • Osmo Kauppinen :”Muuten Valamon marjaviinit ovat kyllä parempia kuin suomalaiset marjaviinit yleensä…”

      Mielenkiintoista. En ole koskaan maistanut Valamon enkä muitakaan kotimaisia marjaviinejä, vaikka olen käynyt Valamossa monta kertaa. Ehtoollinen on riittänyt paremmin kuin hyvin.

    • ”Sepä on heidän asiansa, jotka viinaan haluavat hukuttautua.”

      Ei se nyt ihan noinkaan mene, kun minunkin veroeuroillani niitä viinaan hukuttautujia yritetään kaikesta huolimatta vielä pelastaa. Samanlaista hermomyrkkyä se on munkkien tislaama viina, kuin Alkonkin viina. Ei se mitään pyhää terveysjuomaa ole, jolla ei olisi kansanterveydellisiä haittavaikutuksia siinä missä millä viinalla hyvänsä.

      Halpamaisia ovat munkkien rahankeruukonstit. Eihän Suomen kansa tunnetusti lasiin sylje, mutta ei sitä viinaa nyt enää enempää tähän maahan tarvitsisi tuottaa vaikka sitten menisi nurin koko luostarilaitos.

  1. Olipa kyyninen bisnesajattelun kyllästämä repliikki. Ihan sama kuinka vaarallisia myrkkyjä kritillisestikin myydään kunhanvain rahaa saadaan…Etanoli on riippuvuutta tahdottomasti aiheuttava vaarallinen keskushermostomyrkky, joka voi koukuttaa ihmsen jo ensimmäisestä pikkuryypystä aina nopeaan hautaan asti. Kukaan ei tiedä, mikä on se määrä joka lopulta kuolemaan vievän riippuvuuden saattaa kullekin yksilölle aiheuttaa eli jokainen viinavalmistaja ja – myyjä ottaa moraalista vastuuta mahdollista kuolemantapauksista tahtoo tai ei..

    • Seppo Heinola :”Olipa kyyninen bisnesajattelun kyllästämä repliikki.”

      Eikö ollutkin. Kaikkea osaa ja oppii, jos vain haluaa. Eikä se periaatteessa ollut mielestäni sen kyynisempi kuin henkisen ja hengellisen ajattelun tälläkin sivustolla nähdyt repliikit repliikit esimerkiksi Jehovan todistajista.

    • Venäläiset ovat muutamassa viikossa tainneet tappaa Ukrainassa jo saman määrän. Se ei näy huolettavan ketään.

  2. Seppo Heinola :”Tuula Hölttä, ihanko vakavavissasi olet sitä mieltä,että 3000 viinan tappamaa ihmistä voi olla kevyempi keskutelunaihe kuin jeho-vitsien opin kritiikki?”

    Kyllä, koska Jehovan todistajista saamani kokemuksen perusteella he arvostavat elämää vajavaisine kykyineen ikuisen elämän ja maailmankaikkeuden näkökulmasta toisin kuin ateistit/materialistit, joille tietoisuuden rajoiksi riittää se mitä fyysisille aisteille ilmenee, eivätkä tiedeuskovaiset halua ymmärtää sitä, että yhdenkään ihmisen tekemän tieteellisen kokeen takana ei ole ihmisen ”näkymättömässä” tietoisuudessa ensin syntynyttä hypoteesia ja silti he kuvittelevat, että koko maailmankaikkeus olisi syntynyt pelkästä savesta.

  3. Seppo Heinola :”Uskonnoissa on ongelma se,että on mahdolista että Jumala ei edes ole olemassa.”

    No materialismissa/ateismissihan tuota ongelmaa ei ole. Siellä kirkot voidaan polttaa tai muuttaa elokuvateattereiksi tai hevostalleiksi ja tuhota hautausmaat ja pystyttää niiden kaadetuille hautakiville vaikka panssarivaunuvarikko, kuten sukuni entisessä kotiseutupitäjässä itärajan takana on tehty. Siellä myös valtiolle kuulumaton yksityisomaisuus voidaan ryöstää ja viisveisata siitä mitä yhdessä sovittu kansainvälinen oikeus asiasta sanoo.

    Niin – ja lapset voidaan myydä kaduille prostituoiduiksi vaikka lähiomaisten toimesta esim. 8-vuotiaina.

Pekka Särkiö
Pekka Särkiö
Kenttäpiispa evp. ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Keski-Lahden seurakunnan vs. kirkkoherra 4.3.2024-30.8.2024. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.