Yhteiskunnassa muistellaan opittuja käytäntöjä, joiden mukaan toimitaan. Tilanteet muuttuvat, mikä merkitsee uusien tavoitteiden etsimistä. Päätöksiä tehdään nyt maailmanlaajuisen covid-19-viruksen suuntaamissa rajoissa. Perusteltua on kysyä, miten päästään yhteiskunnassa normaaliin päiväjärjestykseen. Sanonta viittaa pääsiäisen sanaan, jonka Mikael Agricola on ottanut käyttöön.
Pääsiäinen on kristillinen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväinen luonnon ja elämän vertauskuva liittyy pääsiäiseen. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva. Pääsiäisenä korostuvat syvälliset arvot. Pohdimme, mitä liturgiset värit, musta ja valkea, tarkoittavat pääsiäisen sanomassa. Ruokakulttuuria myös mietitään.
Palmusunnuntaina alkaa hiljainen viikko, jota kutsutaan pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kärsimyssunnuntaita on vietetty aikaisemmin. Se on kertonut siitä, että lähestytään pääsiäistä ja kärsimystapahtumia. On pohdittu, mikä on kärsimyksen syvintä olemusta.
Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä on 9.4. Pääsiäisen uudissana kuvaa paastonajan loppumista. Pääsiäisen paikka kalenterissa on vaihdellut. Vuonna 2010 pääsiäispäivä on ollut 4. huhtikuuta, nyt 12. huhtikuuta. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.
Pääsiäisen paikkaa miettiessä muistuu mieleen julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi.
Saksalaisen Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti oikeaan paikkaan kalenterissa. Kotona tapahtuvassa opiskelussa opiskelijoita kiinnostanee Gaussin käyrän ohella kyseisen matemaatikon henkilöhistoria ja miten hän selviytyisi nykyisistä ”Pisan testeistä”.
Carl Friedrich suoritti 10-vuotiaana opettajan antaman silloisen ”Pisa-tehtävän”. Oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että hän saisi tehdä ”rauhassa omia töitään”, kun antaa tarpeeksi vaikean matemaattisen tehtävän ratkaistavaksi. Tiedämme, että opettajan toive ei toteutunut oppilaan lahjakkuuden vuoksi.
Monia kiinnostavat pääsiäissanan kielivastineet: påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.
Hiljaisen viikon päivillä on kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen on toinen pääsiäispäivä.
Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineissa on askarreltu ja maalattu pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.
Hiljaisen viikon läheisyys tuli viime vuonna 2019 tutuksi, kun virpojat soittivat ovikelloa virposunnuntaina ja kysyivät reippaasti: ”Saammeko virpoa?” Myöntävän vastauksen jälkeen virvottiin: ”Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka.”
Ihmisten mielessä on asioita, jotka liittyvät arvojen toteutumiseen. Muun muassa Martti Luther lausui tunnettuja teesejään, joita oli tarpeen huomioida silloisessa yhteiskunnassa. Päätöksenteossa on sisäistettävä vastuullisuuden periaate.
Asioiden hallinta liittyy omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan. Voidaan kysyä esimerkiksi, millaisia ovat kotouttamista koskevien kysymysten oikeudenmukaiset ratkaisut. Tänä vuonna 2020 yhteiskunnan toiminta kohdistuu koronavirukseen.
Hyvää pääsiäisen aikaa 2020
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
