Herran päivä

Minä olin hengessä Herran päivänä. (Ilm. 1:10)
b2ap3_thumbnail_Herran-piv.jpg

Viikon ensimmäisenä päivänä, sunnuntaina, Herran päivänä vietämme ehtoollista (vert. Ap.t. 20:7); mitä ehtoollinen sinulle merkitsee ja miksi tarvitsemme ehtoollismessua ja sanajumalanpalveluksia?

Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä pankoon jokainen teistä kotonaan jotakin talteen, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani. (1. Kor. 16:2); kolehti; miksi on tärkeää uhrata Jumalan valtakunnan työn hyväksi?

Miksi juuri viikon ensimmäinen päivä on Herran päivä, eikä lauantai?

Minkälainen on sinun mielestä onnistunut pyhäpäivä ja mitä siihen kuuluu?

Kun aika on täyttynyt, on Herran päivä (vert. 1. Tess. 5:1-11), kun Jeesus tulee takaisin suurella voimalla ja kunniassa; tule, Herra Jeesus; minkälainen toivo sinulla on?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

  1. Kol.2:16- 17 Osoitetaan kuinka Kolossan uudet opettajat sanoivat, että Vanhan liiton ja sen määräykset ovat edelleen voimassa ja kristityt tuomitaan sen lain mukaan.
    Esim. ruokasäännökset juhlakalenterit ja käsky viettää sapattia. Vielä meidänkin aikana löytyy sellaisia jotka tähdentävät lauantaisapatin pyhittämistä ja ovat erittäin tarkkoja ruokasääntöjen suhteen.
    (esim. seitsemän päivän adventistit)
    Mutta Paavalin vastaus tähän on: älkää kuunnelko niitä jotka tekevät juhlakalentereista ja lauantaisapatista järjestyksen autuuden asiaan. ” Sillä ne ovat vain tulevaisuuden varjo” ( Kol.2:17 )

  2. Me varmaan kaikki uskomme, ettei ihminen voi pelastaa itseään kuuliaisuuden kautta. Kun uskova tahtoo kunnioittaa ensimmäistä käskyä, niin hän ei tee sitä siksi, että sen tähden pelastuu, vaan siksi, koska se on oikein. Hänen kuuliaisuuden motiivina on rakkaus Jumalaan, ei hankkia pelastusta. Sama tilanne on jokaisen muunkin käskyn kohdalla. On mielenkiintoista, kun uskova sanoo haluavansa kunnioittaa ensimmäistä, toista, viidettä, kuudetta jne. käskyä, niin kukaan ei sano, että yrität pelastaa itsesi kuuliaisuuden kautta, mutta kun uskova sanoo haluavansa kunnioittaa myös lepopäivä käskyä niin kuin se Raamatussa on, niin heti esitetään, että halutko pelastua teoilla.

    Mitä Raamatun ravinto-ohjeisiin tulee, niin Jumala on antanut ne tätä aikaa varten, jotta voisimme olla terveempiä. Näidenkään ohjeiden noudattamisen motiivi ei siis ole pelastus.

    Kol.2:14-18 Puhuu Mooseksen kirjoittamasta laista (seremonialaki, 3.Moos. kirja) joka oli kansaa vastaan ja joka oli kirjoitettu kirjakääröön ja säilytettiin liitonarkin ulkopuolella sen sivulla. 5.Moos.31:24-26. Tässä laissa oli paljon erilaisia sapatteja jotka sattuivat milloin millekin viikon päivälle mm, 3.Moos.23:23- 32. Nämä sapatit lakkasivat ristillä. Mutta viikkosapatista tuo teksti ei puhu, joka on kymmenissä käskyissä ja jonka Jumala itse kirjoitti kivitauluihin ja jota säilytettiin liitonarkin sisällä ja josta Jeesus sanoo, ettei tästä laista häviä piirtoakaan ennen kuin kaikki on tapahtunut ja ettei hän ole tätä lakia tullut kumoamaan, Matt.5:17-19. Uudessa liitossa seremonialakia ei enää ole, mutta kymmenen käskyä on. Nyt ei enää kivitauluissa, vaan ”Minä panen lakini heidän sisimpäänsä, kirjoitan sen heidän sydämeensä” Hepr.8:10. Siis Jumalan laista tulee uskovalle oikein sydämen asia. Siksi Jeesus sanoo, ”Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni” Joh.14:15, ja Johannes kirjoittaa, ”Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa” 1.Joh.5:3. Silloin kun ihminen oikeasti rakastaa Jumalaa, niin silloin hän rakastaa myös Jumala lakia ja jokaista sen käskyä.

    Tämä ei tarkoita, että hän pystyisi nyt rakkaudesta käskyjä täydellisesti noudattamaan. Ei pysty, mutta hän haluaa niitä silti kunnioittaa ja siksi ojentaa itseään niiden mukaan.

  3. Jouni, kiitos kommentista, jossa on paljon asiaa. Ehkä kuitenkin meillä on aika samanlainen käsitys, vaikka me ymmärrämme toistemme kirjoitukset omista lähtökohdista käsin. Oikeasta uskosta seuraa aina Jumalan tahdon mukaiset teot, mutta tekomme jäävät aina heikoiksi. Käskyistä ensimmäinen on kaikista vaikein. Sitä rikotaan myös silloin kun rikotaan muita käskyjä. Lisäksi kun alamme ymmärtää käskyt syvällisesti, niin aina ollaan syntiä tunnustamassa. Ajatukset ja puheet ovat vaikeita pitää kurissa. Pahan tekeminen esim. tappaminen on helpoa pitää kurissa, mutta mitallin toinen puoli, hyvän tekeminen vihamiehelle on taas paljon vaikeampaa. Toki terveelliset elämäntavat esim. ruoka, liikunta ja riittävä lepo ovat tärkeitä, jolloin elämämme on terveempää. Tosin, huonoilla elämäntavoilla ei tarvitse niin kauaa täällä kitua. Kuinka huolehdimme Pyhän Hengen temppelistä?

  4. >>>On mielenkiintoista, kun uskova sanoo haluavansa kunnioittaa ensimmäistä, toista, viidettä, kuudetta jne. käskyä, niin kukaan ei sano, että yrität pelastaa itsesi kuuliaisuuden kautta, mutta kun uskova sanoo haluavansa kunnioittaa myös lepopäivä käskyä niin kuin se Raamatussa on, niin heti esitetään, että halutko pelastua teoilla.>>>
    Minusta tämä argumentointi ei kestä.
    Kukaan ei laita ensimmäistä käskyä samanlaisen vaatimuksen hengen alle, kuin muutamat tuon sapattikäskyn.
    Sehän tulee kuitenkin Herran päivänä täytettyä.
    Ongelma on vanhurskauttamisopillinen, kuten ruokasäännötkin.

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.