Hengellinen huoruus

Kari, vai että rinnastan Paavalin ja Jumalan. Uskallan silti lainata Paavalia.

Niinpä, kun minä tulin teidän tykönne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan. Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna. Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa, ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan. (1. Kor. 2: 1-5)

Kari, monesti on kelohonka omassa silmässä kun yrittää etsiä tikkua toisen silmästä.

”Mutta Herra sanoi hänelle;Mene sillä hän on valittu ase. kantamaan minun nimeäni pakanain ja kunigasten ja Israelin lasten eteen. Sillä minä tahdon näyttää hänelle, kuinka paljon hänen pitää kärsimään minun nimeni tähden” (Apt.9:15-16 )

Jumala kutsuu Saulia valituksi aseekseen (15 jae). Kreikan kielen sana ”skeuos” on monimerkityksinen: astia, ase, työkalu. Jos se käännettäisiin ”astia”, taustalla olisi helppo nähdä vanhatestamentillinen ajatus Jumalasta savenvalajana (esimerkiksi Jer 18): Jumala päätti nyt muuttaa Saulin uudenlaiseksi astiaksi.

Mutta myös käännös ”valittu ase” on puhutteleva. Saul/Paavali tulisi taistelemaan (vertaa jakeet 22 ja 29) evankeliumin puolesta. Hän tulisi myös kärsimään (jae 16) Kristuksen tähden, lopulta antamaan henkensäkin uskonsa takia. Kristityn elämä ei aina ole helppoa elämää, mutta se on elämää totuudessa, aitoa elämää.

Miksi Jumala valitsi juuri Saulin pakanain apostoliksi? Kaikkia syitä emme voi tietää, mutta ainakin seuraavat kolme voimme nähdä:

1. Paavali tunsi sekä juutalaisen että hellenistisen (=kreikkaa puhuvan maailman) kulttuurin. Hänellä oli hyvä Vanhan testamentin tuntemus yhdistyneenä kreikkalaisen maailman tuntemukseen.

2. Vain sellainen ihminen, joka on tosissaan yrittänyt vanhurskautua lain tekojen kautta, ymmärtää syvästi, mitä armo merkitsee (Fil 3:7-11).

3. Kristittyjen vainoajana Paavali ei langennut yhtä helposti ylpeyteen, vaan antoi kunnian Jumalalle (1 Tim 1:12-14).
( lainaus Sleyn sivulta Paavali valittu ase )
Voisiko Paavalia, joka kutsuu itseään apostoleista halvimmaksi, verrata Jumalan veroiseksi, sitä ei ole kukaan väittänyt, mutta meidän aikana löytyy lukuisa joukko teologeja, sekä muita jotka halveksivat Paavalia, sanovat häntä” vanhaksi pojaksi”, aikaansa sidotuksi sellaiseksi, joka ei ymmärrä tämän päivän elämän menosta mitään. Sanovat siitä huolimatta, vaikka Paavali on edelleen Jumalan valittu ase.
Eivätkö he ole niitä jotka haluavat olla viisaampia kuin apostolit, ja viisaampia kuin mitä Jumala sanassaan haluaa meille ilmoittaa.

Martti, kiitos selkeästä kommentista. Ehkä Paavalin kirjeet ja muu Raamattu on ristiriidassa Jumalasta luopuneiden ajatuksista ja siksi niitä pitää kaikella lailla halveerata. Raamattu on paras opas kristilliseen elämään.

Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut. (2. Tim. 3:16-17)

JUHA,
minun on vaikea ymmärtää tapaasi keskustella. Ensin lainaat muutamaa Raamatun jaetta ja liität niihin ajatuksen luopiokirkosta. Kerrot mielipiteesi siitä, mikä ehkä olisi luopiokirkon toimintaa.

Ja kun aloittamaasi keskusteluun liittyy muita, jaat heille arvosanoja: erinomainen, kiinnostava, epäilyttävä. Oletko rakentamassa kotimaa24n levyraatia, jonka ylimpänä kriitikkona jakelet pisteita?

Rohkenet myös arvioida toisten keskustelijoiden uskoa, määrää ja laatua. Mitä jos välillä vilkaisisit peiliin. Ettei vain sinusta tule kuva uskovaisesta, joka työkseen vikoilee toisten sanoja ja vaellusta. Otatko vakavasti Jeesuksen vertauksen lusteenkylväjistä? Työmiehet olivat innokkaita lähtemään perkaamaan, mutta isäntä kielsi. Alkuseurakunnasta kerrotaan, että se tunnettiin keskinäisestä rakkaudesta. Missä se nyt luuraa?

Heikki, kiitos mielenkiintoisesta kommentista, josta moni varmaan on samaa mieltä. Meistä jokainen on aina välillä hyvä miettiä, miten toimii ja miksi. Sinäkin toivottavasti pappina teet sitä.

”Ojentakaa hervonneet kätenne ja rauenneet polvenne”; ja: ”tehkää polut suoriksi jaloillenne”, ettei ontuvan jalka nyrjähtäisi, vaan ennemmin parantuisi. Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa; ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, ”ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä”, ja monet sen kautta tule saastutetuiksi, ja ettei kukaan olisi haureellinen tahi epäpyhä niinkuin Eesau, joka yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa. Sillä te tiedätte, että hänet sittemminkin, kun hän tahtoi päästä siunausta perimään, hyljättiin; sillä hän ei löytänyt tilaa peruutukselle, vaikka hän kyynelin sitä pyysi. (Hepr. 12:12-17)

Jorma, kiitos rakentavasta näkökulmasta. Laitoit hyvät Raamatun kohdat meille jokaiselle keskustelijalle. Tällä kertaa aihe blogissani on sellainen mikä laittaa meidät pohtimaan omaa tilaa ja suhdettamme Jumalaan.

Mitä on nyhtää rikkaviljaa?

Se jos/kun ns ”kristillinen lahko” vainoaa (tapaa) tois uskoisia (jopa kristittyjäkin) tai hyväksyy/asettaa kuolemantuomion jostain synnistä.

Ari, kiitos kommentista. Vainot ja kaikenlainen tappaminen on väärin.

Samaa mieltä oli tohtori Martti Luther, joka kirjoitti vainoista seuraavasti:

Ei kuitenkaan ole oikein, ja siitä minä paljon kärsin, että ihmisraukkoja noin säälimättä murhataan, poltetaan ja julmasti tapetaan. Jokainen saakoon uskoa, mitä hän itse haluaa. Jos hän on vääräuskoinen, hänellä on aivan riittävästi rangaistusta helvetin iankaikkisessa tulessa. Miksi he tarvitsisivat ajallista kidutusta, jos he erehtyvät ainoastaan uskonasioissa eivätkä sen lisäksi ryhdy kapinoimaan tai muuten vastustamaan esivaltaa. Hyvä Jumala, miten nopeasti kävikään näin, että ihmiset taas lankeavat harhaan ja perkeleen pauloihin. Heitä on vastustettava lujasti Raamatulla ja Jumalan sanalla; tulella ei saada aikaan juuri mitään.
Von der Wiedertaufe an zwei Pfarrherrn. 1528

Juha Heinilä, tuo on vuodelta -28, muuttiko Luther mieltään loppu elämänsä aikaan?