Halpa armo

Juha Heinilä, meidät tuomitsee Jeesuksen Sanat, katsommeko ne ylen vai noudatammeko niitä, alkaen Jeesuksen julistuksesta ”tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi” jatkuen juuri väärien profeettojen kavahtamiseen eli juuri näiden ”veristen” uskon isien oppien hylkäämiseen, eihän orjantappuroista voi koota viinirypäleitä.

Minä tiedän oman elämän ”verisen” menneisyyden ja kun Jeesus paransi paatuneen sydämeni niin en etsi omasta menneestä elämästä mitään hyvää koska sen hedelmä todistaa sen mahdottomaksi, siis sen takia hylkään ja kavahdan myös lapsikastetta.

Juha Heinilä :”Sinut ja minut tuomiomitaan niistä teoista, joihin olemme osalliset 1900 ja 2000 luvuilla.”

Olen samaa mieltä asiasta: ”Minkä te olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet myös minulle.”

”Vähimmät veljet” ovat mielestäni kantaneet vastuun myös yhteiskunnasta, eivätkä ole koskaan jääneet pelkiksi maikkarin tai muun julkisen sektorin verovaroilla kustannetun ”viihtymisen” varaan.

Hyvää jatkoa kaikille niille vasemmistolaisille, joiden mielestä reaalitaloudesta toimeentulonsa repivät yksityisyrittäjät eivät ole kantaneet yhteiskunnallista vastuuta, kuten sd:n opetusministeri 2006 sanoi perusteluna sille, että yrittäjiä ei voida hyväksyä heitä velvoittavaan Tupo-neuvottelupöytään.

Henk.koht. ajattelen tällä hetkellä sitä koulupoikaa, joka hukuttautui nuorten itsemurha-aallossa 90-luvulla ja jonka kuoleman jälkeen hänen roskakoristaan löytyi suuri joukko käsinkirjoitettuja muistilappuja, joihin hän oli jättänyt tälle. ”kilpailuyhteiskunnalle” terveiset: ”Minusta ei tule koskaan insinööriä.”

Juha Heinilä, minä kuulen Jeesuksen Sanat, en niitä kiellä eli nöyränä niitä pyrin noudattamaan Pyhän Hengen voimassa.

Kun Jeesus Sanoo että tulee laskea kustannukset onko valmis lähtemään seuraamaan Häntä niin oletko laskenut kun läksit ja milloin se tapahtui?

33 Niin ei myös teistä yksikään, joka ei luovu kaikesta, mitä hänellä on, voi olla minun opetuslapseni. (Luuk.14)

Juha Heinilä, en väitä mutta minulla on Isän vieressä puolustja joka rukoilee puolestani, Jeesus.

Toisaalta on syntiä joka on kuolemaksi ja syntiä joka ei ole, Raamatun mukaan.
Ylpeys on suurinmpia syntejä, luulla ettei tarvitse nöyrtyä Jeesuksen edessä vaan voi luottaa omaan ymmärrykseen eli omaa opittuun tietoon/uskoon. Siis luulo ettei tarvitse parantajaa kun kerran on kastettu vauvana, siis luulo että on jo parannettu kasteessa ilman parannuksen tekoa eli ilman että kuulee Jeesuksen Sanoja.

Syntiinlankemus hämärsi ihmisen kyvyn tuntea ja eroittaa oikean ja väärän. Sen tähden ihmisen omatunto voi antaa ihmisille hyvin erillaisia vastauksia , mikä on oikein ja mikä on väärin.

Sen vuoksi omatuntoa ja sen ääntä voi kyllä vahvistaa, kun kuulee Jumalan sanaa. Juuri siitä syystä Martti Luther sanoi lukevansa joka päivä läpi kymmentä käskyä ja miettivänsä niitä. Tämä on erittäin hyvä ja tarpeellinen neuvo katsoa mitä Raamattu sanoo: oikeasta, väärrästä, synnistä ja armosta.

Mutta ikävä kyllä löytyy paljon sellaisia ihmisiä jotka sanovat, että uskovan omatunto tietää mikä on oiken ja mikä on väärin ? Sen lisäksi saattavat sanoa: etteivät tarvitse kymmenen käskyn lakia, sillä heidän sydämmessään asuu Pyhä Henki ? Siksi he tietävät ilman katekismusta ja kymmenen käskyjen hokemista miten tulisi elää, kun he muutenkin tietävät ja osaavat eroittaa oikean väärästä ja mikä on syntiä ?

Jos edellä kuvatut ajatukset olisivat oikein, ettemme tarvitse Jumalan käskyjä elämämme ohjeeksi uskossa eläessämme. Se on antinomismia Jumalan sanan tyjhjäksi tekemistä. Siksi ja juuri ja juuri siksi, kun kuuntelemme omantuntomme ääntä, on todella välttämätöntä aina katsoa Raamatusta, mitä se sanoo ja opettaa. Sillä omatunto voi erehtyä ja antaa aivan väärän vastauksen. Mutta Jumalan sana, ei erehdy eikä annna koskaan väärää vastausta.

Sanokaa nyt mitä se hyödytti Lutheria jankata esim kymmentä käskyä kun kerran hedelmä oli sitä mitä oli? Osoittiko Luther rakkautaa toisuskoisia kohtaan?

Jeesus Sanoi juutalaisille että heillä on paatunut sydän, no onko pakanoilla myös, on ja myös pakanat tarvitsevat että Jeesus parantaa paatuneen sydämen, siis yksin Jeesus voi parantaa kun Jumala kutsuu ja ihminen nöyrtyy.

Ari Pasanen :”mitä se hyödytti Lutheria jankata esim kymmentä käskyä kun kerran hedelmä oli sitä mitä oli? Osoittiko Luther rakkautaa toisuskoisia kohtaan?”

En ole mikään Luther-spesialisti, mutta sen mukaan mitä olen ymmärtänyt, olen sitä mieltä, että Luther rakasti Jumalaansa yli kaiken ja myös lähimmäistään kuten itseään.

Renessanssin myötä valistuksen aikakausi oli heräämässä. Tauluihin ilmestyi perspektiivi ja ikonien taustoista oli häviämässä taivaskuvat ja tilalle tulemassa maalliset maisemat. Katolinen kirkko kielsi siinä vaiheessa uusien ikonien maalauksen ja Luther pelkäsi muiden kirkkoisien tavoin, että tuo ”taivaan kadotus” olisi ikuinen.

Kuitenkaan taivas ei ole koskaan kadonnut mihinkään, vaan muutokset tapahtuivat ainoastaan ihmiskunnan tietoisuudessa, Taivas ei katoa, vaikka perustaisimme minkälaisia inkvisitioita ja polttorovioita toisinajattelijoille, kun haluamme todistaa ihmisille, että vain meillä on hallussamme ”oikea totuus.”

Juha Heinilä, minä en voi muuta sanoa kuin että Luther oli raateleva susi eli väärä profeetta siitä hedelmästä jota hän tuotti.

Tuula Hölttä, kuinka luulet olleen Sauluksen kohdalla, luuliko hän rakastavan Jumalaa ylikaiken kun vainosi Jeesuksen seuraajia? Entä mitä hän itse sanoi senjälkeen kun kohtasi Jeesuksen eli uudestisyntyi ja otti nimekseen Paavali?

Juha Heinilä, et voi sitä tietää olisiko ilman Lutheria minulla Raamattua vai ei, kyllä kun Jumala on hyväksi nähnyt niin on käyttänyt jumalatonta Lutheriakin sen kääntämiseen niin varmasti olisi jotain muuta käyttänyt jos Lutheria ei olisi ollut, käyttihän Jumala Juudastakin suunnitelmansa toteuttamiseen.

Jeesus Sanoo että huonosta hedelmästä väärät profeetat tunnetaan, ei siis hyvästä hedelmästä voi sanoa että on oikea profeetta kun on huonoa hedelmää.