Kovin mielelläni olisin kelvollinen. Ehtoolliselle en kuitenkaan tule kelvollisuuteni varassa, vaan sinun sanasi ja käskysi tähden, koska mielelläni olisin sinun opetuslapsesi. Kelvollisuuteni taas on mitä on.
Tunnustuskirjat/Iso katekismus/Alttarin sakramentti (sivu 416, kohta 62)
Minkä tähden Herran ehtoollista nautitaan; miksi olisi hyvä osallistua ehtoolliselle, vaikka epäilisimme omaa kelvollisuuttamme?
Kuka saa Herran ehtoollisella syntien anteeksiantamuksen?
Mitkä asiat voivat mielestäsi särkeä ehtoollisyhteyden?
Kuinka usein saa mennä ehtoolliselle?
Kuka on kelvollinen ja kuka on kelvoton ehtoollisvieras (vert. 1. Kor. 11:17-34)?
Kaikki julkaistut blogini:
”Minulla on kaikkea yllin kyllin nyt, kun olen saanut Epafroditokselta teidän lähettämänne lahjan, joka on hyvältä tuoksuva, otollinen, Jumalan mielen mukainen uhri.” Paavali piti Efeson seurakunnan kolehtia hyvältä tuoksuvana uhrina. Samaa ilmaisua käytetään myös Jeesuksen pelastustyöstä: ”Rakkaus ohjatkoon elämäänne, onhan Kristuskin rakastanut meitä ja antanut meidän tähtemme itsensä lahjaksi, hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle.” Nämä uhrit ovat molemmat messussa läsnä, seurakunnan kolehdin kanto ja Kristuksen uhrikuolema. Ei tässä ole minun mielestäni tilaa kuvitella itse olevansa mitään tavallista suloisempaa.
”Miksi kaikki eivät muutu tiedosta, että synnit on saatu anteeksi?” Näkeekö sen muutoksen? Onko se läheskään aina sellainen, mitä me odottaisimme? Onko meidän asiamme lainkaan arvioida toistemme uskoa ja elämää?
Martti Pentti, itsevanhurskaat, jotka luulevat elävän synnittömästi eivät tarvitse anteeksiantamusta. On suuri harha, jos kirkossa vesitetään Jumalan lakia, jotta ihmiset eivät kokisi olevansa syntisiä.
Lutherin mukaan leipään ja viiniin on yhdistyttävä usko sanaan. Zwingli oli taas sitä mieltä, että kaste ja ehtoollinen ovat kaukana armon antamisesta ja ne vaan ainoastaan jaetaan julkisena todistuksena siitä, mikä jo on jokaisessa ihmisessä. Näin Hän piti sakramenttiä julkisena todistuksena jo annetusta armosta. Calvin kulki sitten keskitietä ja sanoi sakramenttien tarkoittavan Jumalan hyväntahdonlupausta sydämellemme ja että meillä olisi aina aihetta tämä muistaa. Alunperin Agapet järjestettiin ehtoollisen yhteyteen ja niistä riitti evästä jaettavaksi köyhille. Samalla ehtoollinen ymmärrettiin siunauksen saamiseksi siihen osallistuville. Synnit saa anteeksi jokainen uskova Ihminen, joka ne sydämestään tunnustaa ja katuu ja ymmärtää syyllisyyden merkityksen. Ehtoollisyhteyttä ei kai kummonen asia voi särkeä, tosin olisi hyvä, että ehtoollinen opittaisiin viettämään hiljaisuudessa ja sitten lopuksi laulettaisiin yhteisesti sopivasta kiitosvirrestä. Ehtoollisella sopii käydä vaikka kahdesti viikossa. Pääsyvaatimuksena ehtoolliselle on halu ja tahto katsoa Kristusta silmiin ja se, että ihminen hyväksyy kovin vaillinaisen ihmisen osansa.
”On suuri harha, jos kirkossa vesitetään Jumalan lakia, jotta ihmiset eivät kokisi olevansa syntisiä.” Näinkö kirkossamme mielestäsi nykyisin tehdään? Puhutko omasta syntisyyden kokemuksestasi vai siksi, että joidenkin muiden pitäisi mielestäsi joutua totiseen synnintuntoon?
Martti Pentti, kiitos kysymyksistä. Itsevanhurskaus vaanii itse kutakin. On suuri harha, jos opetetaan, että Jumala hyväksyy lähes kaiken. Eivät synnittömät tarvitse Jeesusta, eikä Jeesus heitä kutsu.
” Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi ” ( Matt.26:28 )
Ehtoollisessa saadaan synnit anteeksi, mutta entä jos synnintunto on kuitenkin heikko ? Jos ja kun synnintunto on heikko, eikö juuri puuttuva synnintunto ole ole yksi osoitus syntisyydestämme, ja keskeneräisyydestämme. Eikö se jos mikään aja meitä kohtaaman Vapahtajamme anteeksiantamuksen aterialla.
Eikö silloin tule olla kiire Jumalan kasvojen edessä tunnustaa, etten osaa edes syntejäni oikein tuntea. Mutta ikävästi käy jos tästä tehdään vaatimus, et ole oikea uskova ?
Ei Raamattu kehoita meitä tutkiaan mitattaamaan toisten uskoa, vaan sen sijaan koetteleman itseämme. Sen tähden ehtolliselle tulee mennä, että saisimme vahvistusta heikolle uskolle. Sillä Jeesus ei ole tullut kutsumaan vanhurskaita vaan sen sijaan syntisiä.( Matt. 9: 13 )
Pekka, kiitos hyvästä kommentista. Minä käyn ehtoollisella ainoastaan luterilaisessa messussa. Toisuskoisten ehtoollisella en käy, en myöskään yhteiskristillisessä, vaikka luterilaiset sen toimittaisi.
Martti, kiitos erinomaisesta kommentista. Aika huonosti olisi asiat, jos kokisin itseni tai joku muu kokisi itsensä synnittömäksi.
Room 12:1
1. Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne