Ehtoolliselle kelvollinen vai kelvoton

Kovin mielelläni olisin kelvollinen. Ehtoolliselle en kuitenkaan tule kelvollisuuteni varassa, vaan sinun sanasi ja käskysi tähden, koska mielelläni olisin sinun opetuslapsesi. Kelvollisuuteni taas on mitä on.

Tunnustuskirjat/Iso katekismus/Alttarin sakramentti (sivu 416, kohta 62)
b2ap3_thumbnail_Ehtoollinen_20131031-133129_1.jpg
Minkä tähden Herran ehtoollista nautitaan; miksi olisi hyvä osallistua ehtoolliselle, vaikka epäilisimme omaa kelvollisuuttamme?

Kuka saa Herran ehtoollisella syntien anteeksiantamuksen?

Mitkä asiat voivat mielestäsi särkeä ehtoollisyhteyden?

Kuinka usein saa mennä ehtoolliselle?

Kuka on kelvollinen ja kuka on kelvoton ehtoollisvieras (vert. 1. Kor. 11:17-34)?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

  1. Elias, omassa seurakunnassani ehtoolliselle osallistuu noin 75 % jäsenistä joka sunnuntai. Minua ei haittaa, eikä ehtoollisyhteyttä särje vaikka osa käy silloin tällöin muualla messussa esim. mökkipaikkakunnalla tai vanhempien kotiseudulla. 100 % kävijämäärään eivät pääse edes ne seurakunnat, joissa on vain miespaimenia. Kovassa flunssassa moni jää kotiin, eikä mene messuun muita tartuttamaan.

  2. Ehtoollinen on tietysti yhteysateria eikä pelkästään jonkun ihmisen privaattiyhteys Kristukseen. Eikö yhtyes sisariin ja veljiin ole todellinen hengen yhteys?
    ”Jos me valkeudessa vaellamme, niin kuin hänkin on valkeus, on meillä yheys keskenämme…”

    Ennnen kuuin MPy vastaa, pidän sellaista kelvottomana vieraana
    Mitä on valkeudessa eli valossa vaeltaminen?

  3. Mitkä asiat voivat mielestäsi särkeä ehtoollisyhteyden?
    Ehtoollisyhteyden edellytys on, että ehtoollinen on oikein Kristuksen asetuksen mukaan toimitettu. Tähän yhteyteen kulluu, että ensiksi täytyy olla yksimielisyys ehtoollisesta ja sen merkityksestä
    Että ehtoollinen toimitetaan ”syntien anteeksiantamiseksi”, eikä ole vain muistoateria. Sen lisäksi tulee tunnustaa viinin ja leivän olevan Kristuksen veri ja ruumis, joka on todellisesti läsnä viinissä ja leivässä, eikä vain vertauskuvallisesti, kuten vapaat suunnat ja eräät muutkin kirkot opettavat.
    Ensin täytyy olla yksimielisyys ehtoollisopista. Vasta kun nämä erimielisyydet ja esteet on saatu neuvoteltua pois, silloin voidaan vapain mielin mennä yhteiseen pöytään.
    ”Ensin sovitaan ja sitten syödään”

  4. Suomen kirkossa annetaan ehtoollinen myös lapsille, jotka ovat vanhempiensa tai kummiensa kanssa ja ymmärtävät, mistä on kysymys.

    Yhteys uskonveljiin ja sisariin perustuu vain Kristukseen. Hän on runko, johon me oksina kiinnitymme, emme toisiimme. Sen vuoksi meidän ei tarvitse neuvotella mistään opillisista yksimielisyyksistäkään keskenämme, kun käymme nauttimaan hengelliseksi ravinnoksemme Vapahtajan veren ja ruumiin. Ei ehtoollisen jumalallinen luonto sitä kaipaa. Se puhdistaa meidät, meidän ei tarvitse sen puhtaudesta huolehtia, kunhan asetussanat lausutaan oikein.

  5. Evl-kirkon sanastossa on kelvollisuusvaatimus:

    Ehtoollisella voi käydä jokainen rippikoulun käynyt ja konfirmoitu seurakuntalainen. Kastettu lapsi voi osallistua ehtoolliselle yhdessä vanhempansa tai muun hänen kristillisestä kasvatuksestaan huolehtivan konfirmoidun kirkon jäsenen kanssa.

    Kirkosta eronneiden tai muihin kirkkoihin kuuluvien kanssa ei luterilaisilla ole ehtoollisyhteyttä.

    http://evl2.fi/sanasto/index.php/Ehtoollinen

  6. Ei ole yhteyttä Kristukseén, ellei ole yhteyttä sisariin ja veljiin.
    .. jätä lahjasi allttarin eteen, ja sovi ensin riitaveljesi kanssa….jne.
    Ei kannata sanoa, ette tässä anneta mitään uhria…
    Mennä alttarille samaan aikaan henkilön kanssa, jonka kanssa on asiat sopimatta, kyllä se hengetöntä toimintaa on.

  7. Tykkään tästä keskustelusta, koska jokin tässä rakentuu…

    Sen verran vaan vielä, että eihän ehtoollinen tee meistä synnittömiä. Samanlaisina paskiaisina me siitä poistumme kuin siihen tulemmekin. Juuri siksi ehtoollista edeltävään liturgiaan tulee kuulua synnintunnustus. Ja toisaalta, ellei jopa ennen kaikkea – juuri ehtoollisellahan meitä muistutetaan siitä, mitä meidän syntisten tähden on tehty ja mistä löytyy apu tähän vaivaan.

    Siksi pidin enemmän vanhasta ehtoollisenjakotavasta, jossa Kristuksen ruumis/veri oli minun ’edestäni’ annettu. Se on konkreettisempi, visuaalisempi kuin nykyinen ’puolestani’.

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.