Siinä ne ovat. Uudet, lämpimät, säänkestävät talvikengät. Ihan nätin näköisetkin. Maksoivat 29,90 – kiitos Suomeenkin levinneen Black Friday -superalennusmyyntivillityksen.
Edelliset omat talvikengät hän oli ostanut itselleen neljä vuotta sitten. Ne eivät pitäneet enää oikein mitään, ei lämpöä, ei loskaa. Mutta lasten jalat, ne kasvat joka vuosi. Aina on pitänyt hankkia heille ensin ne kengät talvea vasten, jostain. Lapset ja nuoret käyttävät kenkänsä nopeasti loppuun, eikä käytettyihin, toisen askeltamiin ole terveellistä toisen jalkoja sovittaa.
Tänä vuonna sattui hyvä tuuri: Tuttavilta tuli kierrossa toiselle lapselle liian nopeasti liian pieneksi jääneet talvijalkineet. Ne sekä sopivat että kelpasivat tyttärelle. Vihdoinkin olisi äidin vuoro.
Hän katseli uusia kenkiään ihmeissään, silitti niitä ja itki vähän. Tänä talvena hän voisi kävellä lämpimin jaloin tapaamaan naapurikaupunginosan mummoa. Hän näki jo mielessään, miten he yhdessä iloitsisivat uusista kauniista kengistä. Vapaaehtoisesta ystävätoiminnasta hän oli saanut ystävän myös itselleen.
***
Suomessa elää valtava joukko vähävaraisia ja köyhyysrajalla eläviä ihmisiä – lähes miljoona, viidennes suomalaisista. Heillä ei ole varaa boikotoida alennusmyyntejä. Kaikilla ei ole varaa lahjoittaa kampanjoihin, ei tänäänkään, kun vietetään Giving Tuesdayta – Tekojen tiistaita.
Mutta ystävällinen voi olla aina. Näe apua tarvitseva. Tee minkä voit. Auta minkä voit. Ihan jokaisena päivänä.
Kiitos ajatuksia herättelevästä näkökulmasta.
Samaa mieltä TT:n kanssa 🙂
Lapsenlapsilleni ostetaan vaatteet lähes yksinomaan kirpputorilta tai Tori.fi:stä naurettavilla hinnoilla. Hyväkuntoiset kengät voi saada kahdella eurolla. Ja on aivan tavallista, että ystävät lahjoittavat pieniksi jääneitä vaatteitaan tuttavien pienemmille lapsille. Yhtään ei tunnu haittaavan, että ovat käytettyjä. Hyvin harvoin on asiaa edes alennusmyynteihin.
Kirpputoreja ei ollut vielä silloin, kun omat lapseni olivat pieniä. Nyt katselen ihmeissäni sitä vaatemäärää, joka täyttää lastenlasteni vaatekomerot kirpputoreilta ostettuina ja ystäviltä saatuina.
Itsekin menen nykyään ensin kirpputorille katsomaan, löytyisikö sellaista vaatetta, jota tarvitsen. Sieltä on nimittäin helpompi löytää kuin tavaratalojen valtavasta valikoimasta. Monta hyvää löytöä olen tehnytkin.
Jälkeenpäin huomasin, että kommenttini voi tulkita niin, että olisi parempi mennä kirpparille kuin Black Fridayna kauppaan. Myönnän, etten ole koskaan näistä amerikkalaisista ideoista ollut innostunut, mutta se nyt ei ollut varsinainen kommenttini ydin.
On hyvä, jos ihminen löytää edullisesti sen mitä tarvitsee, mutta kenkiä en ole itsekään koskaan ostanut käytettyinä. Oma jalka muokkaa kengän omanlaiseksi. On hyvä, jos saa uudet kengät edullisesti. Joten yhdyn ostajan iloon.