Arvot ovat nousseet arvoon arvaamattomaan

Arvot ovat nousseet Suomen poliittisen elämän keskiöön. Arvoista puhutaan nyt enemmän kuin aikoihin. Samalla arvokartan ääripäät ovat voimistuneet ja arvojen välillä on sotatila. Poliitikoista etsitään kielteisiä asioita jo lähes Amerikan malliin.

Neljän vuoden päästä pidettävien seuraavien eduskuntavaalien taistelu alkoi ennen kuin uusi hallitus oli nimitetty.

Poliittista keskustelua Suomessa eivät juuri nyt hallitse talous, ei EU, eikä edes sosiaalipolitiikka vaan arvot. Arvokeskustelun kiristyminen on näkynyt muuallakin kuin politiikan ytimessä: Pride-viikolla, kesäfestareilla, kirkossa ja jopa lasten kasvatuksessa.…

Arvoilla tarkoitetaan ihmisten käsitteellisiä, ei aineellisia, elämän muotoja ja tavoitteita. Arvot kyllä ohjaavat jopa tiedostamattomasti myös ihmisten ja ihmisryhmien toiminnan aineellistakin puolta. Arvot syntyvät pitkän ajan kuluessa, eikä niitä voi säätää lailla tai niistä päättää. Esimerkit voivat kyllä vaikuttaa, jolloin puhutaan arvojohtajista.

On vaikea ymmärtää, miksi jotkut suomalaiset haluavat flirttailla natsismin kanssa, tai miksi jotkut toiset kannattavat ja äänestävät näitä, ja kauhistelen, että jotkut vitsailevat keskitysleirien uhrien kustannuksella. Siinä on jotain omituista, epäinhimillistä ja erittäin sivistymätöntä, jopa sairasta.

Voi olla, että historiallinen tietämys ei enää ulotu 1930–40-luvuille. Ei tiedosteta, mitä kansallissosialismi, fasismi ja holokaustI keskitysleireineen oikeasti olivat. Käsitteitä sekoitetaan ja häivytetään myös tarkoituksella.

Yksi syy  voi olla, että haetaan vahvoja kokemuksia, kun mikään ei enää tunnu oikein miltään, ja elämän perusehdot on täytetty. Uhotaan, että ainakin huomattaisiin. Tuolla tavalla vedotaan ihmisten alimpiin ennakkoluuloihin.

Uusnatsiharrastus tässä laajuudessa taitaa olla 2000-luvun ilmiö? Vähitellen on laajennettu ääriajattelun rajoja ja sietokynnystä perustellen sitä sananvapaudella. Oikeasti emme tarvitse sellaista sananvapautta. On myös nähty, miten puheet saattavat johtaa tekoihin.

Samalla tavalla USA:n presidentti Donald Trump siirsi totuuden rajaa yhä kauemmas valheen suuntaan. Näin totuudesta tulee suhteellista ja vaihtoehtoista.

Natsismin tunnistaminen ja vastustaminen on tärkeätä erityisesti siksi, että sen siemenet tuntuvat yhä itävän eurooppalaisissa yhteiskunnassa.

Toiseksi on tärkeätä huomata, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan perustuu samantapaiseen ajatteluun, mitä kansallissosialisti Hitler toteutti 1930–40-luvuilla. Saksa katsoi heillä olevan oikeuden valloittaa naapurimaita, suojella saksalaisia ja torjua ulkoisia uhkia myös omien rajojen ulkopuolella. Syyllisiä Saksan talouden vaikeuksiin olivat ulkopuoliset, erityisesti juutalaiset, joihin kohdistettiin äärimmäistä väkivaltaa.

On hyvä myös muistaa, miten kansallissosialistit nousivat valtaan Saksassa, laillisesti. Kun oli noustu laillisesti valtaan, ei laillisuudesta enää välitetty.

Kansallissosialistien mukaan saksalainen ihminen, roduksikin kutsuttu oli ylitse muiden. Keskeinen osa natsismia oli oppi rotujen puhtaudesta. Se tie vie suoraan rasismiin ja ollaan nykyajassa.

Omien ongelmien projisointi ”muihin” on myös nykyisessä Suomessa totta. Maahanmuuttajia ja kehitysapua saatetaan pitää syyllisinä lähes kaikkiin ongelmiin.

Arvomme ovat vaarassa ja niitä haastetaan.

  1. Pesonen

    Koen tietysti, koska sinun on uskottava heistä pahaa. Se on sinun uskontosi ydintä, mutta ethän sinä ole yksin, teitä on hyvin paljon.
    Se on kuitenkin epäoikeudenmukaista ja ihmisarvojen vastaista.

    Kuulin kerran erään juutalaisen sanovan: ” Mitä ne meitä haukkuu, kyllä me osataan tehdä se itsekkin ”

  2. Tarja Parkkila

    Kuten juutalainen Paavali toteaa:”Sillä ei se ole juutalainen, joka vain ulkonaisesti on juutalainen, eikä ympärileikkaus se, joka ulkonaisesti lihassa tapahtuu; vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta.” Ei kristittykään ole kristitty, jos hän on sitä ulkonaisesti lihassa eikä hänellä ole sydämen ympärileikkausta uskossa ja Hengessä ja sitä seuraavassa Kristuksen ristissä, jota Paavali kutsuu pahennukseksi ja hullutukseksi. Mutta meille, joka uskomme risti on Jumalan voima, joka tekee heikot väkeviksi.

  3. Kosti Vasumaki

    Kyllä nimenomaan hän, joka ulkonaisesti, lihallisesti ja juutalaisesta äidistä syntyneenä on maailmaan tullut, hän on juutalainen.

    Ympärikeikkaus on säädetty Aabrahamin ohjeissa, sukupolvesta sukupolveen, ja ympärileikattu voi olla myös Islamin ihminen, ympärileikkaus ei siis tee pelkästään juutalaiseksi.
    Paavalin aikana ei vielä ollut Islamia.

    Juutalaiseksi ei pääse sydämen ympärileikkauksella, vaan opiskelamalla kolme vuotta. Ei siis mikään ilmoitusasia pelkästään. Pitää ymmärtää mihin liittyy.

    • Parkkila

      Mutta mitä sanookaan Paavali Aabrahamista? ”Hän sai ympärileikkauksen merkin sen uskonvanhurskauden sinetiksi, joka hänellä oli ympärileikkaamatonna, että hänestä tulisi kaikkien isä, jotka – ympärileikkaamattomina – uskovat, niin että vanhurskaus heillekin luettaisiin. Ja että hänestä tulisi myöskin ympärileikattujen isä, niiden, jotka eivät ainoastaan ole ympärileikattuja, vaan myös vaeltavat sen uskon jälkiä, mikä meidän isällämme Aabrahamilla oli jo ympärileikkaamatonna.”

    • Aabrahamista vähäsen,enempäänkinon toki aiheesta aineistoa:

      Abraham Golem ja sielu
      Ensimmäinen keinoihmisen golemin tehnyt ihminen oli jo kantaisä Abraham, jonka luoma nefes eli sielu (palvelija, orja, golem) käsitettiin konkreettisesti. Sefer Yetsirah viittaa viimeisissä säkeissään tähän Genesis 12.5:n kohtaan (’ve-et ha nefes asher ashuu’: sieluun, jonka olivat tehneet), missä kuvataan Abrahamin luomistyötä:
      Ja kun Abraham, Isämme, levätköön
      hän rauhassa, katsoi, näki, ymmärsi,
      tutki ja kokeili, piirsi ja kaiversi
      hän menestyi luomistyössään
      kuten on kirjoitettu ’Ja sielut,
      jotka hän oli tehnyt Harranissa’.

      Sitten tämä Yetzirahin runo 6 säkeistö 7 kertoo, miten paikalle heti Abrahamin nefesin teossa onnistuttuaan ilmestyi Jumala, joka solmi hänen kanssaan , minkä merkiksi sääti ympärileikkauksen so. Abrahamin pojan esinahka piti 8 päivän vanhana leikata pois. Runo jatkaa merkittävästi:

      Hän (Jumala) teki hänen kanssaan
      hänen kätensä kymmenen sormen
      Ja hänen kielensä ja hänen
      kymmenen varpaansa välillä
      Ja nämä ovat kielen liitto
      ja ympärileikkauksen liitto.
      Ja Hän sitoi Toran 22 kirjainta hänen kielelleen
      Ja hän paljasti hänelle mysteerinsä…
      Huomaamme, miten vahvasti sukupuolinen luonne kertomuksella on. Jumalan ilmestyminen liittyy Abrahamin golem-rituaaliin, joka on ilmeinen maagin unio-mystica, missä maagikko pyrkä yhdistymään omaan jumalliseen itseensä, kohtaamaan itsessään Jumalan. Abraham on ensin saanut vaimon, luonut sitten Golemin, tehnyt (berit) Jumalan kanssa, saanut käskyn ympärileikkaamisestaan, jonka Saara sitten toteuttaa ja saanut sitten myös jälkeläisen. Tämäkin tulee edelleen ympärileikata. Juutalaisten ympärileikkausveitsi on pienen sirpin näköinen, sirppi puolikuun ja puolikuu puolikaaren, jota hepreassa vastaa sana milga, joka kirjaimissaan glm on yksi golemin yhdeksästä eri muunnelmasta. Syntyvä lapsi on kohdussa sirpin muotoon kääriytyneenä. Kohtu aukeaa ja synnyttää käärön, ja ympärileikkausveitsi avaa veriympyrän kautta poikalapsen esinahan alta uuden elämän siittäjän.

  4. Tuohon – uskoon ja ristiin Jumalan voimana – liittyy luonnollisesti kysymys pelastusvarmuudesta – mutta ”teologiassamme keskustelu pelastusvarmuudesta ei taida olla oikein liekeissä,” kuten Jussi Rytkönen toteaa Kotimaa-lehdessä 7.7.2023 arvioidessaan Andreas Bergmanin väitöskirjaa: ”The Certainty of Salvation in the Theology of Martin Chemnitz” (suom. “Pelastusvarmuus Martin Chemnitzin teologiassa”)

  5. Kosti Vasumäki

    Pitää tarkistaa alkuperäisestä kirjoituksesta mitä Aabrahamin liitto tarkoittaa, ja onko kenelläkään oikeus sitä muokata. Tai onko sillä ylipäätänsä mitään merkitystä, muuten kuin uskossa, siis jos uskoo siihen. Sehän ei tarkoita kristillistä uskoa vaan uskoa Aabrahamin liittoon. Monet ympärileikkaamattomat tuntuvat uskovan siihen. Onko sillä merkitystä, jos ei tee sen vaatimia tekoja, en tiedä. Paavali sanoo myös, että Aabraham uhrasi Iisakin, vaika ei saanat uhrata. Paavali on epäluotettava.

    Pekka V. Pesonen
    Päinvastoin, olen huolissani teidän sieluista ja toivon teidän tekevän parannuksen.

  6. Tarja Parkkila

    Mitä liittoon tulee, jonka Jumala teki Abramin kanssa, niin se ilmenee VT:ssa 1Mo15:6: ”Ja Abram uskoi Herraan, ja Herra luki sen hänelle vanhurskaudeksi.” Samoin myös hebrean tekstissä. Loogisesti tuosta Abramin uskontunustuksesta sitten seuraa Herran lupaus liitosta Abramin kanssa. Siitä Yah·weh sanoo: Niin älköön sinua enää kutsuttako Abramiksi, vaan nimesi olkoon Aabraham, sillä minä teen sinusta kansojen paljouden isän. Tähän liittyen Herra sanoo: ”Ja tämä on minun liittoni sinun ja sinun jälkeläistesi kanssa; pitäkää se: ympärileikatkaa jokainen miehenpuoli keskuudessanne.”

    Liitto olisi jäänyt tekemättä, ellei Aabraham olisi uskonut Herraa. Lieneekö Paavali epäluotettava, kun hän kertoo: ”Minut on kahdeksantena päivänä ympärileikattu, olen syntyperäinen israelilainen, Benjaminin heimoa, heprealainen heprealaisista vanhemmista.” (Fil. 3:5). Paavali myös seuraa tarkasti VT:n tekstiä Aabrahamista. ”Sillä mitä Raamattu sanoo? ”Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi.”

    Paavali vielä jatkaa todeten: ”Kaikki ne ne, jotka uskoon perustautuvat, ovat Aabrahamin lapsia.”Myös edelliseen liittyen; ”Ja koska Raamattu edeltäpäin näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, julisti se Aabrahamille edeltäpäin tämän hyvän sanoman: ”Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi”. Niinmuodoin ne, jotka perustautuvat uskoon, siunataan uskovan Aabrahamin kanssa.”

Markku Jalava
Markku Jalava
Olen kirkosta, historiasta, kulttuurista ja yhteiskunnasta (muun muassa) kiinnostunut toimittaja-viestintäpäällikkö. Virasta irti, mutta luottamustehtävissä jatkan innolla, ja kirjoittamista. Olen kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen Nurmijärven seurakunnassa sekä ex-kirkolliskokouksen jäsen. Kokemusta on suntionkin tehtävästä.