Rooma, eikun anteeksi pikkuinen Åbo on puhunut. Korkealla kirkon hierarkiassa olevat hankkivat lisäpisteitä tykkäämisillä facebookissa. Vain pari poikkipuolista kommenttia nekin maallikoilta. Minä rohkenin esittää facebookissa heti sunnuntaina, että kirkko, se on seurakunta ei voi olla olematta myös lokaalinen. Tänään oli HS:n mielipidesivuilla kaksi kommenttia.
Arvo Jäppinen toteaa, että ”kirkon päämies tulee kuitenkin vähintäänkin epäsuorasti antaneeksi viestin, ettei kirkko edes eettisessä mielessä pidä yhteistä etuamme puolustamisen arvoisena.” Erkki Hylkilän vaikutelma on, että ”vaikka kirkolla on esitettävänä kristinuskon hyvä sanoma, se oin ikäänkuin vetäytynyt kansalaisten todellisuudesta sivuun.”
Kansalaiset siis odottavat, että kirkko on läsnä aidosti heidän todellisuudessaan. Minusta se on luonnollista myös luterilaisen kansankirkkoajatuksen pohjalta.
Lukekaapa tuo haastattelu Helsingin Sanomista ja ihailkaa, kuiunka selkeä näkemys tavallisella toimittajalla on uskon asioista!
Tässä virikkeeksi keskeisen lauseet HS:n haastattelusta: ”Kirkko nationalistisena instituutiona on historiaa”, arkkipiispa sanoo. Toimittaja: Suomalaisuus ja luterilaisuus kietoutuvat yhä tiiviisti yhteen. Ja nyt kirkon johtaja sanoo, ettei kirkon tehtävä ole puolustaa kansallisia etuja.
Ja myös loppulause, arkkipiispa :”Kun oli puhetta siitä, että kuullaanko kirkon ääniä. Niin voi ajatella niinkin, että ne saavat sen tilan, joka niillä nyt suomalaisessa kulttuurissa on.” Toimittaja: Kirkko ei ole suomalainen, mutta suomalaiset päättävät, kuunnellaanko sitä täällä.
Minäkin kiinnitin huomiota että toimittaja oli enemmän kirkon puolella kuin arkkipiispa.
El Pueblo Unido Jamas Sera Vencido.
Hienoa, täällä on päästy asian ytimeen. Kirkon oikea johtaja puhuu oikeata asiaa. Voi kumpa kirkko ymmärtäisi tämän ja lopettaisi kummallisen munmielestänääsmutu puheensa. Jos ja kun maailmassa – Euroopassa – on kriisi, jossa sadat tuhannet ihmiset joutuvat kärsimään, niin miksi me emme olisi siinä kriisissä vastaantulijoita. Meillä on pääomia, ruokaa, satoja tyhjiä majoitusrakennuksia (leirikeskuskia, lakkautettuja kasarmeja…), hyvää tahtoa ja Kristuksen esimerkkiä.
Kirkko on toki lokaalinen. Kirkollinen elämä tapahtuu pääasiassa paikallisseurakunnissa. Tämä on kuitenkin eri asia kuin ”kansallisten etujen turvaaminen”.
En mitenkään voi olla samaa mieltä kuin Arvo Jäppinen, joka kirjoitti tänään HS:n mielipiteessään että ”kirkon päämies tulee kuitenkin vähintäänkin epäsuorasti antaneeksi viestin, ettei kirkko edes eettisessä mielessä pidä yhteistä etuamme puolustamisen arvoisena”.
Mielestäni se, että kannetaan vastuuta hädänalaisista ihmisistä, ei tarkoita sitä, ettei arkkipiispa olisi kiinnostunut yhteisen edun puolustamisesta.
Sinänsä kiinnostava sanavalinta tämä ”yhteisen edun puolustaminen”.
En usko, että arkkipiispa ymmärtää yhteisen edun tarkoittavan sitä, että meidän ei pitäisi huolehtia hädänalaisista ihmisistä, tai, että yhteinen etu tarkoittaa jonkinlaista ”puolustautumista” (pakolaisia vastaanko puolustautumista?)
Mahdollisesti nyt kaivataan jonkinlaista nationalistista kirkkoa, vahvistamaan ja puolustamaan suomalais-kansallista identiteettiä (muita vastaan)? Suomen-heimo-Jumalaa?
Yksi vertailukohta on ihan rajan takana Venäjän ortodoksikirkossa.
Minä on yhteinen etu? Se on poliittinen kysymys. Siitä huolimatta nytkin EK ja oikeisto yleensä aivan pokkana väittää että he ajavat yhteistä etua ja esim. ay-liike vain jäsentensä etua. Arkkipiispan luulisi edes joskus ajavan oman kirkkonsa etua.
Historiasta löytyy synkkiä esimerkkejä siitä, kun kirkko on ottanut kansallisen agendan ja maan hallituksen tukemisen omakseen vastoin kirkon omaa oppia. Siinä ei silloin ihmisten asia ole ollut ensimmäisenä. Toki kirkoissa rukoillaan poliittisten vastuunkantajien puolesta ja ollaan aina ihmisten rinnalla, kaikkien ja kaikkialla.
Ei vain historiasta. Eiköhän tuo Venäjänkin ortodoksikirkon ’ohjesääntö’ ole pitkälle Kremlin sanelema.
Kristillisen kirkon esikuva on Kristus, joka sanoi ’yhteisten etujen puolustamisesta’ näin: ”Joka rakastaa isäänsä tai äitiänsä enemmän kuin minua, ei kelpaa minulle, eikä se, joka rakastaa poikaansa tai tytärtänsä enemmän kuin minua, kelpaa minulle. Joka ei ota ristiään ja seuraa minua, se ei kelpaa minulle. Joka varjelee elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.”
Onko kirkkommekin mennyt auttamisessaan jopa Ruotsin edelle, vaikka taloudellinen liikkumavaramme on heikompi??
Ruotsista Suomeen turvaan on suuri turvapaikanhakijoiden joukko eli Irakilaiset!!!
Juha Similä turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja asiantuntijana kertoo, että turvapaikan hakijoita Irakista on tänä vuonna 5600 pakolaista pyrkimässä Suomeen.
Iltasanomat kertoo aiheesta uutista!
Irakilaiset, joista merkittävä osa käännytetään Ruotsista, mutta ei Suomesta?
Nyt minulle selvisi tausta tuolle Tornion kautta tulleelle pakolaisryntäykselle. Kun Ruotsi palauttaa valtaosan Irakilaisista, niin mennään varmuudeksi Suomeen.
Irakilaiset on suurin Suomeen pyrkivien turvapaikanhakijoiden kansallisuustausta kertoo Iltasanomien haastattelema asiantuntija.
Pakolaisen kulut ovat 40 euroa päivässä, mutta Suomessa asuvan monen mummon ja papan tulot vain 30 euroa päivässä ja sitäkin ollaan leikkaamassa. Kivaa on puhua vanhusten puolesta halitusta vastaan, mutta olla samalla tekemättä oikeisiin valintoihin vaikuttamista. Niukkuuden jakaminen on ikävää ja sen puolustaminen tekee kipeää. 5000 pakolaista vähemmän tarkoittaisi Suomen mummoille ja papoille 5 euroa päivässä enemmän ja joukko olisi 5000 x 40/5 euroa eli 40.000 mummoa ja pappaa.
Eikö tämä taakka kuulu kirkon johdolle ja Turun äänelle?
Raha se vaan tuntuu tunkevan syvästi Jeesukseen uskovan herra Rautkoskenkin osoittaman, kohdettaan valikoimattoman lähimmäisenrakkauden edelle. On sillä maallisella mammonalla ihmeellinen voima. Jäävät siinä Jeesuksenkin opetukset mennen tullen toiseksi.
Taitavat herra Rautkosken Raamatusta puuttua kokonaan sivut, jotka kertovat laupiaasta Samarialaisesta.
Kummallista, kun tämmöinen pakanakin kuin minä tuntee tarinan, mutta superuskovainen Rautkoski ei. Tai ei ainakaan sille korvaansa lotkauta.
Hädänalainen mummo ja pappa on menettämässä kotinsa Suomessa eikä elämiseen rahat riitä. Eikö siitä ole huolta noin innokkaalla syyttäjäKimmolla.
Suomea markkinoidaan melkein taivaana arabian kielisissä artikkeleissa lähtömaissa. Artikkelissa kerrotaan, että Irakilainen saa täällä 1500 euroa kuussa. kodin ja kaikki palvelut. Täällä koulutetaan lapset ja täällä on kauniita sinisilmäsisiä naisia runsaasti. Tänne muuttaneet Irakilaiset kutsuvat tuttujaan tänne, koska täällä on niin hyvä olla. Totta tuo kaikki, mutta talousmiehenä näen mitalin toisen puolenkin eli maksajan roolin ja suomalaisia, joilla asiat on huonosti.
Työttömyys Tampereella on pyöristettynä tasakymmenlukuun jo 20 %. Työttömyyteen muuttaminen on vaikea yhtälö myös tänne tulevalle maahan muuttajalle ja pitkäaikaistyöttömyys on valtaosan maahantulijan kohtalo ja sopeutuminen heikkenee.
Osa maahanmuuttajista voi korvata suomalaisen työntekijän, jolla ei ole intoa työhön, jonka palkkataso on heikompi, kuin saadut tuet huomioiden myös palkkasidonnainen työttömyysturva.
Yksi ihminen (dipl. ins.) oli kokemukseni mukaan valmis tulemaan töihin kehittämääni projektiin, vaikka olisi saanut enemmän tuloa työttömyyskorvauksilla. Yleensä näin ei tapahdu. Kehittelin monta projektia 1990-luvulla voidakseni työllistää työttömiä. Melkoiselle joukolle onnistuinkin siinä tavoitteessani.
Semmoista se on Risto. Olipa sitten kristitty tai pakana. Oma suu on aina lähinnä. Sinä teet nyt suomalaisista mummuist ja papoista olkinukkeja, jotka eivät kuulu tähän keskusteluun. (Tiedätkö mikä olkinukke on? Ellet, niin vilkaisepa vaikka wikipediasta).
Opettiko se sinun niin paljon mainostamasi Jeesus erottelemaan lähimmäisenrakkautesi kohteet irakilaisten pakolaisten ja suomalaisten mummujen välillä? Eikö laupiaan samarialaisen kertomus ole opettanut sinulle mitään siitä kuka on lähimmäinen? Vvaikka sen tietää tämmöinen vanha pakanapoikakin.
Terveydenhuollossa valitaan kiireellisemmät tapaukset ja vaikeat tapaukset ensin ja sitten vasta vähemmän vaikeat.
Nuoret terveet miehet eivät mene minun auttamisen arvoasteikollani vanhusten edelle, vaan panisin heidät töihin tekemään ruokansa ja majoittaisin tyhjiin kasarmeihin. Nämä nuoret miehet on kaukana samarialaisen kohtaamasta ihmisestä, jota oli pahoin pidelty.
Marjankeruuseen olisi heitä (ainakin muutama tuhat heistä) hyvä nyt opettaa syksyllä ja antaa vähimmäismäärä keräystavoitteeksi.
Näin olen itse toiminut ja samaa oppia olen valmis jakamaan maahamme tuleville. Minun elämäni on ollut Raamatun opettamaa työntekoa ja sitä haluaisin opettaa muillekin.
Jos autettavia ei ole kuin yksi, vaan useita, niin valintaa joutuu tekemään ja tähän olen virkani puolesta oppinut avustuksia myöntäessäni.
Kyllä ne ovat mummut ja muslimit sen sinun Raamattusikin mukaan ihan samanarvoisessa asemassa siinä, ketä lähimmäisenrakkauden nimissä pitää auttaa. Et sinä siitä venkoilemalla ja selittämällä selviä.
Onhan se tietysti sanomattakin selvää, että suurimmassa hädässä – silloin kun vaikka henki ja terveys ovat vaarassa – olevia on autettava ensin, mutta eivät ne mummut ja papatkaan Suomessa hoidon puutteeseen siitä syystä kuole, että pakolaiset pääsevät hakemaan turvapaikkaa suloisesta Suomestamme.
Jos hallitusohjelman kuluraamit pidetään vakiona, kuten näyttää olevan asianlaita j aniin on sovittu, niin voipi olla, että asumistuen leikkaus köyhiltä ja rahat nuorille hyväkuntoisille pakolaisille joutuu vastakkain. Jos vain toiseen voidaan vaikuttaa, niin kumpi se on mielestäsi? Miten tiputetaan pakolaisten nuorten miesten tukipanos 40 eurosta 20:een /päivä tai puolitettaisiin tarvittava rahamäärä vai rajoittamalla maahantuloa, kuten Ruotsi tältä osin ? Miten toimisit?
No, minä nyt katson, että tämän uutisen kommentoinnin tarkoitus ei ole esittää valtionhallinnolle toimintaohjeita ja jätän sen ihan vapaaehtoisesti vaaleilla valitun kansanedustusllalitoksen tehtäväksi. Palkan ne siitä saavat.
Taitaisi olla parempi tässä tapauksessa, että sinäkin noudattaisit vain sen Jeesuksen antamia toimintaohjeita, mitä lähimmäitenrakkauteen tulee. Eikös kahdella kalalla ja viidellä leiivällä ruokita jo melkomoinen pakolaistenkin määrä? Ja kyllä kai se Jumala nyt sitten auttaa ja pitää huolta mummoista ja papoistakin, kun se pitää huolta niistä kedon kukkasista ja taivaan linnuistakin, vaikkeivät nekään kynnä eivätkä kylvä.
”että tämän uutisen kommentoinnin”
Tarkoitin tietysti blogin kommentoinnin…
Kimmo Wallentin
Mitä eroa on nuorella terveellä pakolaismiehellä verrattuna samarialaisen pelastamaan lähimmäiseen?
Lääkäri Luukas kertoo, että ”mies oli joutunut ryövärien käsiin, jotka riisuivat hänet alasti ja löivät haavoille ja menivät pois jättäen hänet puolikuolleeksi.” (1938 käännös Luukas 10:30.) Nykykäännös puhuu henkihieveriin jättämisestä. Samarialainen hoiti haavoja sitoi ne sekä kuljetti henkihieverissä olevan juhtansa päällä ja hoiti häntä illan ja yön sekä maksoi majatalon isännälle jatkohoidosta, kun hän itse jatkoi matkaansa.
Risto Rautkoski.
Yleensä tuon ajan juutalaiset ja samarialaiset vihasivat ja halveksivat toisiaan, mutta tämä samarialainen pysähtyi auttamaan loukkaantunutta juutalaista. Jeesus kertoi tämän vertauksen vastatakseen kysymykseen, kuka on lähimmäinen, jota jo Mooseksen lain mukaan tulisi rakastaa.
Risto, Risto. Onkos sinulta mennyt tarinan opetus kokonaan ohi vaikka olet joka käänteessä opettamassa sitä omaa uskoasi ja arvostelemassa toisten ihmisten vakaumusta? Etkö todella tajua sitä, vaan puutut sananmukaisesti siihen, että lähimmäisesi pitäisii olla jo ennen avun antamista puolikuoliaaksi hakattu ja ryöstetty tai vähintään raiskkattu, ennen kuin sinulta apua heltiäiiisi islaminuskoiselle lähimmäisellesi?
Eikös Jeesus pyrkinyt vain opettamaan tämän vertauskuvallisen kertomuksen avulla juuri sen, että lähimmäisiä ovat kaikki ihmiset, niin mummot kuin muslimitkin, eikä ketään avuntarvitsijaa saa jättää auttamatta, jos vain siihen kykenee?
Suomi ja sivistynyt Eurooppa kyllä kykenevät, ja haluavat. Onneksi kylmäsydämiset ja omahyväiset änkyräkriistityt ovat vähemmistössä ja Punaisen Ristin kaltaiset järjestöt hoitavat niin maalliset kuin hengellisetkin velvoitteensa.
Luuletko sinä Risto ihan oikeasti, että ihmiset lähtevät henkensä uhalla huvimatkalle omasta kodistaan, ilman omaisuuttaan, perheineen ja pienine lapsineen täyteenpakatuissa kumiveneissä yli Välimeren, ja maksavat matkasta salakuljettajille tuhansia euroja? Tai rekan kontissa, josta loppuu ilma ja kaikki kuolevat tien päälle hylättyyn rekkaan? Tai kävelevät ihan vain liikunnan ilosta tuhansia kilometrejä paetakseen sotaa ryöstelyä, tappamista ja raiskaamista.
Kyllä turvapaikan tarve on todellinen, jos tuollaisiin äärimmäisiin, oman ja perheensä hengen riskeeraaviin makoihin lähdetään.
Kumma, kun osa miehistä kertoo kotiin jätetystä vaimostaan ja lapsistaan, jos hätä heistä on suurta ja tilanne heille hengenvaarallinen. En minä jättäisi vaimoani ja lapsia, jos tekstisi edellä on todellisuutta ” paetakseen sotaa ryöstelyä, tappamista ja raiskaamista”.
Eikö yleensä raiskaus kohdistu naisiin? Minä en semmoisen uhan ollessa todellinen jättäisi vaimoani tuon vaaran alaiseksi. Mieluummin itse kärsisin kuoleman uhasta ja lähettäisin vaimoni ja lapseni turvaan.
Ovatko ne pakolaiset sitten parempia lähimmäisiä, jotka ovat lähteneet ilman mitään omaisuuttaan hengenvaaralliselle ja mielettömän kalliilla hinnalla täysin viieraisiin olosuhteisiin ja outoon kulttuuriin?
Kukaan ei lähde etsimään turvapaikkaa tuollaiselle hengenvaaraiselle matkalle, ellei hätä olisi todellinen.
Ja Risto hyvä, miten sinä voit tietää ja tuntea kaikkien pakolaisten, nuoret miehet mukaanluettuna, motiivit ja pakomatkan todellisen tarpeen? Oletko haastatellut heitä?Luotan suomalaisiin viranomaisiin kunkin tulijan taustojen ja turvapaikantarpeen tutkimiseen lainmukaisen lopputuloksen aikaansaamisessa.
Et taida edelleenkään tajuta lainkaan mitä se sinun Jeesuksesi opetti lähimmäisten auttamisesta, puhuessaan laupiaasta samarialaisesta.
TV:ssä haastatelluilla tuntui olevan Suomessa ystäviä tai sukulaisia, joilta olivat kuulleet Suomen hyvistä oloista ja eduista. Ei ollut kyseessä mikään tuntematon maa, vaan ihannetavoitetila.
”TV:ssä haastatelluilla tuntui olevan Suomessa ystäviä tai sukulaisia, joilta olivat kuulleet Suomen hyvistä oloista ja eduista. Ei ollut kyseessä mikään tuntematon maa, vaan ihannetavoitetila.”
Mikäs sen mukavampaa kuulla. näin suomalaisena. Muutkin tuntuvat arvostavan suloista Suomenmaatamme, kun jaksavat matkustaa aina tänne pimeille pohjan perukoille asti. Tervetuloa vaan.
Satuitko kuuntelemaan Sipilän TV/radiopuhetta eilen, sen pakolaisia kääsittelevää osaa? Allekirjoitan sen täysin, vaikken Sipilää muuten diggaakaan.
Sinä taidat kannattaa kristillisen Unkarin mallia puheistasi päätellen. Vesitykeillä ja kyynelkaasulla ositettavaa lähimmäisenrakkautta?
Oikein semmoista aitoa kristillistä ja lämmintä lähimmäisenrakkautta.
” Eikö keskellä sivistynyttä aikakauttamme voitaisiin valtakuntien välisiä riitoja ratkaista ilman sotia ”.
Tulevaisuuden toive-unelma , sovinto oikeudessa , tämä ei ole vain nykypäivän ihmisystäväin sisimmässä syntynyt . Samanlaisia toiveunelmia oli ilmoittanut vuosisatoja sitten , Ranskan silloinen kuningas , Henrik IV , hän oli sitä mieltä , että sodat olisi lopetettava , tätä mielipidettä kannattivat useat Euroopan silloiset hallitsijat . Toteutumaan se ei ehtinyt , koska sen herättäjä ehti kuolla. ja asia jäi vielä kypsymään.
” Euroopan järki ja Julkisuus ” . Kansalaisulottavuuden vahvistamiseen kiinnitettiin kehittämisellä sellaista politiikkaa , jolla on suora vaikutus kansalaisten elämään. Keskeisenä näistä on vapaus ja turvallisen alueen luominen. Schengenin sopimuksen säilyttäminen EU:n primäärioikeudessa,
Suomen ev lut kirkon ’pomo’ johtaa kirkkoa aina vaan yleishumaanimpaan suuntaan kristinuskon perussanomassa pitäytymisen sijaan. Tällä linjalla kun jatketaan, tuskin kukaan kirkon työntekijä enää muistaakaan, että on olemassa Raamattu, jonka tulisi olla heidän ’alansa’ pyhä kirja. Hiljattain eräs intialainen saarnaaja ihmetteli, että mitä on tapahtunut Suomen lähetystyölle, ja miksi kirkoissa ei käy ihmisiä. Kristitty lähetyssaarnaaja kyllä nykyään tietää, että miksi ei.
Ritva Tornberg, jos luette Raamatusta Jeesuksen monista ihmeteoista, eivätkö ne juuri olleet osoitus suuresta humaanisuudesta? Entä vertaus laupiaasta samarialaisesta? Minusta humaanisuus, lähimmäisenrakkaus ja sen osoittaminen on tärkeä osa kristinuskon perussanomaa. Jeesushan sanoi: ’Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.’
Minusta arkkipiispa Mäkinen johtaa rakasta kirkkoani aivan oikeaan suuntaan.