Antinomismi

Martti Lutherin entinen oppilas Johann Agricola halusi luopua Jumalan laista, koska hyvillä töillä oli hänen mielestä niin pieni osa kristityn elämässä, ettei seurakuntalaisia saisi kehottaa tekemään niitä, eikä uskoville pitäisi lainkaan saarnata lakia. Hänen mielestä tuomitseva laki kuului oikeussaliin, ei kirkkoon. 

b2ap3_thumbnail_Antinomismi.jpg

Miten suhtaudumme tähän harhaoppiin, antinomismiin?

Mikä merkitys Jumalan lailla on meille?

Miten Jumalan lain kieltäminen näkyy (tai ei näy) kirkossamme?

Onko kristillinen kirkko tuomari vai lääkäri; olisiko parempi vaieta ja olla puhumatta siitä mitä Jumalan laki vaatii ja sen sijaan puhua pelkästään siitä mitä Jumala antaa?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

  1. ”Minkälaista on meidän rakkautemme, jos se ei vaadi meiltä uhrauksia tai vaivannäköä?” Mitä uhraukset ja vaivannäkö merkitsevät ilman rakkautta? Siihen löytyy vastaus kirjeestä Korinttilaisille: ”Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi.” Rakkaus ei ole kevyttä eikä helppoa, mutta onko se koskaan vastenmielistä pakkoa?

  2. Martti Pentti, Jeesus on antanut meille käskyn rakastaa.

    Jeesus sanoo:

    Tämä on minun käskyni, että te rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut. Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä. Te olette minun ystäväni, jos teette, mitä minä käsken teidän tehdä. En minä enää sano teitä palvelijoiksi, sillä palvelija ei tiedä, mitä hänen herransa tekee; vaan ystäviksi minä sanon teitä, sillä minä olen ilmoittanut teille kaikki, mitä minä olen kuullut Isältäni. Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi. Sen käskyn minä teille annan, että rakastatte toisianne. (Joh. 15:12-17)

  3. Kunnioitettava arvostukseni edustajille, jotka pitävät maamme länsimaisten demokraattisesti valtioiden ihmisten samanarvoisuus käsityksessä.

    Arkkipiispalle ja muille kommentoijille myös positiivinen arvostukseni toiminnastaan Jeesuksen sanoman ja käyttäytymisen arvostuksesta. Jeesuksen vahvistaman Jumalan tahdon kaikkien ihmisten tasa-arvoisuudesta ja lähimmäisen rakkaudesta.

  4. Turjäha uutisoida ettei tule vaikuttamasn uskonnollisten yhfyskuntien eritoten kirkon vihkimiskäytäntöihin. EI mene enää monta vuotta kun homo ym. piirit rupeaa vaatimaan kirkon pitää vihkiä samaa sukupuolta olevat. Ensin annetaan omantunnonvapaus papeille ja kohta otetasn pois ja NE jotka EI suostu vihkimään erotetaan. NYT Suomi lähti sellaisellle tielle jolla EI ole siunausta. Taitaa kirklo natista kohta liitoksissaan.

    • Siviilivihkimistä koskeva tasa-arvoinen avioliittolaki on jo aika monessa Euroopan maassa sekä muutamissa Yhdysvaltain osavaltioissa. Kuitenkin vain Ruotsin kirkko on suostunut vihkimään samaa sukupuolta olevia aviopareja, ja sekin ihan omasta aloitteestaan ilman ulkopuolista painostusta. Joten eiköhän tätä taustaa vasten tuollaiset pelot ovat aika aiheettomia.

    • ”Kuitenkin vain Ruotsin kirkko on suostunut vihkimään samaa sukupuolta olevia aviopareja, ja sekin ihan omasta aloitteestaan ilman ulkopuolista painostusta. Joten eiköhän tätä taustaa vasten tuollaiset pelot ovat aika aiheettomia.”
      Christer Lindholm

      Suomessa kun ollaan ei voi sanoa VAIN Ruotsin kirkko vaan RUOTSIN kirkko. Suomessahan on perinteisesti peesattu Ruotsia varsin tiiviisti.

  5. Uskonpuhdistajat katsoivat avioasioiden kuuluvan juristeille. Myös Luther nimitti aviota maalliseksi asiaksi samoin kuin Calvin, joka hyvin vertasi rojektia talonrakennukseen, maanvijelykseen tai kenkien valmistukseen. Lainsäätäjät kuitenkin halusivat kirkolta parempaa otetta Ihmisen Copula Carnalikseen ja näin vihkimiset tulivat pakollisiksi protestanteille kuin katolisillekin. Asia pitää kuitenkin ymmärtää vallinneen ajan mukaan. Vasta 1791 annettiin määritelmä siviiliaviosta, johon sitten haluttaessa voitiin pyytää papillista siunausta. Kristinusko on myös ollut hyvin avarakatseinen, sanotaanhan Timoteuksen kirjeessä, että Piispan ja Diakonin täytyy olla yhden vaimon mies. .

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.