William Tyndale toteutti ensimmäisen koko UudenTestamentin englanniksi. Se perustuu alkuperäisiin teksteihin, joita silloin ei ollut Englannissa. Sitten Vanhan Testamentin käännöstyö, ilmeisesti Hampurissa, keskeytyi hänen vangitsemiseensa, minkä päätteeksi hänet kuristettiin kuoliaaksi ja sitten poltettiin roviolla, koska hänen käännöksensä vastusti pappisvaltaa ja edisti harhaoppeja.
Erityisesti seuraavat kreikan sanat Tyndale käänsi:
presbyteros:
- elder – vanhin, eikä priest/pappi-piispa
ekklesia:
- congregation – seurakunta, eikä church/kirkko
agape:
- love – rakkaus, eikä charity/ hyväntekeväisyys, armeliaisuus jne.
Tyndalen kuolinvuotena 1536 hänen käännöksensä kiellettiin ja niin tulkinnoille alttiit termit jäivät englanninkielisten Raamattujen teksteihin.
Esimerkiksi nk. helluntalaisuus – evankelisuus, ilmaisee asiat alkuperäisillä termeillä. Alkuperäinen ilmaisu ei istu ”kirkollisuuteen”. Kirkollisuus ei kadota eikä pelasta, mutta se karttaa ilmaisuja, joiden merkityksen jokainen tietää.
Asioihin huolellisesti perehtyminen johtaa ilmaisut oikeaan. Sanat, kirkko, pappi-piispa, hyväntekeväisyys/laupeus antavat tilaa tulkinnoille, jälkiviisauksille jne.
Huolellisuus on vain lukea se mikä on luettavissa. Tulkinta-reititys on muodostunut Jumalan Seurakunnan, Kirjoitusten ulkopuolisessa maastossa, mutkaisilla eksyttävillä poluilla. Oikea tieto on tarjolla ihmiselle, joka uskoontultuaan haluaa kulkea Jeesuksen jalanjäljissä, Sanan suoraa tasaista tietä, jolla ontuvakaan ei loukkaannut vaan vaiva paranee.
Nämä teologiset väännöt ovat huvittavia, ei kannata suivaantua erilaisista mielipiteistä. Kristinusko meni ”pilalle, kun siitä kehitettiin teologiaa.
Charlotta
Jokainen uskon kysymyksistä lausuttu väite on jonkin teologian ilmaus. Jopa vannoutuneen ateistin väite, ettei hän usko jumalaan tai jumaliin, on teologinen kannanotto.
Sellaisen ihmisen uskontunnustus on:
Minä uskon, etten usko jumalaan.
Yleensä tällaisen ihmisen määritelmä tuollaisesta jumalasta on hyvin heikosti jäsentynyt ja jopa kristilliseen jumala-käsitykseen verrattuna niin vääristynyt, että monesti minun on todettava etten minäkään tuollaiseen mukamas jumalaan usko, vaan minä uskon elävään ja vaikuttavaan ja ihmisiä rakastavaan ja ihmiskunnan Jeesuksessa pelastaneeseeen ja Pyhässä Hengessä alati pelastavaan Jumalaan.
Jokainen ihminen ”luo” oman jumalakuvansa. Jumalasta ei kukaan tiedä mitään.
Carlotta arvelee , ettei Jumalasta voi tietää mitään. Mitä on sitten tieto? Tiede tarjoaa meille ristiriitaisia näkökulmia tiedosta. Tiede tuskin vastaa edes tuohon kysymykseen . Tiede suostuu tutkimaan tietoa ja löytää siihen lukemattomia näkökulmia. Jopa ristiriitaisia. Mitä oikeastaan voimme tietää? Ja miksi ?
Meidän pitää uskoa siihen että tietolähde on luotettava.
Samaa metodia voi käyttää Jumalankin kanssa. Voi ottaa selvää onko Jeesuksen puheisiin luottamista, vai ei. Näin on monet tehneet ja tulleet täysin vakuuttuneiksi , että kyllä se mitä Hän kertoi Jumalasta on luotettavaa tietoa.
Kommenttisi tänään, edelliseltä sivulta,
”On kielen vastaista puhua kasteesta ilman vettä. Moinen kielellinen ristiriita on ensi kerran lausuttu vasta yhdessä Keswickin konferenssissa 1875 pidetyssä esityksessä . Sielläkin sillä tarkoitettiin pyhityksen syvempää astetta.”
Matias,
Et ole halunut lukea, mitä pariinkin kertaan olen maininnut tuosta Keswickin ”konferenssista”. Myös tämän vuoksi olen muutaman kerran maininnut epäilyksistäni, ettet lue vastaus-kommenttejani sinulle. On todennäköistä, ettei kukaan tätä asiaa muista ja jos muistaakin, ei näe vaivan arvoiseksi tähän toisarvoiseen, lähes asiaan kuulumattomaan viittaukseesi kommentoida, ei myönteistä eikä kielteistä korkean tietämis-statuksesi johdosta. Tämä niinkuin septuagintan kautta (muka) 1.Moos 3:16 kautta kieroon vääntämäsi teknon-sanan teonsanaksi rihmoituksella puhut aivan käsittämättömiä asioita. Alkuperäinen muoto on tarkoituksella TEKNON, mikä viittaa JÄLKIKASVUUN, niin Pietari sanaa oikein käytti ja mikä on jälkeläisistä, joille lupaus Jeesuksen vahvistamasta Uudesta Liitosta oli annettu kaikille kuulijoiden jälkikasvulle ja heidän jälkeläistensä, teknon-jälkeläisille aivan tähän päivään asti. Eli Jeesuksen lupaukset koski kaikkia, kun Jeesus Joh. 20:22 ” puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: ”Ottakaa Pyhä Henki”, mikä puolestaan on ”jatkumo” Jeesuksen keskustelusta Nikodeemuksen kanssa, Joh. 3: 3 ”… joka ei synny uudesti Ylhääältä (Pyhästä Hengestä) se ei voi nähdä Jumalan Valtakuntaa”.
Eli nk. Azusa-kadun Hengen vuodatus- ilmiön halveksuminen ja vääristely on väärille ”raiteille” menemistä. Raiteet on vääriä, koska et ole, ilmeisesti, siinä Virrassa uinut josta Hesekiel 47:1-12 ennusti.
Johannes Kastajakin laittoi toimittamansa parannuksen kasteen oikeaan yhteyteen, vt. Matt. 3:
11 Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.
Arvostan asian, kulloinkin meneillään olevaan asian käsittelykykyä. Kykyä et ilmeisesti, sinäkään käytä, koska toistelet aikaisempia juttujasi mitä helluntalaisuus, raamatullisuus, Pyhän Hengen kaste muunmuassa ovat. Blogini aihe on pelkästään kolme sanaa, joiden alkuperäinen merkitys on levitetty ja sumennettu. Miten se on ollut mahdollista, sekin on tullut puoleltani esille. Sinä kuitenkin kääsittelet nk. helluntailiikettä ja jätät huomiotta, että helluntalaisektin kuuluvat vuonna 30 alkaneeseen kastajaliikkeeseen, jonka toiminta ja oppi on tänäänkin sama ja ihmiset tänäänkin yhtä puutteellisia kuin Alkuseurakunnassa. Tällainen ei sinun tietoosi ole tullut. Toisaalta sen käsittäminen, tietäminen on Uskon vaikutusta. Tämä vaikutus voidaan estää rajata tai ei tarvi rajata, jos ja kun ei ole uskoa. Kumpaiseenkin kohteeseen vaikutus on kiusallista kirkollisuudessa, eli sakramentaalisesti.
Elikkä: älä kommentoi mitään, jos et halua meneillään olevassa kohdistuksessa pysyä.
”Tällainen ei sinun tietoosi ole tullut.” Sinun näkemyksesi Raamatun sanomasta, kielitieteestä tai kirkkohistoriasta ovat mielipiteitä eivätkä tietoa, Reijo Mänttäri. Kun on niiden kanssa jatkuvasti eri mieltä, ei tarkoita, että ei olisi lukenut aikaisempia viestejäsi. Kommenttiesi lukeminen johtaa harvoin siihen, että olisi niiden kanssa samaa mieltä.
Reijo
Mielestäni turhaan kiivastuit siihen, etten teknon -sanan kytköstä tikto -sanaan kuvatessani tyytynyt vain yleisesti kertomaan, että viittasin Septuagintaan, vaan jopa kerroin minkä tekstilaitoksen sanamuotoa siteerasin.
Huomaan ettet välitä kuulla historian todellisuudesta. Näyttää, ettet halua tiedostaa ajatustesi todellista historiallista syntyaikaa, vaan ilman asioiden historiallista tiedostamista kytket yhteen eri aikakausien ilmiöitä huomioimatta arkisen tedellisuuden tilanteiden erilaisuutta.
Turhaan kiistät esimerkiksi Uuden testamentin kreikan yhteyden Septuagintaan. Uuden testamentin tekstien kielellinen kytkös on nimenomaan Septuagintaan.
Suomalainen septuagintatutkimus muuten sattuu olemaan maailman huippua. Helsingin yliopistossa on valmistunut useampi korkeatasoinen väitöskirja.
Varmasti olet sen joskus kuullut, mutta oletko huomannut vetää siitä johtopäätöksiä Uuden testamentin tekstin tutkimukselle:
Jeesuksen ja apostolien ajan koko Raamattu oli meidän Vanha testamenttimme.
Kaikille ryhmille Toora eli Laki oli yhteinen. Samarialaiset ja saddukeukset pitivät vain tätä Pyhänä kokoelmana.
Usealle ryhmälle myös Profeetat eli Nevi’im oli pyhä kokoelma. Siksi Jeesus aikansa oppinein juutalainen käytti hänkin ilmausta Laki ja Profeetat.
Kolmas kokoelma Kirjoitukset eli Ketuvim oli joidenkin ryhmien käytössä mutta ei kaikkien. Tämän kokoelman rajat juutalaiset vetivät vasta noin 100 – 130 jKr. Jamniassa, johon juutalaisuuden johto oli muuttanut sen älkeen kun ylipappi noin vuonna 70 menetti asemansa koko juutalaisuuden kokoavana virkana. Jamniassa kokoonnuttiin juutalaisen paavin , ylirabbin = patriarkka = paavi, johdolla. Juutalaisten ensimmäinen paavi oli Hillel I.
Kristittyjen käyttämässä Septuagintan perinteessä Kirjoitusten kokoelma on laajempi kuin juutalaisten Jamniassa rajaamassa Tanakissa. Kirkot ovat eri puolille maailmaa levitessään käyttäneet Septuagintan mukaista kirjavalikoimaa. Vasta reformoidun kirkon piirissä 1500 -luvulla ottivat juutalaisen Tanakin mukaisen kokoelman käyttöönsä.
Kosketuskohta helluntain liekkien esiintymisestä tuon ajan muuhun juutalaisuuteen liittyy kertomuksiin vastaavan tapaisiin kieli-ilmiöihin nimenomaan Pyhän kokoelman kolmannen osan Ketuvimin eli Kirjoitusten lukemiseen juutalaisessa liturgiassa. Meille on säilynyt juutalaisten tapauskertomuksia sellaisesta, että kun Lain ja Profeettojen lukemisen jälkeen on siirrytty Kirjoitusten eli Ketuvimin lukemiseen, niin Shekinan eli Jumalan kirkkauden ilmestys ikään kuin tulen liekkeinä on ilmestynyt liturgiaa viettävän joukon keskuuteen. Joten jos tämä ikivanha juutalaisten kokema otetaan ajan merkkinä, niin on mahdollista jopa todennäköistä että myös siinä hetkipalveluksessa, missä Pietari oli juhlasaarnaajana, kieli-ihme tapahtui juuri liturgian kolmannen tekstinlukemisen yhteydessä.
Toivotan sinulle Reijo Jumalan siunausta! L’Eterno ti benedica!
Matias,
Kiitos viimeisestä lauseesta, mikä tähän mennessä onkin ainoa oikea asia. Kaikki muu on kohdistetun asian kannalta hömpötystä, vaikka johonkin toiseen keskusteluun kuuluisikin. Myös on uuvuttavaa, ettet usko mitä olen yrittänyt tuoda esille, eli mitä tiedän. Ensinnäkin mikään tiedoillasi suorastaan kehuskelu, anteeksi, ei ole minulle uutta asiaa, niiden sovellutus ja vääristelykään ei ole uutta. Kuitenkin kun niistä sinulle huomautan, et ole ”moksiskaan”, eli osoitat etttei voisi vähempää kiinnostaa. Olen tässäkin ketjussa ottanut esille kuinka isoja harhautuksia, harhoja ja kirjoitetun ja Kirjoitusten vastaista kirjoitat, etkä koskaan ole niitä korjannut, vaan työnnät uutta, jopa asiaankuulumatonta luettavaksi. Kun otan tätä esille vitsailet pahasuovasti, että puhuisin kuin 10-vuotias?! Olen sen,eli kymmenvuotiaan tason joka alueella ohittanut ja ylittänyt, vaikka ei ole harvinaista. Harvinaista on puhua minulle tai kenellekään näin ala-arvoisesti, niinkuin minua kohtaan teet?
Tämä koko esitys minulle on käsittämätöntä, koska tuo minkä kerrot on asiaa harrastavien, asiassa sisällä olevien tiedossa. Yhdistelet niitä kuitenkin miten sattuu. Ei sinun tarvi esittää mitään, vaikka Marko S. mainitsikin, että olet tämän foorumin paras teologiassa.
Kaikki alkoi Pietarin saarnasta, ”teille ja teidän lapsillenne/ teknon” Ei sinun tarvi mennä esittelemään septuaginta-ulottuvuuksia. Ne palvelee omassa yhteydessään, niinkuin muutkin oikeat käännökset. Eli jos jatkat, niin älä ”retkeile” Kirjoitusten (Raamatun) ulkopuolella.
Mitä seuraava tuo keskuteluun tai muuttaa Pietarin saarnan lupausta ”teille ja teidän lapsillenne”, eli:
”Kosketuskohta helluntain liekkien esiintymisestä tuon ajan muuhun juutalaisuuteen liittyy kertomuksiin vastaavan tapaisiin kieli-ilmiöihin nimenomaan Pyhän kokoelman kolmannen osan Ketuvimin eli Kirjoitusten lukemiseen juutalaisessa liturgiassa. Meille on säilynyt juutalaisten tapauskertomuksia sellaisesta, että kun Lain ja Profeettojen lukemisen jälkeen on siirrytty Kirjoitusten eli Ketuvimin lukemiseen, niin Shekinan eli Jumalan kirkkauden ilmestys ikään kuin tulen liekkeinä on ilmestynyt liturgiaa viettävän joukon keskuuteen. Joten jos tämä ikivanha juutalaisten kokema otetaan ajan merkkinä, niin on mahdollista jopa todennäköistä että myös siinä hetkipalveluksessa, missä Pietari oli juhlasaarnaajana, kieli-ihme tapahtui juuri liturgian kolmannen tekstinlukemisen yhteydessä.”
Sinun harhautustesi variaatiot tuntuvat ”viisailta”. Kuitenkin viisaus on oikean tiedon oikeassa yhteydessä käyttämistä. Se on ollut sinun ongelmasi viimeiset 8 vuotta ja siksi olen sadan kommenttisi verran poistanut keskusteluistamme.
Suomen septuaginta-tutkimukset eivät muuta alkuperäisiä Kirjoituksia, niinkuin ei mikään muukaan. Septuaginta ei siis ole alkuperäinen Kirjoitukset, enempää kuin ne ovat hebreaksi ja arameaksi. Kreikkaa voimme käyttää Uuden Testamentin lukemisessa alkuperäisessä muodossa. Eli luetaan mitä luettavissa on eikä ”yritetä” olla fiksumpia kuin toinen.
Usko mitä tulisista ”kielekkeistä” mainitaan Pyhän Hengen kasteena langetessa uskovien päälle. Olen uskonut tämän tapahtuneen ja saanut kokea minä ja nk. sadat miljoonat helluntalaiset ympäri maailmaa. Tämä kaikki alkoi vuonna 30 Temppelin pylväskäytävillä vähemmän liturgisesti, jota liikettä nimittäisin Helluntaipäivän Kastajaliike-nimellä.
”On uuvuttavaa, ettet usko mitä olen yrittänyt tuoda esille, eli mitä tiedän.” Se, mitä pidät tietona, Reijo Mänttäri, ei sitä ole. Esität omia tulkintojasi sellaisista Raamatun jakeista, jotka ymmärretään laajasti toisella tavalla. Olisi luultavasti vähemmän uuvuttavaa, jos myöntäisit tämän itsellesi.
Reijo
Puhtaasti historian tietämyksen puutteesi saa sinut väittämään jopa niin outoja virheitä, kuin sanot Septuagintasta.
Septuaginta oli Jeesuksen ajan yleisin Raamattu. Kreikankielisiä juutalaisia oli yksistään Rooman valtakunnassa noin 7 – 9 miljoonaa, kun taas heprealaista tekstiä lukevia ja arkikielessään arameankielisiä juutalaisia oli noin 1,5 miljoonaa.
Kun hepreankielisen Raamatun Ketuvim eli kirjoitukset määriteltiin vasta noin 100 – 130 jKr. Jamniassa niin Tanakin kokoelmaan ei tullut monia sellaisia Raamatun kirjoja, jotka kristikunta Septuagintan mukaisesti jo aivan alkuajoista alkaen on pitänyt Raamattuun kuuluvana.
Voinen sanoa, että jos tuntisit Uuden testamentin kreikan kielen vähääkään perusteellisemmin sen historiallisen tilanteen mukaisesti, niin puhuisit Septuagintasta aivan toisella tavalla kunnioittavasti. Onhan Uuden testamentin sitaatit Vanhasta testamentista valtaosaltaan Septuagintan mukaisia.
Olisi hyvä olla johdonmukainen lausunnoissaan.
Blogisi otsikossa puhut ”alkuperäisestä sanasta” ja mainostat yhtä käännöstä, joka sai puutteistaan kritiikkiä ja johon siitä syystä haluttiin tehdä korjauksia, jotka sitten otettiin King James käännökseen.
Samaan aikaan näytät vastustavan Septuagintaa, joka on maailmanhistorian vanhin meille säilynyt Raamatun käännös.
Johdonmukaisuutesi on siis luokkaa: Toisaalta puhut vanhemman käännöksen puolesta ja toisaalta puhut vanhempaa käännöstä vastaan. Samasta suusta siis tulee ei – ei ja kyllä – kyllä.
Matias,
Koska puutteemme ovat erilaiset niin et voi käsittää, että Septuaginta on käännös alkuperäisistä Kirjoituksista.
Samojen kirjoitettujen Kirjoitusten pohjalta on mm. KJV käännetty englanniksi. Ne ovat yhdenvertaiset, vaikka Septuaginta on vanhempi. Eli Septuaginta ei ole alkuperäinen dokumentti, mutta todistaa, että Jumalan Sana kirjoitettuna on tänään sama kuin se oli Vanhan Testamentin muodossa, kun Septuagintan 70 samanlaista käännöstä, eri kääntäjiltä valmistui. Voit tietystä tätä vatkata lisää, mutta anna olla tällä erää, koska Septuaginta on Jumalan henkeyttämän tekstin käännös.
Olen sinulle n. 7-8 vuotta sitten maininnut, että olen mielummin sillä linjalla, että Viisi Mooseksen kirjaa ovat ne seitsemänkymmentä kreikaksi samanaikaisesti, ilmeisesti Alexandriassa, kirjoitettua samanlaista käännöstä. Sitten Vanhaa Testamentti käännettiin lisää, mutta varsinainen tarve oli Tooran kääntäminen kreikaksi. Tooran ja muun VT:n septuaginta-kirjoitusten välillä on tyylillinen, ilmaisullinen ero.
Luin juuri sana-sanalta kaikki Mooseksen viisi kirjaa. Kirjoitin käsin ensimmäisen Mooseksen kirjan suomeksi. Samaan aikaan Helsingin Saalemin paimen, Stefan Sigfrid teki samoin, omalla äidinkielellään, ruotsiksi. Kumpikin koimme uuden ulottuvuuden tämän hidastetun lukemisen kautta. Koimme mihin Hebrealaiskirjeen 4:2 viittaa, eli Sanan uskossa sulautumisen syvemmin kuin ennen. Ei ole kysymys tietokilpailuun treenaamisesta eikä uusien oivalluksien sanoittamisesta. Jumala puhuu kirjoitetun Sanansa kautta ja se puhe hyödyttää kun Sanaa sellaisenaan luetaan. Kun kirjoitan käsin, niin sen vaikutuksen voi kuvata, että itsekirjoitettuna tekstissä vaikuttaa sama voima kuin ennen, mutta suurempana. Siksi koen, että itse mainitsemasi/mainostamasi mm. Raamatun ukrainaksi tai saameksi aamutunteina läpiluku vaikuttaa falskilta. Sellainen ei ole sitä mihin mm. Jesaja Israelia kehotti, luvuissa 29 ja 30. Jumalan ilmoituksen, varoituksen keskeinen viesti oli, että kääntymällä ja pysymällä hiljaa te pelastutte. Mutta Israel vastasi ”Ei, hevosilla me tahdomme kiitää”. Haluan näin selventää korrelaation Jesajan ilmoituksen ja sinun pikalukusi välillä, koskien ”Ei, hevoisilla me tahdomme kiitää”.
Seuraavan olet kirjoittanut tuodaksesi esille jotain sellaista mitä en tiedä, ! ??:
”Kun hepreankielisen Raamatun Ketuvim eli kirjoitukset määriteltiin vasta noin 100 – 130 jKr. Jamniassa niin Tanakin kokoelmaan ei tullut monia sellaisia Raamatun kirjoja, jotka kristikunta Septuagintan mukaisesti jo aivan alkuajoista alkaen on pitänyt Raamattuun kuuluvana.”
Mitä alkuperäisiin kirjoituksiin tulee, niin niiden ympärille ei ole muodostunut kiistoja, että edustaako Septuaginta niitä. Se on palvellut hebreaa osaamattomia hebrealaisia alkaen viidestä Mooseksen kirjasta. Septuagintaa voi lukea alkuperäiset kirjoitukset vierellä. Itse en ole ollut kiinnostunut tutkia Tooran lisäksi muita.
TEKNON- sanaa ei voi eikä saa vinguttamalla rihmoittaa verbiksi ja sitten sen lisäksi vedät näitä rihmoja vaikka minne!! Teet näin ja et onnistu, et 1.Moos. 3:16 kreikaksi kääntämällä, etkä senkään vertaa Luuk 1:7 muuttamisella, ensin suomeksi lisäät ”synnyttää”-sanan, vaikka alkuteksti sanoo ettei sellaista ollut tapahtunut Elisabetille. Laitoin sinulle yksityikohtaisen analyysin alkaen Luuk. 1:7, ”.. mutta heillä ei ollut lasta/jälkeläistä/teknon. Näin toteavat kaikki käännökset, paitsi sinun väännös ”heille ei ole syntynyt lasta”, vaikka alkutekstissä lukee ”heillä ei ollut lasta”. Mistä tuon sanamuodon olet kopioinnut vai oletko itse sen keksinyt?
Jos et nyt näihin mitään selvitä, niin anna laajemmat kaarteet olla.
”Näytät vastustavan Septuagintaa”- lausumasi on käsittämätön. En vastusta mitään mikä on yhtenevä Alkuperäisen kanssa ja Septuaginta on sitä, etenkin Tooran osalta. — Niin, että se siitä johdonmukaisuudesta!
On liian yksinkertaista ajatella, että jokaisella sanalla olisi vain yksi oikea vastine toisessa kielessä. ’Rakkaus’ on hyvä esimerkki. Suomi-latina -sanakirjani (vuodelta 1883) kääntää rakkauden paitsi sanalla ’amor’ myös sanoilla ’caritas’, ’pietas’,’ indulgentia’ ja ’studium’. Latina-suomi -sanakirja (1954) taas kääntää sanan ’amor’ sanoiksi ’rakkaus’, ’halu’, ’himo’ ja ’rakastettu’. ’Caritas’ taas saa suomennokset ’kalleus’, ’kallis hinta’ ja ’rakkaus’. ’Pietas’ on sanakirjan mukaan ’velvollisuudentunto’, ’tunnollisuus’, ’hurskaus’, ’kiintymys’, ’rakkaus’, ’uskollisuus’, ’oikeudentunto’, ’sääli’ ja ’laupeus’. ’Indulgentia’ saa merkitykset ’sääliväisyys’, ’lempeys’ ja ’hyvyys’. ’Studium’ taas on ’harrastus’, ’into’, ’ahkeruus’, ’halu’, ’taipumus’, ’alttius’, ’myötätunto’, ’mieltymys’, ’mielipide’, ’mieliala’, ’työskentely’, ’puuha’, ’toimi’, ’mieliharrastus’, ’opiskelu’ ja ’opinnot’. – – – Reijo Mänttäri lausuu. ”Huolellisuus on vain lukea se mikä on luettavissa.” Eikö edellä luettelemani ole nimenomaan sen huolellista tutkimista, mikä on kirjoitettu?
Martti,
On kysymys Jumalan rakkaudesta, joka kreikaksi ilmaistaan ”agape”-sanalla. Vain Jumala-alkuinen rakkaus on Rakkautta, koska Jumala on Rakkaus. Tämä Ylhäältä tuleva ominaisuus vaikuttaa vain Pyhän Hengen, Jumalan itsensä kautta ja vain uskovassa on elementti, johon Jumalan rakkaus voi asettua.
Luettelemisiasi ominaisuuksia vastaan ei ole Jumala-lähtöinen rakkaus. Eli niitä vastaan ei ole laki. Kuitenkaan ei ole edes johdonmukaista valita Rakkauden vaikuttamista hedelmistä yhtä tai joitakin ja sillä tai niillä rajoittaa Jumalan rakkautta.
”On kysymys Jumalan rakkaudesta, joka kreikaksi ilmaistaan ’agape’-sanalla.” Ilmaistaanpa tuolla sanalla kaikkea muutakin rakkautta. https://www.google.com/search?q=eurovision+ti+agapi&oq=eurovision+ti+agapi&aqs=chrome..69i57j33i10i160.9240j0j4&sourceid=chrome&ie=UTF-8#fpstate=ive&vld=cid:f7235b12,vid:GLn8LPmSpHo
Tuo linkitys meni jostakin syystä pieleen. https://www.youtube.com/watch?v=GLn8LPmSpHo
Martti,
Kaunis laulu tuo rakkauslaulu, kreikaksi.
Laulaja kertoo rakkaudesta, jota ihmiset tuntee ihmisenä.
Agape, alkuperäisenä sanana Raamatussa esiintyy ikäänkuin Jumalanelementtinä, jonka Hän uskoontulleeseen vuodattaa. On siis kysymys mikä on se juttu sanan takana. Inhimillinen tunnekin voi olla hyvä, mutta ei hallitse sitä mitä Jumala on meille antanut, vt. 1.joh.3:
1 Katsokaa, minkäkaltaisen/ potapos rakkauden Isä on meille antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita me olemmekin. Sentähden ei maailma tunne meitä, sillä se ei tunne häntä.
Raamattu ei kerro pitkästi, mutta tarkasti. Tässäkin tuo potapos-sana ilmentää rakkauden olevan sellaista mikä ei edusta inhimillistä alkuperää. Mm. KK92 pudottaa Jumalan ulottuvuuden pois.
”Agape, alkuperäisenä sanana Raamatussa esiintyy ikäänkuin Jumalan elementtinä.” Onkohan montakaan sanaa, joiden alkuperä olisi Raamatussa. En ole kuullut muista kuin mahdollisesti Paavalin muodostelemasta termistä ’αρσενοκοιται’, jonka merkityksestä ei olla täysin varmoja.