Aiheeseen virittävää marinaa sakastissa: {"video":"http://www.youtube.com/watch?v=ABNN8cE-Mas","width":"400","height":"225"}
Uutterasti laitoin googleen erilaisia hakusanakombinaatioita löytääkseni vastauksen erääseen kysymykseen. Koska en jaksa ryhtyä muihin toimiin kuin naputella hakuohjelmiin sanoja, toivoisin jonkun itseäni viisaamman kertovan, että miksi ihmeessä juuri tämä kohta, Matt. 28:18-20, on poimittu ylitse muiden? Kuka on ensimmäisenä keksinyt, että näitä kolmea jaetta aletaan kutsumaan erityisellä nimellä ”kaste- ja lähetyskäsky” ja tällä nimeämisellä nostetaan ne jakeet ylitse kaiken muun tekstin, kristillisen eetoksen lähtökohdaksi? Ne kuitenkin on vain kolme jaetta Raamatun kahden testamentin uudemman osan kahdenkymmenenseitsemän kirjan sisältämien neljän evankeliumin yhden evankeliumin yhdestä luvusta.
En yhtään ihmettelisi, jos nämä kolme jaetta olisi äkännyt joku sellainen hahmo, jonka mielessä väikkyi maailman valloitus. Raamatulla kun on kautta historian yritetty puolustella mitä räikeämpiä valloitusretkiä, toisten kansojen ja kulttuurien alistamista. Vaikka itse evankelista olisikin tarkoittanut kaste- ja lähetyskäskyn rohkaisuksi sille, että hyvää sanomaa Jeesuksesta voidaan julistaa myös juutalaisen yhteisön ulkopuolella, eipä se vaadi vannoutuneelta konkistadorilta suurtakaan ponnistelua taivuttaa kyseinen kohta käskyksi pakata laivat täyteen aseita, seilata sinne, missä tulee maata vastaan ja pakkokäännyttää kuka tahansa vastaantulija kristityksi. Samalla voi sitten laivata heidän omaisuutensa, tappaa heidän biisoninsa ja ostaa lasihelmillä heidän maansa sekä kahlita hänet itsensä orjaksi kristityille seikkailijoille.
Jos nyt tuosta onnistuukin kiemurtelemaan omatunto puhtaana ulos…
koska enhän minä ole ikinä ollut konkistador tai amerikkalainen uudisraivaaja eikä minulla ole koskaan ollut ainakaan henkilökohtaista orjaa eikä niitä orjia lasketa, jotka puhaltavat hiekalla farkkujani, poimivat kahvipapuni, kasaavat elektroniikkatuotteeni ja kasvavat tehotuotantolaitoksissa leivänpäällisikseni
…toinen pulma liittyy omaan aikaamme ja omaan kontekstiimme. Kaste- ja lähetyskäsky korostaa yksipuolisesti julistamisen merkitystä. Muunkinlaisia kehotuksia löytyy esimerkiksi Matt. 10:8, missä Jeesus lähettää kaksitoista opetuslasta parantamaan sairaita, ajamaan ulos riivaajia jne. tai Luuk. 10:9 ”Parantakaa sairaat ja sanokaa heille: ’Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle.’”. Kylläjees, kaste- ja lähetyskäskyssä kyseessä oli ylösnousseen Kristuksen komentosanat. Näissä mainitsemissani maan päällä parantamisjuttuja tehneen Jeesus Nasaretilaisen sanat. Mutta ainakin apostolien tekojen mukaan työtä tehtiin varhaiskristittyjen parissa myös parantamisen saralla siinä missä kastamisen ja opettamisenkin. Miksi niin ei tehtäisi nykyisin? Siksikö, että Kaste- ja lähetyskäskyssä parantamista ei mainita sanallakaan?
Parantamisella en tarkoita sentyyppisiä poppakonsteja, että nyt jokainen Suomen kirkon pappi ryhtyy syljeskelemään saveen ja tekemään siitä rohtoja tai maallikot ryhtyvät eksorsisteiksi…
mutta ei tietenkään ilman ammattilaisen järjestämää kurssitusta, todistusten jakoa sekä vapaaehtoisten eksorsistien siunaamistilaisuutta, jossa kirkkoherra sanoo että tärkeää on tämä ja hienoa, ja tilaisuuden jälkeen on hyvät kahvit, jonka yhteydessä diakonissa ottaa nimet listaan
…Parantamisella tarkoitan parantavia sanoja ja katseita. Parantavaa kuuntelemista ja näkemistä. Julistamisenkin (tai opettamisen, kuten Matteus asian ilmaisee) tarkoituksena on parantaa. Aika usein julistaminen tuntuu olevan kuin panssarivaunu, jonka kurssi on määritetty iankaikkiseen ikuisuuteen eikä ole väliä jos sen telaketjujen alle muutama surkea sielu myllääntyy.
Ainakin ensi kesän rippikoululaiset kiittävät minua tästä mielipiteestäni: Kaste- ja lähetyskäskyn voisi edellämainituista syistä poistaa ulkolukulistasta.
Miksikäs ensi kesänä sitten pitäisi kuitenkin olla ripari, jos sen syyn saa poistaa?
Sen voisi poistaa ulkolukuläksyistä. En ole sanonut, että se pitäisi poistaa Raamatusta.
Markus 16: 15-20 sisältää tarkemman ohjeen……
Joo, näin on erkki kivisara. Siellähän olikin jo sairaat ynnä muut. Eli miksi Matteuksen evankeliumin lähetyskäsky opetellaan ulkoa ja sitä toistetaan kaikkialla? Miksi ei vaikka Markus?
Evl.fi sivustossa oleva sanasto ”Aamenesta öylättiin” on hyvä ja parempi kuin google, suosittelen.
Seuraava lainaus on kirkon sanastosta kohdasta lähetystyö:
http://www.evl2.fi/sanasto/
No kun Markuksessa on ensin uskominen, vasta sitten kasteen vastaanottaminen……
Viime vuosisatoina ei tuota miekkalähetystä ja pakkokastetta ole enää harjoitettu, ainakaan ensikertaa evankeliumia kuuleville.
Juha H. Katsoin evl.fi:n sivujakin, mutta ei sielläkään ole mitään siitä historiasta, miksi juuri Matt. 28:18-20. Kuka keksi, että hei tässä on tosi hyvä kohta, otetaan tää!
erkki kivisara, totta, siinä se pointti varmaankin on ollut. Siitä päästäänkin siihen, että kautta aikain Raamatusta on poimittu ylös ne kohdat, jotka sopii omaan ajatteluun ja jätetty vähemmälle huomiolle ne, jotka eivät sovi.
Miekkalähetystä ei ole enää, mutta julistus on mielestäni korostuneemmassa asemassa kuin parantaminen. Ainakin täällä meillä. Ja aprikoin, että voiko se olla kaste- ja lähetyskäskyn vaikutusta. Kun kuitenkin Jeesuksen omassa toiminnassa ja Jeesuksen varhaisten seuraajien toiminnassa se on todella tärkeä osa toimintaa.
Sanaa ja sakramentteja on ”helppo” jakaa……
Parantamiseen tarvitaan ”armolahja” sellaista ei ole annettu kaikille.
Öljyllä voitelu ja rukous on kyllä ihan raamatullista, ilman suurta ääntä ja näyttävää toimintaa.
Parannus ja parantuminen ovat sitten uskonnollisessa kielenkäytössä hieman eri asioita….
Helena,
musta tuntuu, että sun fokus oli kuitenkin telaketjuissa eikä ulkoluvussa. Miten julistetaan, ja oikeutetaanko vääriä toimintatapoja Matt. 28:18-20:n auktoriteetillä? Ihan ok pohtia sitä.
Silti en malta olla kysymättä:
Pelottaako, että ensi kesän riparilla joku riparilainen tulee uskoon?
Ihminen on rationaalinen olento, jolla on korvat ja ymmärrys. Siksi ei ole kovinkaan kummallista, että opetuslapsiksi tullaan kuuntelemalla opetusta. Siinä ei ole kuitenkaan kaikki, vaan jostain syystä Jumala on säätänyt, että kristityiksi tullaan ottamalla kaste.
Mitä tulee parantamiseen, taitaa terveydenhoito edelleenkin alla merkittävässä asemassa lähetystyössä. Suomestakin oli jossain vaiheessa – ellei edelleenkin – enemmän lääkäreitä ja hoitajia lähetettyinä kuin pappeja.
Löytöretkien, siirtomaatalouden ja transatlanttisen orjakaupan vaikuttimet olivat melko tavalla monimutkaiset poliittiset, kulttuuriset ja taloudelliset tekijät. Tuskin siinä paljon Raamattua luettiin. Raamatusta tuli yksityisten ihmisten lukukirjakin vasta monta vuosisataa löytöretkien ajan jälkeen.