Kreikkaan saapui vuonna 2015 noin 885 000 siirtolaista idästä pääosin meren yli. Tänäkin vuonna tulijoita on ollut jo yli 23 000, ja syyskuussa lukemat olivat nousussa. Suurimman siirtolaishaasteen eteen joutui siis varsinkin vuonna 2015 maa, joka oli kärsinyt vakavasta talouskriisistä jo yli puoli vuosikymmentä.
Maassa toimivat kirkkojen avustusjärjestöt ovat joutuneet venyttämään resurssejaan äärimmilleen. Miltä siirtolaistilanne ja Kreikan yhteiskunnalliset haasteet näyttävät tällaisten järjestöjen kannalta nykyisin?
Roomalaiskatolisen Caritas Hellas -järjestön päätoimiston lähettyvillä Ateenassa asuu runsaasti sekä turvapaikanhakijoita että kreikkalaisia köyhiä, monet kaduilla ja puistoissa.
– Olemme tarjonneet täällä keittoruokaa köyhille jo vuodesta 1981 alkaen, kertoo järjestön johtaja Maria Alverti.
– Tuemme myös kreikkalaisia köyhiä perheitä taloudellisesti. Tarjoamme ruokaa ja lääkkeitä sekä maksamme heidän sähkölaskujaan.
***
Caritas Hellas on tarjonnut turvapaikanhakijoille majoitusta Ateenassa ja Lesboksen saarella, samoin ensiapua, humanitaarista apua ja varsinkin lapsille tukea eurooppalaiseen yhteiskuntaan sopeutumiseen.
EU:n ja Turkin välinen palautussopimus sekä Balkanin reitin sulkeutuminen ovat romahduttaneet turvapaikanhakijoiden määrän vuoden 2015 huippulukuihin verrattuna. Sopimus velvoittaa Kreikan palauttamaan laittomat siirtolaiset Turkkiin ja EU:n puolestaan ottamaan vastaan haavoittuvassa asemassa olevan syyrialaisen Turkista kutakin palautettua kohden.
Kreikan hallitus pyrkii ottamaan siirtolaisten auttamisen paremmin hallintaansa – sekä sen rahoituksen että pakolaisstrategian laatimisen ja toimeenpanon. Helppoa tämä ei kuitenkaan ole.
– Tulijoita on koko ajan lisää, Alverti toteaa.
Caritas Hellas -järjestön yhteiskuntapolitiikan ja vaikuttamistyön johtaja Maria Koutatzi tähdentää, että siirtolaiset ovat jokseenkin kaikki muualle Eurooppaan pyrkiviä turvapaikanhakijoita.
– Jännitteitä paikallisten köyhien ja turvapaikanhakijoiden välillä on ollut yllättävän vähän, vaikka oikeistopopulistinen Kultainen aamunkoitto -puolue pyrkiikin hyödyntämään niitä omaksi edukseen.
Caritas Europa on kritisoinut EU:n ja Turkin välistä sopimusta ankarasti, koska sen seurauksena tuhannet perheet ovat jääneet ahdinkoon Kreikassa ja koska Euroopan maat näyttävät kiertäneen sen avulla auttamisvastuutaan.
Koutatzi tähdentää, että pitemmällä aikavälillä tärkeä osa ratkaisua olisi tasa-arvoisemman taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen kansainvälisen politiikan kautta.
– Siten ihmisen eivät olisi pakotettuja jättämään kotejaan.
***
Ateenan kreikkalaisortodoksinen arkkihiippakunta perusti vuonna 2010 Apostoli-järjestön, jonka työn painopisteen oli tarkoitus olla kansainvälisessä auttamisessa. Jo vuonna 2011 se kuitenkin avasi asuntolan siirtolaisille Kreikassa.
– Evankelisen solidaarisuuden lähtökohdista, lukuisten työmuotojensa kautta toimiva Apostoli on kasvanut maan suurimmaksi avustusjärjestöksi, sanoo tohtori Vasileios Meichanetsidis järjestön ohjelmien ja kansainvälisen yhteistyön osastolta.
Meichanetsidis korostaa, että turvapaikanhakijoiden tilanne on todella katastrofaalinen Kreikan pakolaisleireillä. Auttamistyötä tarvitaan ehdottomasti. Kyse on osittain rauhan ja turvallisuuden edistämisestä.
– Kreikka ei ole juuri joutunut radikaali-islamistien hyökkäysten kohteeksi, mutta rikollisuus, turvapaikanhakijoiden keskinäiset välienselvittelyt, huumeet ja anarkismi ovat merkittäviä turvallisuushaasteita.
Vaikka useimmat turvapaikanhakijat eivät halua jäädä Kreikkaan, Meichanetsidis ei usko heistä monien olevan kovin kiinnostuneita Suomestakaan.
– Useimmat haluaisivat mieluummin integroitua Saksaan tai sittenkin jonnekin Etelä-Eurooppaan. Suomessa ilmasto, kieli ja kulttuuri ovat heistä monelle varsin toisenlaisia, kuin mihin he ovat tottuneet.
Kotoperäisenä järjestönä Apostolilla on vakaat suhteet maan viranomaisiin ja kansaan.
– Joidenkin ulkomaalaisten järjestöjen kohdalla meno on näyttänyt enemmän hyväntekeväisyysrahojen kuluttamiselta kuin pitkäjännitteiseltä auttamiselta, Meichanetsidis sanoo.
Hän suhtautuu EU:n ja Turkin väliseen sopimukseen myönteisemmin kuin kansainväliset avustusjärjestöt yleensä.
– Kreikan yhteiskunta ei ehkä enää kestäisi toista vuoden 2015 kaltaista siirtolaiskriisiä. Kreikkalaisten aiemmat omat kokemukset pakolaisuudesta ovat auttaneet kansaa suvaitsemaan siirtolaisuuden aiheuttamia paineita, mutta kestokyky on kyllä ollut koetteilla.
– Me kreikkalaiset olemme tunteneet islamia jo pitkään, ja kreikkalaiskatolisten ja muslimien välillä on paljon keskinäistä kunnioitusta. Samalla haluamme kuitenkin olla varuillamme esimerkiksi Turkin nykyhallinnon suhteen.
***
Pääosin yksityisten kreikkalaisten lahjoitusten varassa toimiva Apostoli saa tukea myös Kirkon Ulkomaanavulta. Apostoli on yksi Ulkomaanavun paikallisista kumppaneista. Unicefin tukema Ulkomaanavun operaatio on saavuttanut lähes 20 prosenttia kaikista Kreikassa asuvista pakolaislapsista. Kreikkaan saapuessaan monet pakolaislapset ja -nuoret ovat olleet jo vuosia pois koulusta. Ulkomaanapu on auttanut kehittämään opetussuunnitelmia ja järjestänyt koulutusaktiviteetteja, joiden avulla pakolaislasten on hieman helpompi kiriä kiinni ikätovereitaan ja palata koulunpenkille.
– Olemme järjestäneet yhdessä Apostolin kanssa esimerkiksi englannin kielen ja elämäntaitojen koulutusta pakolaisille, täydentää Soraja Nasser El-Dine Ulkomaanavun Ateenan-toimistosta.
Kultainen aamunkoitto on järjestänyt turvapaikanhakijoiden koulutusta vastustavia mielenosoituksia.
– Toisaalta siirtolaisuuden tuoma kansainvälinen huomio on auttanut joiltain osin myös kreikkalaisia köyhiä. Osittain parantuneet palvelut ovat vähentäneet kreikkalaisten ja siirtolaisten tarvetta kilpailla samoista resursseista ja siten myös hieman lievittäneet jännitteitä näiden ryhmien välillä, Nasser El-Dine huomauttaa.
***
Ateenalaisen taksikuskin näkökulma aiheeseen ei ole yhtä sovitteleva.
– Muslimeja ei pitäisi päästää tänne, virkkoo tämä roteva mestaruustason judovalmentajaksikin itsensä esittelevä autoilija ykskantaan.
– Joukossa on terroristeja.
Mies ratin takana kertoo kollegoidensa ajattelevan yleensä samaan tapaan.
– Välitämme Euroopasta, emmekä halua tänne fanaatikkoja. Olen kristitty ja kannatan humanitaarisia arvoja, mutta siirtolaisuus on myös turvallisuus- ja työpaikkakysymys koko Euroopalle.
Kirkkojen avustusjärjestöt ovat olleet suuressa roolissa vastatessaan humanitaariseen kriisiin Kreikassa. Tällöin ne eivät ole voineet välttää osallistumista samalla ison mittakaavan poliittiseen keskusteluun.
Kuva: Ville Päivänsalo. Useimmat turvapaikanhakijat haluaisivat jatkaa Kreikasta Saksaan tai Etelä-Eurooppaan.