Kristillinen usko ja kansainväliset ihmisoikeusstandardit velvoittavat meitä puolustamaan heikoimmassa asemassa olevia, sanoo ihmisoikeusasiantuntija Anna Hyvärinen Suomen Ekumeenisesta Neuvostosta.
Mitä kirkkoturva tarkoittaa?
– Lähtökohtana on se, että avun tarpeessa olevia autetaan riippumatta heidän asemastaan Suomessa. Se tarkoittaa turvapaikanhakijoiden rinnalla kulkemista. Usein tarvitaan vain tukea viranomaisten kanssa asioimiseen, ihan niin kuin kirkkojen diakonia auttaa kotimaisia avuntarvitsijoita yhteistyöhön sosiaalitoimiston ja Kelan kanssa.
– Auttaminen lähtee avunpyytäjän aloitteesta. Taustalla on havainto tai epäilys siitä, että turvapaikkahakemuksen käsittelyssä on ollut virheitä tai puutteita tai henkilö ei ole alkuvaiheessa saanut riittävää tai asianmukaista lakimiesapua. Kirkkoturvan tarkoituksena on sen varmistaminen, että turvapaikanhakija on saanut kaiken sen tuen, mikä hänelle lain ja kansainvälisten sopimusten mukaan kuuluu.
Minkälainen historia kirkkoturvalla on?
– Käsitteet asyyli ja sanctuarium ymmärrettiin jo antiikin aikana, jolloin niillä tarkoitettiin temppeliturvapaikkoja. Kautta aikojen ihmiset ovat hakeneet turvaa kirkoista moninaisissa hätätilanteissa. Yksi tunnettu esimerkki ovat toisen maailmansodan juutalaisvainot, jolloin jotkut kristityt tarjosivat suojaa juutalaisille. Suomessa kirkkoturvatapauksia on ollut muutamia eri kirkkokunnissa. Kirkkoturva onkin ekumeeninen käsite.
Minkälaisia toimenpiteitä kirkkoturva voi pitää sisällään?
– Kristittyjen tehtävä on kulkea lähimmäisten rinnalla vaikeissa elämäntilanteissa. Tärkeitä toimenpiteitä ovat rukous, sielunhoito ja hengellinen sekä henkinen tuki, toivon luominen tulevaisuuteen olemalla kuitenkin realistinen, lupailematta mitään ja auttamalla tarvittaessa turvan hakija psykologisen tai muun tarvittavan tuen piiriin.
– Turvapaikanhakijan saatua päätöksen suuntaan tai toiseen, seurakunnan on tärkeä auttaa hänet joko uuden elämän alkuun uudessa kotimaassa tai siunata lähtijä matkaan. Paikalliseen kirkkoon voi ottaa yhteyttä, jotta palaajalla on uusi tuki saatavilla. Henkilöön tulisi pitää yhteyttä myös palautuksen jälkeen.
Nyt julkisuudessa on puhuttu, että kirkko asettuu lain yläpuolelle. Pitääkö tämä paikkansa? Miksi kirkko antaa turvaa?
– Kirkot antavat turvaa, koska ihmisarvon tulee olla kristityille yleismaailmallinen ja jakamaton käsite, josta ei voida tehdä kompromisseja.
– Kirkot eivät asetu lain yläpuolelle missään tilanteissa. Kirkkoturva ei ole koskaan lainvastainen, tapauksissa tehdään aina yhteistyötä viranomaisten kanssa. Kirkkoturva ei ole valtiota vastustava käytäntö, eikä mikään kirkko voi myöntää valtiollista turvapaikkaa tai antaa oleskelulupaa.
– Seurakunnat eivät piilottele ihmisiä vaan haluavat edistää ihmisten oikeudenmukaista kohtelua. Joskus viranomaispäätökset täytyy kyseenalaistaa, koska virkavalta ei ole erehtymätön. Demokratiaan kuuluu läpinäkyvyys ja mahdollisuus tehdä valitus. Tehdessään näin kirkko tai seurakunta vahvistaa demokraattista järjestelmäämme, ei kyseenalaista sitä. Toiminnan yhtenä ohjeena on Geneven pakolaissopimus ja Suomen ulkomaalaislaki.
Onko Suomessa viime kuukausina kirkoista haettu turvaa?
– Kirkkoturvatoimenpiteet ovat olleet Suomessa pienimuotoisia, tapauksia on ollut muutamia, ja osaan on saatu positiivisia tuloksia. Turvaa haetaan aika ajoin, eli kirkkoturva on ajankohtainen tämän hetken tilanteessa.
Kuva: Anna Hyvärinen on Suomen Ekumeenisen Neuvoston ihmisoikeusasiantuntija. Esko Jämsä.
Lue myös:
IS: Keskitalo kommentoi turvapaikanhakijoiden suojelua – ”Ei niin mystistä kuin ehkä kuulostaa”
Kansanedustaja jätti kirjallisen kysymyksen arkkipiispan lausunnoista