Eurovaalien ennakkoäänestysprosentti laski 17,1:een, vaikka äänestyspäiviä oli yksi enemmän kuin edellisissä eurovaaleissa ja vaaleissa on runsaasti ehdokkaita politiikan huipulta.
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Erkka Railon mielestä ennakkoäänestysprosentti oli kylmä suihku. Railo arvioi, että vaalien äänestysprosentti jää noin 40:een vuoden 2009 vaalien tapaan.
Tämän ei kuitenkaan Railon mielestä tarvitse merkitä epäluottamuslausetta eurooppalaisille instituutioille.
– Asiaa voi tarkastella myös siitä näkökulmasta, että asiat ovat suurin piirtein hyvin, kun ihmiset eivät ota kantaa. Jos he olisivat tosi tyytymättömiä, he äänestäisivät. Nykyään ajatellaan ylipäänsä, että kehittämällä itseä voi ratkaista oman elämän ongelmia paremmin kuin toimimalla ryhmässä tai puoluepoliittisesti.
Railo myöntää, että eurovaaleissa on ollut vaikea havaita puolueitten välisiä jakolinjoja, jotka innostaisivat ihmiset uurnille. Europarlamentin valta on vähäistä verrattuna Eurooppa-neuvoston tai komission valtaan verrattuna.
– Tavallaanhan Eurooppa-politiikkaan vaikutetaan enemmän eduskuntavaaleissa, Railo sanoo.
Railon mukaan eurovaalien julkisuuden mekaniikka on aivan toisenlainen kuin eduskuntavaaleissa, joissa käydään keskustelua aikaisempiin kotimaan politiikan tapahtumiin niveltyvistä ajankohtaisista aiheista.
– Jos esimerkiksi Sdp eduskuntavaaleissa lupaa nostaa tuloveroastetta hallituksessa, se pystyy sen tekemään. Tällaista mekaniikkaa ei eurovaaleissa ole. Yleiseurooppalainen tilanne on, että eurooppapoliittista keskustelua ei juuri ole.