Mitä perusteellisemmin kirkkoneuvosto ehtii valmistella asiat, sitä vähemmän niitä tarvitsee puida valtuustossa, sanoo Paimion seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Arimo Lähdeniitty, 68.
– Muistan 1980-luvulta jopa yhden kokouksen, jossa ei käytetty ainuttakaan puheenvuoroa, mies naurahtaa.
Vuoden 1983 alusta seurakuntansa hallinnossa vaikuttanut Lähdeniitty kertoo, että päätöksenteko kokouksissa on nykyäänkin jouhevaa.
– Työilmapiiri on kunnossa, ja turhaa kinastelua ei harrasteta. Asioista kyllä keskustellaan, mutta monesti niistä pystytään päättämään ilman äänestyksiäkin.
”Päteville talouspäälliköille kuuluu iso kiitos”
Asiakirjoissa ensi kerran vuonna 1325 mainittu Paimio sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa Helsingin ja Turun välisen moottoritien varrella. Maaseutukaupungissa on asukkaita noin 10 600 ja seurakunnassa jäseniä noin 9000.
– Sekä kunta- että seurakuntapuolella seurataan kuntarakennemuutosta. Toiveena on, että Paimio säilyy jatkossakin itsenäisenä, Arimo Lähdeniitty kertoo.
Hänen mukaansa seurakunnan talous on kunnossa, ja edellytykset itsenäisenä pysymiselle muutenkin hyvät.
– Meillä on aina ollut pätevät talouspäälliköt, joille kuuluu tästä iso kiitos. Tilinpäätös muodostuu tänäkin vuonna positiiviseksi. Isoja investointeja ei ole tällä hetkellä vireillä.
Seuraavaksi Paimion seurakunnassa varaudutaan vuonna 1689 rakennetun Pyhän Mikaelin kirkon peruskorjaukseen. Leirikeskus ja seurakuntatalot on vastikään saneerattu hyvään kuntoon.
Sanan, sävelen ja rukouksen illat kiinnostavat – kirkkokahvit eivät niinkään
Arimo Lähdeniitty kertoo olevansa perinteitä kunnioittava mies. Hän kokee kirkon ja seurakunnan jäsenyyden itsestään selvänä perusasiana, jota ei voida kyseenalaistaa.
– Minulle on tärkeää, että myös seurakunnan toiminta Paimiossa jatkuu perinteitä kunnioittaen. Tämä ei kuitenkaan sulje pois ajan ilmiöiden seuraamista ja niihin vastaamista. On tärkeää kokeilla uuttakin.
Eri toimintamuotoja arvioitaessa Lähdeniityn mielestä hyvä ja realistinen mittari on katsoa niiden kävijämääriä. Jos jokin toiminta ei vedä väkeä, sitä on turha jatkaa – tai ainakin kannattaa pitää taukoa.
– Meidän seurakunnassamme tällä hetkellä suosittuja ovat esimerkiksi sanan, sävelen ja rukouksen illat, miestenpiiri, ilon ja valon koti-illat sekä vanhemman väen kohtaamispaikka Kaffetassi.
– Myös rippikoulu on erittäin suosittu edelleen. Sen sijaan esimerkiksi jumalanpalvelusten jälkeiset kirkkokahvit eivät juurikaan innosta ihmisiä, vaikka ne tarjoaisivat mukavan mahdollisuuden jäädä vaihtamaan kuulumisia muiden seurakuntalaisten kanssa, Lähdeniitty toteaa.
Teinivuosien vahva virsikokemus kantaa yhä
Yksi seurakunnan tärkeimmistä toimintamuodoista on Arimo Lähdeniityn mielestä joka pyhäinen jumalanpalvelus, jonka järjestämistä ei ole syytä kyseenalaistaa. Siksi hän harmittelee, että kovin moni ei kirkkoon löydä.
Lähdeniitty itse pyrkii käymään sunnuntaisin jumalanpalveluksessa; useimmiten omassa, mutta varsinkin kesäaikaan myös muissa seurakunnissa. Kirkossa käydessä häntä puhuttelevat erityisesti hengelliset virret ja laulut.
– Muistan ensimmäisen koskettavan virsikokemukseni. Olin 15-vuotiaana seurakuntanuorten retkellä Hämeenkyrön kirkossa. Syyskesän raikkaassa aamussa kirkon avoimesta ovesta kantautuvat lintujen äänet kuuluivat taustalla, kun lauloimme yhdessä virttä 299, jossa puhutaan yhteydestä Vapahtajaan. Kokemus on jäänyt niin vahvana mieleeni, että se kantaa vielä tänäänkin.
Lähdeniitty arvostaa jumalanpalveluksissa myös kansantajuisia saarnoja, joissa puhuja laskeutuu tavallisen maallikon ja arki-ihmisen tasolle.
– Teologiset, yli hilseen menevät pohdinnat eivät minua puhuttele. Ne jättävät mielen tyhjäksi ja turvattomaksi.
Luottamustehtävät ovat kunnia-asia
Sekä maatalous- että hoiva-alalla työskennellyt Arimo Lähdeniitty on ollut näistä töistä vuoden päivät eläkkeellä. Tätä nykyä hän toimii kolmena päivänä viikossa avustustehtävissä paikallisessa vanhainkodissa.
Kirkon hallinnossa vaikuttamista Lähdeniitty pitää mieluisana kunniatehtävänä.
– Saan olla aitiopaikalla seuraamassa ja vaikuttamassa siihen, mitä seurakunnassamme tapahtuu. Valtuuston puheenjohtajana käytän mielelläni läsnäolo- ja puheoikeuttani myös kirkkoneuvoston kokouksissa.
Vuodesta 2005 Arimo Lähdeniitty on toiminut Paimion seurakunnan edustajana myös Suomen Lähetysseuran vuosikokouksessa, joka kokoontuu kesäisin valtakunnallisilla Lähetysjuhlilla.
– Käytän sielläkin tarvittaessa puheenvuoroja. Pyrin hoitamaan minulle luotetut tehtävät niin hyvin kuin osaan.
Kuva: Heikki Miettinen.