Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) julkaisi uuden ilmastoraporttinsa ensimmäisen osan. Siinä tarkastellaan ilmaston tilaa maailman tiedeyhteisöltä kootun aineiston valossa ja esitetään tulevaisuuden näkymiä. Raportin mukaan ilmastonmuutos tuntuu jo maailman joka kolkassa niin ilmassa, maassa kuin vedessä, ja tilanne huononee.
Raportissa todetaan nyt entistä laajemman aineiston pohjalta, että ilmaston nykyinen lämpeneminen on pääasiassa ihmisen aikaansaannosta. Mikäli nopeisiin ja laajoihin toimiin ei ryhdytä välittömästi, lämpenemistä ei enää saada pysäytettyä edes 2° C:een. Yli 1,5° C:n asteen mennään joka tapauksessa, vaikka päästöjä vähennettäisiinkin.
Raportti on siis ankeaa luettavaa.
– Se on hyvin tekninen, raportin läpi lukenut arkkipiispa Tapio Luoma toteaa ja kertoo, että hänen ensireaktionsa oli pelästyminen.
– Havahduin siihen, että näinkö vakava tilanne on. Trendi on ollut tiedossa pitkän aikaa, mutta uusi raportti vahvistaa sen, mikä on tiedetty.
Raportin tieteellinen teknisyys tuntuu arkkipiispasta vakuuttavalta. Se kertoo hänelle paitsi tieteen kyvystä antaa sanoja, jotta Jumalan luomaa maailmaa ymmärrettäisiin paremmin, myös ihmisen vastuusta maailman hoitamisesta. Vastuuttomana ja vääränä hän pitää ilmastodenialismia, joka kieltää ihmisellä olevan mitään vaikutusta ilmaston lämpenemiseen.
– Meidän planeettamme on hyvin hauras. Se koostuu asioiden, eliöiden ja olioiden vaikutussuhteista, jotka alkavat nyt paljastua. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, Luoma muistuttaa.
Kirkko on Luoman mukaan tehnyt omalta osaltaan jo varsin paljon käytännön toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. On Hiilineutraali kirkko 2030-strategia, joka ohjeistaa luopumaan öljylämmityksestä, liikkumaan vähäpäästöisesti, huolehtimaan seurakuntien metsäomaisuudesta ja osallistamaan seurakuntalaisia mukaan pelastustoimiin. Ympäristödiplomia seurakunnat ovat tavoitelleet jo parikymmentä vuotta.
Luoma muistuttaa, ettei ilmastonmuutos ole erillinen blokki kirkollisessa ajattelussa vaan se on jumalasuhteeseen liittyvä asia ja kuuluu perustavanlaatuisesti kristilliseen toimintaympäristöön. Se haastaa keskustelemaan ja kantamaan vastuuta. Siitä saa myös saarnata.
– Sitä ei pidä mieltää ulkopuolelta tuotavana, vieraana elementtinä. Jos haluamme olla Kristukselle uskollinen kirkko, tunnustamme sen, että Kristus on kaikkeuden herra. Kristuksen maailmankaikkeutta koskevan merkityksen pitäisi läpäistä kaikki. Läpäiseväisyys saisi olla vielä vahvempaa.
Peilatessaan ilmastoraporttia kristinuskoa vasten arkkipiispa toteaa, että ilmastonmuutos on myös hengellisen elämän asia.
– Kyllä tämä liittyy ihmisen jumalasuhteeseen. Kaikki elollinen ja näkyvä on Jumalan luomaa, sen alkuperä on Jumalassa ja hänen rakastavassa tahdossaan. Sillä on siis hengellisiä ulottuvuuksia. Silloin kyse on siitä, miten minä leiviskäni hoidan.
Hengellisessä elämässä ilmastonmuutoksen pitäisi arkkipiispan mukaan herättää itsepohdiskelua kohtuuden merkityksestä.
– Miten suhteutan toisiinsa sen, mitä minä tarvitsen ja mitä minä haluan? Nämä eivät välttämättä ole sama asia, hän toteaa ja muistuttaa, että Raamatussa kannustetaan ihmistä kohtuuteen ja tyytyväisyyteen.
Itse Tapio Luoma on huomannut tulleensa tarkemmaksi siinä, miten toimii pienissä asioissa.
– Jätänkö valot päälle, valutanko vettä kraanasta. Autoilua pyrin vähentämään ja käyttämään julkisia kulkuneuvoja – mikä nyt minun elämäntilanteessani on mahdollista. Kierrätys on tärkeää, kun siihen onneksi annetaan mahdollisuuksia.
Vaikka ilmastoraportti on kylmäävä Luoma löytää siitä myös toivoa. Toivo on siinä, että se kutsuu kaikkia mukaan sitoutumaan ilmastonmuutoksen torjuntaan
Arkkipiispa viittaa professori Risto Saarisen määritelmään perustellusta toivosta. Sitä hän haluaisi toteuttaa.
– Se on toivoa, jonka toteuttamiseen itsekin voin sitoutua. Voin puhua toivosta, kun olen itse valmis toimimaan sen toteuttamisen hyväksi. Toivo on tärkeää. Se on yksi kirkon uskon peruspilareista, ja toivoahan ihminen kriisien keskellä eniten kaipaa.
Lue myös:
Pääkirjoitus: EU:n ilmastotavoitteet koskevat myös seurakuntia
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.