Arkkipiispa Kari Mäkinen jäsentää yhteiskunnan tämänhetkistä arvomaailmaa kolmella kertomuksella. Näitä ovat selviytymiskertomukset, yhteiset kertomukset sekä hiljaiset kertomukset. Arkkipiispa korostaa, että ihmisen arvo löytyy kertomusten kautta, ja olennaisinta on, että kenenkään kertomukset eivät jää kuulematta
– Yksinäisyyden, ulkopuolisuuden ja irrallisuuden kokemus kulkee varjona suomalaisessa menestyskertomuksessa. Epäonnistumisen pelko ja sivuun joutumisen häpeä sävyttävät yhteistä henkistä maisemaa. Näiden asioiden kanssa lähestytään tänä päivänä myös kirkkoa ja kristillistä uskoa.
Arkkipiispa vertaa selviytyjää kirjallisuuden Robinson Crusoeen, joka pelastumisensa jälkeen vaurastuu taloudellisesti ja osoittaa moraalisen luonteensa harjoittamalla hyväntekeväisyyttä.
– Robinson Crusoe on kertomus vahvasta yksilöstä, joka kykenee osoittamaan, että elämä on mahdollista ilman toisia ihmisiä ja yhteiskuntaa. Kulutuskulttuurin näkökulma, jossa uskonnolliset yhteisöt tuottavat palveluita ja uskontotuotteita, joista yksilö rakentaa uskontonsa, on tässä idullaan.
Toinen kertomus on Mäkisen mukaan keskinäisestä riippuvuudesta, huolenpidosta ja suorituksiin perustumattomasta ihmisen arvosta. Sitä kerrotaan hyvinvointiyhteiskunnan kertomuksena, jossa kokonaisuutta arvioidaan heikoimman näkökulmasta. Tätä kertomusta arkkipiispa vertasi Robinson Crusoen vastakertomuksena, Kiven Seitsemään veljekseen.
Kolmantena kertomuksena arkkipiispa rinnasti suomalaista yhteiskuntaa myös kerrostaloon, jonka jokaisen ikkunan takana on oma tarinansa. Hän korosti puheessaan, että erityisesti sosiaali-, diakonia- tai terapiatyötä tekevät näkevät työssään kertomusten todellisuuden.
– Missä ovat tämän yhteiskunnan pimeät, hiljaiset ja vaietut kertomukset? Ihmisen arvo ja arvokkuus löytyvät juuri näiden kertomusten kautta. Ne on kuultava ja ennen kaikkea, niille on löydettävä ääni, arkkipiispa Mäkinen totesi.
Arkkipiispa puhui torstaina Ihmisen arvo ja vastuullinen yhteiskunta -seminaarissa Helsingissä.