Jari Jolkkonen Diakonia-ammattikorkeakoulun kansainvälisessä seminaarissa Helsingissä keskiviikkona.
Köyhien auttaminen tai muu oman eturyhmän ulkopuolelle avautuva auttamistyö tai altruismi ei saa piispan mukaan kovin paljon tukea idän uskonnoista tai antiikin filosofioista, eivätkä asiassa auta geenitkään. Tunnettu englantilainen evoluutiobiologi Richard Dawkins nimittää esittää, että luonnonvalinnan näkökulmasta ”kaikkien sen tuotteiden pitäisi olla itsekkäitä.”
– Sivumennen sanottuna Dawkinsin biologiaan perustuva pessimistinen ihmiskuva tulee melkeinpä kiusallisen lähelle lännen kristikunnan perisyntioppia, jonka mukaan itsekkyys on ihmisen perusluonto. Tällä opilla on myös diakoniaan ulottuvia poliittisia seurauksia: esimerkiksi luterilainen reformaatio katsoi, että köyhiä ja sairaita ei voi jättää almujen ja ihmisten hyvätahtoisuuden varaan, koska ihmisluonto on kitsas…Siksi luterilaiset vaativat, että koko yhteiskunnan oli otettava vastuu köyhien ja sairaiden auttamisesta, tarvittaessa lakia, verotusta ja muita pakkokeinoja käyttämällä.
Jolkkonen viittaa Max Weberiin ja toteaa juutalaisuuden eroavan fatalistisesta ajattelusta. Maailmanuskonnoista poiketen Vanhassa testamentissa suhtaudutaan myötätuntoisesti köyhiin ja muihin heikossa asemassa oleviin, erityisesti orpoihin, leskiin ja muukalaisiin. Jolkkosen mukaan sama köyhille myötämielinen linja jatkuu kristinuskon lähteissä.
– Selvää on, että suhteessa köyhiin kristillisen kirkon historia ei ole ongelmaton, vaan siihen kuuluu myös lukemattomia virheitä ja laiminlyöntejä, piispa painottaa.
– Pahimmat laiminlyönnit on tehty ehkä siellä, missä kirkko on suostunut valtiokirkoksi ja menettänyt kriittisen etäisyytensä hallitusvaltaan. Tällöin kirkon päättäjillä on ollut usein kiusaus samaistua enemmän hyväosaisiin ja vallitseviin oloihin kuin huono-osaisiin ja sosiaalisiin uudistuksiin.
Jolkkosen mukaan luterilaisessa teologiassa auttamistyön pohjan muodostaa kultaisen säännön periaate ”kaikki minkä toivotte toisten tekevän teille, tehkää te heille”.
– Periaate löytyykin hieman eri muodoissa myös juutalaisuuden, islamin ja konfutsealaisuuden teksteistä ja sen päälle ymmärtävät myös monet uskonnottomat.
– Tarkoitukseni ei ole sanoa, että auttamistyö on turhaa tai että kristilliset kirkot puolustaisivat altruismia yksin. Tarkoitukseni on sanoa, että altruismi on hauras asia maailmassa, ei niin yleinen ja suosittu kuin toivoisimme. Se tarvitsee jatkuvasti liittolaisia. Sitä pitää koko ajan puolustaa.
Lue Jolkkosen esitelmä kokonaan Kotimaa24:n Verkkoesseestä
Wikipedia
altruismista