Agnostikkoilloista ei seuraamuksia

agnostikkoillat oulu kuva sanna krook 420

Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksen mukaan agnostikkoiltoja koskevat kantelut eivät aiheuta enempiä toimenpiteitä. Ratkaisu asiassa annettiin yksimielisesti. Tuomiokapituliin saapui kolme kantelua, jotka koskivat iltojen sisältöä. Kantelut kohdistuvat pääasiassa kysymykseen, ovatko illoissa vastuunkantajina toimineet papit pysyneet kirkon opissa ja tunnustuksessa.

Oulussa järjestettiin keväällä 2013 neljä Agnostikkoilloiksi kutsuttua tilaisuutta. Alustajina ja järjestäjinä illoissa toimivat pastorit Päivi Jussila, Árpád Kovács, Stiven Naatus ja Mikko Salmi.

Tuomiokapituli katsoi, että agnostikkoiltojen perusajatus pyrkimisestä tasa-arvoiseen ja rehelliseen keskusteluun kristillisestä uskosta, on hyvä ja kannatettava. Papin tehtävä on pohtia yhä uudelleen sitä, miten kristillinen usko sanoitetaan ymmärrettävästi tänä päivänä. Papin toiminnassa olennaista on myös pohtia sitä, mikä rakentaa kristillistä seurakuntaa, eikä hajota sitä.

Tuomiokapituli tarkasteli pappien roolia iltojen vetäjinä. Agnostikkoillat eivät pyrkineet olemaan julistuksellisia tai opetuksellisia vaan kysymysten ja keskustelun keinoin eteneviä tilaisuuksia. Tuomiokapitulin mielestä on hyvä ja jopa toivottavaa, että papit osallistuvat keskustelutilanteisiin ja esittävät niissä olennaisia kysymyksiä ja pohdintoja. Pappi on kuitenkin lähtökohtaisesti aina pappi ja tilanteesta riippumatta sitoutunut virkaansa ja pappislupaukseensa. Kapitulin mukaan tässä jännitteessä pappi sitoutuu elämään.

Käsittelyssään tuomiokapituli kiinnitti huomiota, että sekä pastori Kovács näkemyksestään uskosta persoonalliseen Jumalaan että pastori Salmi näkemyksestään sakramenteista esiintyivät varsin voimakkaasti. Näkemykset ja esitystapa saatettiin kokea pilkkaavina ja harhaoppisina, ei ainoastaan kysyvinä ja pohdiskelevina. 

Tuomiokapituli pohti epäilyksen ja harhaopin rajaa ja näki, että epäilykset ovat tuttuja kaikille kristityille, ja ne ovat osa uskon elämää myös papeilla. Harhaoppisuuteen kuuluu tuomiokapitulin mukaan papin tietoinen, pitkäaikainen ja voimakas kirkon opetuksen vastainen julistus ja toiminta. Tässä tapauksessa tuomiokapituli vakuuttui, ettei kyse ole systemaattisesta kristillisen uskon vastaisesta ajattelusta eli harhaopista. Sekä Kovács että Salmi ilmaisivat tuomiokapitulin edessä halunsa pitäytyä kirkon tunnustuksessa.

(Kuva: Sanna Krook)

Edellinen artikkeliVastakkainasetteluun kyllästyneet siirtyvät karismaatikoiksi
Seuraava artikkeliSananselittäjä pahoittelee: ”Menipä pieleen”