Itä-Suomi rukoilee -tapahtumassa Juvan kirkossa muutettiin maailmaa rukouksen voimalla. Teemana oli ”Jumala on turvamme”.
Kirkkoherra Sirkka Pylkkäsen kalenteriin Itä-Suomi rukoilee -tapahtuma oli merkitty jo kolme vuotta sitten. Moninaisten vaiheiden jälkeen Juvalla oltiin valmiita. Tapahtumaa siunattiin seurakunnassa viikon ajan rukouspartiolla, joka rukoili ympäri vuorokauden tapahtuman puolesta.
Rukoustapahtumassa jatkettiin vielä Juvan seurakunnan 575-vuotisjuhlia. Kirkkoherra paljasti, että juvalaisten suhde kristinuskoon on vieläkin vanhempaa perua.
– Partakallion kartanon pellolta Juvalta löytyi viime vuonna ristikoru, jonka alkuperän Museoviraston tutkijat ajoittivat 1100–1300 -luvuille.
Piispa Häkkinen: On aika rukoilla rauhan puolesta
On etuoikeus turvata Jumalaan, korosti Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. Etuoikeuteen liittyy myös tehtävä:
– Rukous on kirkon työn ydin, ja kristityn perustehtävä on rukoilla ihmisten ja maailman puolesta.
Piispaa rohkaisee tieto rukoilevista kristityistä. Yli 90-vuotias Eino Eronen oli pyytänyt Häkkistä muistuttamaan julkisesti, että on tärkeää rukoilla maamme ja rauhan puolesta.
– Jännitteet valtioiden ja yhteiskuntien sisällä ja välillä ovat kiristyneet. On aika rukoilla ja toimia rauhan puolesta, piispa muistutti.
”Luther oli rukoilijana mystikko”
Reformaation juhlavuoden kunniaksi Martti Lutheriin viitattiin monissa puheenvuoroissa niin avajaistilaisuudessa kuin pääjuhlassakin. Luther-tutkija Marjut Haapakangas avasi uuden puolen reformaation isästä avajaistilaisuudessa.
– Luther oli rukoilijana mystikko, mikä liittyi hänen luostaritaustaansa. Hänellä oli tarkat ohjeet sairaan kanssa rukoilemisesta ja öljyllä voitelusta, Haapakangas kertoi.
Luther myös kannatti rukousten ja uskonnon tekstien ulkoa opettelemista.
– Luther koki, että ulkoa opittu teksti alkaa elää ihmisen sydämessä.
Kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistutti, että Luther ja reformaatio antoivat sysäyksen kansallisvaltioiden syntyyn. Messuissa ryhdyttiin käyttämään kansan kieltä, kirkko myös opetti kansaa lukemaan.
– Samaan aikaan reformaation kanssa osui kirjapainotaidon kehittyminen. Evankeliumi levisi ihmisten pariin. Raamattu ja Jumala saivat olla kansakuntia synnyttämässä, Essayah kuvaili.
Aarre Kuukauppi: Etsikkoaika vaatii rukousta
Rukous on vahva merkki. Ongelmat kertovat siitä, että on liian vähän rukoiltu hengessä, arvioi Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi maailman tilannetta pääjuhlassa.
Kuukauppi kasvoi yhteiskunnassa, jossa Jumalaan uskovat laitettiin vankilaan tai karkotettiin Siperiaan.
– Jumalan piti kaataa koko valtio, että tilanne muuttuisi, piispa viittasi Neuvostoliiton luhistumiseen.
Koko hänen perheensä historia on merkki johdatuksesta ja rukouksen voimasta. Usko kesti Siperian vainot. Samaa rukouksen voimaa ja johdatusta on saanut kokea koko Inkerin kirkko.
– Pietarissa useita luterilaisia kirkkoja on palautettu Inkerin kirkolle. Ateistiperheiden nuoret tulevat rippikouluun. Valtiovalta pyysi kristillisiä seurakuntia rukoilemaan terrori-iskun jälkeen. Tämä kaikki on merkki rukouksen voimasta, Kuukauppi korosti.
– Meneillään on etsikkoaika, että seurakuntalaiset rukoilisivat hartaasti. Sama etsikkoaika on myös suomalaisilla, Kuukauppi tähdensi.
”Oppivatko lapset ja nuoret rukoilemaan?”
Avajaistilaisuuden päätteeksi rukoiltiin Suomen päättäjien puolesta, että he antaisivat kristinuskon opetuksen jatkua kouluissa ja päiväkodeissa.
Rukoustapahtumaan osallistunut pieksämäkeläinen Paavo Keto on huolissaan lasten ja nuorten kristillisestä kasvatuksesta.
– Jos kristillisyyttä ei opeteta kotona eikä kouluissa, syntyy hengellinen tyhjiö. Mummien ja ukkien opettamia iltarukouksia tarvitaan luomaan turvallisuuden tunnetta lapsille, Keto sanoi.
Jäppiläläinen Ilmo Utriainen puolestaan harmitteli kirkkokansan ”ukkoutumista”.
Miehet toivovat kristillisten seurakuntien lisäävän toimintaansa nuoria kiinnostavia messuja, jotta nuoret saataisiin rukouksen pariin.
”Voiko rukous mennä metsään?”
Rukoustapahtumassa jakauduttiin pienempiin ryhmiin rukouskanavia varten. Niiden ohjaajina toimivat Sari Essayah, Marjut Haapakangas, Juvan helluntaiseurakunnan pastori Erkki Lehtonen ja Sirkka Pylkkänen.
Rukouskanaviin johdatteli Kiteen Helluntaiseurakunnan pastori Kari Pölönen alustuksella Pyhän Hengen toiminnasta rukouksessa.
– Hiljennymme Jumalan eteen kuulemaan hänen äänensä ennen kuin sanomme mitään. Kuuntelemme ensin, mitä Jumala haluaa meille sanoa, Pölönen kuvaili mietiskelevää rukousta.
Marjut Haapakankaan rukouskanavassa mietiskelevästä rukouksesta ja Pyhän Hengen rukoukseen osallistumisesta kehkeytyi vilkas keskustelu.
– Miten pääsee samalle kanavalle Pyhän Hengen kanssa?
– Voiko rukous mennä metsään?
– Ei voi. Jumala tietää jo ennalta ajatuksemme ja asiamme, kuului vastaus.
Parityöskentelystä pitävä Haapakangas antoi tehtävän, jossa yleisön joukosta vapaasti muodostuneet parit kertoivat toisilleen viikon aikana kokemistaan mukavista ja hankalista asioista. Sen jälkeen luettiin Herran siunaus yhdessä.
– Rukoushetki tuntui todella hyvältä. Koin rauhaa siinä pienessä hetkessä, imatralainen Leena Pärnänen purki kokemustaan rukouskanavasta.
Hän osallistui Itä-Suomi rukoilee -tapahtumaan ensimmäisen kerran.
– Tulin tänne syventämään omaa rukouselämääni. Mietiskelevä rukous oli uutta. Olen joskus kuullut siitä, mutta täällä se tuli hyvin esille, hän kiitti.
Kristuspäivässä rukoillaan kaikkien kuntien puolesta
Rukouksen vuosi huipentuu 2. joulukuuta Turussa Kristuspäivä 2017 -rukoustapahtumaan.
– Siellä rukoillaan koko Suomen, jokaisen Suomen kunnan ja kuntalaisten puolesta, Kristuspäivä 2017 -organisaation jäsen pastori Pasi Jaakkola kannusti itäsuomalaisia Turkuun.
– Ainoastaan rukouksella saadaan muutoksia aikaan, Jaakkola tähdensi.
Koolla yli 600 henkeä Savosta ja Karjalasta
Itä-Suomi rukoilee -tapahtuma järjestetään ensi vuonna Joensuussa. Viestikapulan otti vastaan Joensuun Adventtiseurakunnan edustaja Veli Keronen.
Yhdeksäs Itä-Suomi rukoilee -tapahtuma kokosi Juvan kivikirkkoon yli 600 henkeä eri puolilta Savoa ja Karjalaa. Niin avajaistilaisuudessa kuin pääjuhlassakin kirkkokansa sai rukoilla ja laulaa yhdessä sekä nauttia Katja Suomalaisen ja Risto Ruuskasen lauluista.
Päätösrukouksessa päivän puhujat rukoilivat yleisön kanssa erityisesti perheiden, lasten, nuorten, hengellisen herätyksen ja maailman rauhan puolesta.
Tapahtuma päättyi ylistävään tunnelmaan Pekka Simojoen
Yksi nimi ylitse muiden -laulun myötä.
Kuvat: Riitta Makkonen. Kuvia voi selata valkoisista nuolista.
1. Aarre Kuukauppi. 2. Juvan kirkko
3. Yleisöä kehotettiin kehumaan vieruskaveriaan. Etualalla: Elvi Puikkonen ja Maija Penttilä.
4. Sari Essayah oli ottanut mukaansa Rajavartiostolta saamansa Suomen rajapaalun pienoismallin, numeron 577.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.