Saares johtaa Kirkon tiedotuskeskuksessa (KT) yksikköä, joka vastaa Yleisradion hartausohjelmista ja toteuttaa uskonnollisia ja elämänkatsomuksellisia ohjelmia. Hän juontaa tälläkin hetkellä Yle TV 1:n lähettämää Aamusydämellä-ohjelmaa.
Johdat Kirkon tiedotuskeskuksessa (KT) yksikköä, joka vastaa Yleisradion hartausohjelmista ja toteuttaa uskonnollisia ja elämänkatsomuksellisia ohjelmia. Juonnat tälläkin hetkellä Yle TV 1:n lähettämää Aamusydämellä-ohjelmaa. KT on tehnyt ohjelmayhteistyötä lähinnä Ylen kanssa. Onko näin jatkossakin, vai kolkutteletteko myös kaupallisten kanavien ovia?
– Ylen kanssa tehtävä yhteistyö on ensisijaista. Samaan aikaan selvitämme mahdollisuuksia lisätä yhteistyötä kaupallisten kanavien kanssa. Ajassa on tarvetta eettisille ja elämänkatsomuksellisille ohjelmille. Haluamme saada niitä ennakkoluulottomasti monille kanaville ja medioille. Netin pitää myös tukea ohjelmatoimintaa nykyistä vahvemmin.
Moni kirkossa tuntuu tietävän, miten KT:n tehtävät toteutettaisiin paremmin. Minkä arvosanan itse annat Kirkon tiedotuskeskuksen toiminnalle?
– Minun tehtäväni ei ole sitä tässä vaiheessa arvioida. Se on iso laiva, joka muuttaa kurssia hitaasti. Monta asiaa olisi voinut hoitaa paremmin, mutta on ongelmia tiedostettukin. Asioita on muistettava katsoa laaja-alaisesti, ei vain kirkosta sisältäpäin. Kirkon viestintä on tarkoitettu suurelle yleisölle.
Kuunteletko KT:n tuottamia radiohartauksia ja mitä mieltä olet niiden tasosta?
– Kuuntelen satunnaisesti. Nykyinen teemapohjainen lähestymistapa hartauksiin on hyvä. Se tuo kuuntelijoille valinnanvapautta. On paljon hartauksia, jotka haastavat ajattelemaan. Hyvä hartaus sisältää aina jonkin verran purukarheutta. Eivät ihmiset kaipaa valmiiksi pureskeltua mössöä, joka valuu korvasta kuin kiisseli. Hartaus on onnistunut, jos kuulee ihmisten puhuvan siitä ratikassa tai paikallisjunassa.
Millaista hengellisyyttä itse edustat?
– Pyrin siihen, että se, mitä itse edustan, ei vaikuta siihen, mitä teen. Kirkkoherranakin olen halunnut, että erilaiset painotukset saisivat elää rinnakkain. Olen lähinnä körttiläinen, jossa on mausteena hiven taizélaisuutta.
Onko kirkko moniääninen?
– On, mutta riitely ennen kaikkia ”vyötärön alisista” asioista aiheuttaa vaaran repeämisestä ja vieraannuttaa ihmisiä. Toisaalta on hyvä, että nykyisin uskalletaan tuoda eri näkemyksiä esiin. Vaikka kirkko on totuusyhteisö, totuuden monopolisointi yksittäiseen kuppikuntaan on vaarallista. Elämme aikaa, jossa kirkko muuttuu rajusti. Yhdessä pitäisi pystyä päättämään esimerkiksi siitä, mistä toiminnoista pidetään kiinni ja mistä luovutaan. Muutos on aina mahdollisuus. Hyvä kirkon viestintä tukee kristinuskon elämistä todeksi arjessa.
Juttu on julkaistu aiemmin Kotimaa-lehdessä.