Kotimaa käsitteli (23.8.) kattavasti kirkon valtionrahoitukseen suunniteltua 20 miljoonan euron vähennystä. Leikkaus merkitsee perustavanlaatuista muutosta kirkon ja valtion suhteeseen. Valtio on huojuttamassa yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta vallinnutta konkordaattia.
Valtionrahoituksen leikkaus kohdistuu suurimmaksi osaksi hautaustoimeen, joka on jo nyt 14,9 miljoonaa euroa alijäämäinen (v. 2023). Muutoksen jälkeen alijäämä on noin 35 miljoonaa euroa, lähes saman verran kuin hautaustoimen maksuja nykyisin kerätään.
Kirkkolaki edellyttää, että kirkollisveroa käytetään vain kirkon omien tehtävien hoitamiseen. Kaikki, mikä kirkollisverosta kanavoidaan hautaustoimeen, on pois seurakuntien perustehtävästä. Nykyinenkin 14,9 miljoonan euron kompensaatio merkitsee noin 300 virkaa pois seurakuntatyöstä, ja epäsuhta kasvaa entisestään, jos kirkollisveroa kanavoidaan hautaustoimeen vielä lisää.
Hautaustoimen rahoittaminen kirkollisverosta on merkittävä yhdenvertaisuusongelma. Hautaus julkisena palveluna kohdistuu koko väestöön, mutta kirkollisveroa maksavat vain kirkon jäsenet. Ei ole oikein eikä kohtuullista, että kirkon jäsenet joutuvat rahoittamaan yhteiskunnallista palvelua enemmän kuin muu väestö.
Ei ole oikein eikä kohtuullista, että kirkon jäsenet joutuvat rahoittamaan yhteiskunnallista palvelua enemmän kuin muu väestö.
VALTIONRAHOITUKSEN LEIKKAUS edellyttääkin seurakunnilta nyt merkittäviä toimia. Hautausmaksuja on syytä korottaa kattamaan hautaustoimen alijäämä. Muutostarve on merkittävä, sillä keskimäärin hautausmaksut täytyisi kaksinkertaistaa. Paikallista vaihtelua korotustarpeessa lienee kuitenkin paljon.
Kirkollisveron kanavointi hautaustoimen alijäämän kattamiseksi voisi olla hyväksyttävää, jos subventio voitaisiin kohdentaa kirkkoon kuuluneiden vainajien hautauksiin. Perustuslakivaliokunta katsoi jo vuonna 2002, että aika, jonka vainaja on ollut kirkon jäsen, voitaisiin ottaa huomioon hautaustoimen maksuissa.
Perustuslain puolesta olisi siis mahdollista porrastaa hautausmaksut sen mukaan, kuinka suuren osan elämästään vainaja on kuulunut kirkkoon. Tämä mahdollisuus tulisi varmistaa säätämällä asiasta hautaustoimilaissa. Tässä tarvitaan kirkolta vahvaa vaikuttamistoimintaa.
Koska kirkkoon kuuluminen vähenee koko ajan, on kestämätöntä, että seurakunnat joutuvat järjestämään koko väestön hautauksen, jos valtionrahoitus ei kata hautaustoimen kustannuksia täysimääräisesti.
Mikäli leikkaus toteutuu, on hautaustoimilaki tarpeen avata ja velvoittaa kunnat ja/tai hyvinvointialueet järjestämään hautaustoimi niiden osalta, jotka eivät kuulu kirkkoon. Kirkko voisi ottaa aloitteen myös tässä.
Minna Raassina
puheenjohtaja, AKI-liitot ry
Jussi Junni
toiminnanjohtaja, AKI-liitot ry
Lue myös:
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.