Seurakuntavaalien tuloksissa on kiinnitetty huomiota nuorten äänestysinnon laskuun vuoden 2010 vaaleista. Useissa seurakunnissa nuoret kuitenkin äänestivät vilkkaasti, jopa vilkkaammin kuin neljä vuotta sitten.
– Nuoret eivät olleet painopisteenä näissä vaaleissa, selitti seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppänen tulosta, joka näyttää 16–17-vuotiaiden äänestysprosentin pudonneen noin puoleen edellisvaaleista.
Nuorten äänestysvilkkauden lasku heijastui myös läpimenneiden nuorten ehdokkaiden (alle 30-vuotiaiden) määrään. Vuoden 2010 läpimenneiden nuorten 8,6, prosentista peruutettiin kuuteen prosenttiin.
Kokonaistulos kätkee kuitenkin taakseen sen, että osassa seurakunnista nuorten äänestäminen vilkastui vuoteen 2010 verrattuna. Lisäksi useissa seurakunnissa päästiin 16–17-vuotiaiden suhteen parempaan tulokseen kuin paikallisesti kaikkiaan, ja koko maan äänestyskäyttäytymisessä keskimäärin.
90 seurakunnassa nuorten äänestivät vilkkaammin kuin koko seurakuntavaalien valtakunnallinen äänestysvilkkaus oli. Nuoret voittivat oman kylän aikuiset äänestysvilkkaudessa 26 seurakunnassa.
Kontiolahti menestyi kouluyhteistyöllä
Joissakin seurakunnissa jo viime kerralla korkea äänestysaktiivisuus saatiin kipuamaan yhä ylemmäs. Pomarkussa 16–17-vuotiaista vuonna 2010 äänesti 27,8 % ja näissä vaaliessa 34,1 %. Taivassalossa luvut olivat 35 % ja 42,1 %. Kovin nousija oli Kontiolahti, missä nuorimmasta ikäluokasta äänesti vuonna 2010 27 % ja näissä vaaleissa 41,9 %.
– Me päätimme jo reilusti etukäteen, että teemme yhteystyötä Kontiolahden lukion kanssa. Rehtorin kansa sovittiin, että vaaleista kerrotaan oppilaille, ja että valitaan yksi ennakkoäänestyspäivä, jolloin he tulevat yhdessä äänestämään. Siihen taidettiin käyttää uskontotuntia, kertoo nuorisotyönohjaaja Raija Timonen.
– Ketään ei tietenkään pakotettu äänestämään. Ne, jotka halusivat, saivat siihen tällä tavalla helpon mahdollisuuden. Lukio on aivan seurakuntakeskuksen vieressä, niin ettei heille tullut edes pitkä kävelymatka.
Timosen mukaan yhtään Kontiomäen nuorten antamista äänistä ei vaalissa hylätty, joten äänioikeutta käytettiin tosissaan.
Kouluyhteistyötä ei Timosen tietämän mukaan toteutettu alueen muissa seurakunnissa samalla tavalla, vaikka kontiolahtelaiset mainostivat ideaansa etukäteen. Samansuuntaisiin prosentteihin ei Joensuun suunnalla muualla yllettykään.
Nuorten puolesta pitää nähdä paljon vaivaa
Ruotsinkielisessä Matteuksen seurakunnassa Itä-Helsingissä jäätiin 16–17-vuotiaiden äänestystuloksessa edellisvaaleista neljänneksen. Vuonna 2010 nuorten äänestysprosentti oli 20,7, ja näissä vaaleissa 14,5. Nuoret äänestivät silti vilkkaammin kuin seurakunnassa muuten – Matteuksessa kokonaisäänestysprosentti oli 12,8. Nuorten tulos on myös puolet parempi kuin kaikissa Suomen seurakunnissa keskimäärin.
Nuorisotyönohjaaja Daniel Jakobson sanoo, että seurakunnassa oltiin kuitenkin hyvin tyytymättömiä tulokseen.
– Jos äänestysaktiivisuudessa päästään 15 prosentin tietämille, ei todellakaan ole aihetta juhlaan. Se on huono tulos.
Jakobsonia harmittaa se, että 14,5 % nuorten äänistä saatiin kokoon kovalla työllä sekin. Työntekijät käyttivät hyvin paljon aikaa vaalien mainostamiseen, ehdokkaaksi kannustamiseen ja äänestyskoppiin kutsumiseen.
– Meillä on paljon erittäin aktiivisia nuoria. Me myös puhuimme vaaleista hyvin paljon ja jaoimme infoa, järjestimme äänestystä kouluille, pidimme vaaleja esillä erilaisissa toimintaryhmissä, ja kampanjoimme äänestämisen puolesta Facebookissa ja tekstareilla. Silti jäätiin näin laihaan tulokseen, Jakobson sanoo.
Kampanjoinnin ja tuloksen perusteella nuorten äänestyskynnys on kovin korkea. Jakobson on sitä mieltä, että äänestäminen on nuorille myös hankalaa: pitää olla mukana henkilöllisyystodistus ja äänestämistä varten pitää tulla paikalle. Sähköinen äänestäminen madaltaisi kynnystä välittömästi.
– Aiomme joka tapauksessa tutkia asiaa. Teemme nuorille kyselyn, mistä syistä he joko äänestivät tai jättivät äänestämättä. Haluamme myös oppia parhaita käytäntöjä sieltä, missä on saatu parempia tuloksia. Ensi vaaleissa toivottavasti sitten onnistutaan itsekin paremmin.
Vaivannäkö heijastuu prosentteihin
Äänestysprosenttien vertailu seurakuntien kesken sekä edellisten ja tuoreiden vaalien välillä kertoo, että nuoret äänestivät vilkkaasti siellä, missä äänestysprosentti muutenkin on korkealla.
Parhaisiin tuloksiin on päästy pienillä paikkakunnilla, vaikka mukaan mahtuu suuriakin seurakuntia. Esimerkiksi Seinäjoella, joka on Suomen seurakunnista suurimpia, nuorten äänestysprosentiksi saatiin 23,5. Yli kahteenkymmeneen prosenttiin päästiin myös Pirkkalassa – suuri seurakunta sekin.
Hyvien tulosten takana on ollut myös se, että nuorisotyössä on paikallisesti pidetty nuoria vaalien kohderyhmänä, ja nuorten äänestysaktiivisuuden eteen on tehty työtä.
Vuoden 2010 vaalien perusteella osattiin jo arvioida, että äänestysvilkkauteen vaikuttaa, jos ehdolla on nuoria ehdokkaita. Nuorten äänestysintoa lisää se, jos nuorilla on oma lista, vaaleja pidetään selvästi ja määrätietoisesti esillä ja nuoria ehdokkaita autetaan kampanjoimaan. Merkitystä on myös sillä, jos saadaanko oppilaitoksiin ennakkoäänestyspaikkoja.
Niissä seurakunnissa, joissa vaaliaktiivisuus oli vuonna 2010 hyvin korkea, lähes poikkeuksessa äänestettiin myös näissä vaaleissa keskimääräistä vilkkaammin.
Tulosten perusteella kirkossa ja seurakunnissa kannattaa pitää nuoria aina seurakuntavaalien kohderyhmänä. Ensi vuoden alusta seurakuntia velvoitetaan toteuttamaan seurakuntien toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa lapsivaikutusten arviointia. Lava velvoittaa miettimään jokaisessa seurakunnassa ja kirkon keskushallinnossa myös sitä, miten 16–17-vuotiaita autetaan käyttämään heille annettua äänioikeutta.
Mallia voi ottaa sieltä, missä työ on jo aloitettu ja jo nyt on onnistuttu.