TM Timo-Matti Haapiainen analysoi väitöskirjassaan saksalaisen lähetystyöntekijän ja missiologin Georg Friedrich Vicedomin (1903–1974) missio Dei -käsitteen ympärille rakentuneen lähetysteologisen mallin sisältöä ja rakennetta. Lisäksi Haapiainen vertaa Vicedomin mallia aikansa ekumeeniseen lähetysteologiseen keskusteluun. Tutkimuksen fokus on mallin teologissa perusteissa ja kirkko-opillisessa aineksessa.
Missio dei -käsitteellä tarkoitetaan Jumalan missiota eli lähetystä. Termi otettiin käyttöön protestanttisessa missiologisessa keskustelussa 1930-luvulla, ja sen taustalla vaikutti dialektinen teologia.
Haapiaisen mukaan Vicedom korosti barthilaisen teologian mukaisesti teosentristä näkökulmaa missioon. Vicedomin mallissa Jeesuksessa Kristuksessa tapahtuneen inkarnaation ja ilmoituksen merkitykset ovat keskeisemmässä roolissa kuin mission kolmiyhteinen luonne.
Kirkko-opillisesti Vicedomin malli luo Haapiaisen mielestä jännitteen partikulaarisen ja universaalin välille.
− Vicedom korostaa Kristuksen, kirkon ja mission partikulaarisuutta, missä kirkko tuntee Jumalan ja maailma ei. Tämä jännite ei kuitenkaan johda avoimeen konfliktiin tai vetäytymiseen maailmasta, vaan kirkon vahvaan solidaarisuuteen suhteessa maailmaan.
Kirkko itsessään oli Haapiaisen mukaan Vicedomille jatkuvasti sekä paikallinen että globaali: evankeliumin julistus ja sakramenttien toimittaminen tapahtuvat paikallisesti, mutta toisaalta hän korosti maailmanlaajuisen kirkon yhteyden merkitystä.
Dogmatiikan oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus: Jumalan lähetys – Georg Friedrich Vicedomin missio Dei -mallin rakenne ja ekumeeninen konteksti, järjestetään 10.10.2014. Vastaväittäjänä toimii dosentti Timo Vasko (Helsingin yliopisto), ja kustoksena on professori Pekka Kärkkäinen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.
Väitöskirja on luettavissa E-thesis-palvelussa
Ilmoita asiavirheestä