Emilia Karhu, kolumni 16.8.24
”Keskustelussa nousi esiin, että Jumalan suuruuden mittakaavassa perusteellisinkin ihmisen tekemä teologia on vain jokeltelua.”
On syytä toistaa, mikä merkitys tämä ei-suomeksi käännetyn sanan takana on. Tausta tälle ilmaisulle juontaa tietysti ensin kreikan-kieleen. Koska sitä ei käännetä, niin ei tule esille, että se tarkoittaa oppia jumaluuksista. Eli jokeltelusta ei ole kysymys, vaan eri asiasta. Se asia on ihmisen ymmärrys, mikä ei taivaallisiin yllä. On kysymys Uskosta, mikä ei perustu oppeihin jumaluuksista.
”Mikään pohdiskelumme ei siis voi loukata Jumalaa. Kaikki oikeassa olemisemme on mitä todennäköisimmin väärässä olemista. Viimeisellä tuomiolla tosiasiat eivät joudu nöyrtymään. On hyvä pitää oma jumalakäsitys erillään todellisesta Jumalasta, joka ylittää käsityskykymme.”
Kun loistavasta pohdiskelsta on kehuttu, niin se aina lepää itseymmärryksen päällä, mikä kirkollisessa ympäristössä on oppi, eli kirkon itseymmärrys. Eli perusta ja opetus, mistä Raamattu jo VT:n puolelta lähtien kehottaa karttamaan, on se Trentossa uudelleen ankkuroitu ”totuus”, että traditiot ovat yhdenvertaisia Kirjoitusten kanssa ja poiketessaan, kirkon itseymmärrys, traditio, pätee. – Kaikki oikea on löydettävissä Raamatusta, Kirjoituksista, joiden sulautuminen edellyttää uskoa. Tähän Hebr. 4:2 kohtaan on viittaus/ vahvistus Matt. 22:29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.”
Jumalan Voima vaikuttaa vain uskoontulleessa. Tämä teologisessa ilmastossa määritellään ”musta-valkoiseksi” ja ilmaistaan ajatus ”Kaikki oikeassa olemisemme on mitä todennäköisimmin väärässä olemista.
Mitä viimeisellä tuomiolla olemiseen tulee, niin siellä ei oikeassa olevia ole, eli pelastuksen vastaanottaneita, eli vanhurskautettuja eli uskovia, Jeesuksen uskossa olevia eli ”christianos” kreikaksi.
”Monille uskon yksinkertaisuus on tullut elämän varrella yhä tärkeämmäksi. Jumala on ja tekee kaiken meistä huolimatta, meidän puoleltamme unessa oleminenkin riittää. Jeesus ei vaatinut seuraajiltaan tietoa tai uskoa, vaan pyysi heitä elämään kanssaan ja oppimaan siitä. Hän joutui pettymään seuraajiinsa useasti, mutta mursi silti leipää ja antoi viiniä syntien anteeksiantamiseksi, sillekin joka oli hänet jo kavaltanut. Mitä vähemmän meillä on varmaa hengellistä tietoa, sitä enemmän Jumalalla on tilaa olla Jumala ja Vapahtaja.”
Totta, Jeesus ei vaatinut mitään vaan Henkensä kautta uudestisynnytti ne, jotka Hänen tykönsä tulivat. Uskovalla on nimenomaan tieto mikä perustuu kokemukseen. Siis ei ymmärrykseen, ei kollektiiviseen yhdessä ymmärtämiseen, vaan jokaisen uskoontulleen tietoon, kokemukseen.
Juudaksen ehtoollisella oleminen tuotti saman lopputuloksen kuin tänäänkin, ja osoittaa, ettei synnistä puhdistu leivällä ja viinillä. Ne jotka sen kelvottomasti, uskovien yhteydessä nauttivat, tekevät sen omaksi turmiokseen, vt. 1 Kor. 11:
27 Sentähden, joka kelvottomasti syö tätä leipää tai juo Herran maljan, hän on oleva vikapää Herran ruumiiseen ja vereen.
Siis kursiivilla on lainaukset Elina Karhun tämän päivän kolumnista.
”On kysymys uskosta, joka ei perustu oppeihin jumaluuksista.” Aivan oikein. Kristillinen jumaluusoppi perustuu uskoon, ei päinvastoin.
Martti,
Kristillinen jumaluusoppi tai paremminkin raamatullinen oppi Jumalasta.
Jumaluusoppi eli teologia on ”oppi Jumalasta ja jumalallisista asioista”. Meidän uskoomme kuuluu perinteisesti tieto Jumalasta ja jumalallisista asioista, suostuminen tähän ja Jumalaan sekä jumalallisiin asioihin luottaminen. Paradoksaalisesti kyllä Reijo Mänttäri edustaa tätä näkemystä hyvin selkeästi, vaikka erittäin omalaatuisella ja useisiin väärinkäsityksiin perustuvalla tavalla 🙂
Jumaluusoppi on myös oppia Raamatusta. Tämä tarkoittaa kirjoitusten perusteellista tutkimusta kaikilla tieteen kehittämillä menetelmillä.
Vaikka Raamattua tutkitaan oikeutetusti myös tieteellisesti, lienee kuitenkin niin, että siitä vähemmän puhutaan vakavasti sairaan vuoteen äärellä. Ei siinä hetkessä oikein tule mieleen kertoa historiattomasta paratiisimyytistä ja kehottaa pohtimaan omaa tilannettaan myytin kautta. Ei oikein kykene sanomaan mitään nähdessään, että hänen tuskansa on ylen suuri.
Eipä tietenkään, Kosti Vasumäki. Eihän kaupan kassakuittia tarkistavakaan käytä differentiaali- ja integraalilaskennan hienouksia. Pitäähän ihmisellä joku tilannetaju olla.
Martti P. Raamattu kuuluu ilman muuta noihin ”jumalallisiin asioihin”. Sen teologinen ja tieteellinen tutkimus on moninaista. (Itsekin luen juuri yhdysvaltalaisen VT:n tutkijan mielenkiintoista analyysiä siitä, oliko Kanaaninmaan valloituksessa kysymys kansanmurhasta tai kansojen synnin rankaisemisesta vai ei). Sitten on myös niin, että kaikki nykyaikaisen ns. tieteellisen raamatuntutkimuksen menetelmät eivät välttämättä ole erityisen rakentavia kristillisen uskon ja kirkon elämän kannalta, vaikka en tieteen sensuuria
kannatakaan. Koska Raamattu on Jumalan sanaa, ns. tieteellinen raamatuntutkimus vaatii välttämättä rinnalleen Raamatun hengellistä ymmärtämistä.
”Raamattu kuuluu ilman muuta noihin ’jumalallisiin asioihin’.” En jaa asioita ’jumalallisiin’ ja ’maallisiin’. Jumalallisen vastakohta lienee jumalaton.
Martti,
Mitä jakamiseen tai tarkoittanet erottamiseen tulee, niin on koko Raamatun mittainen ohje alkaen Jumalan ohjeista Moosekselle, joihin 1.Piet. 1:13-19 viittaa. ”Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä.”
Paavali kirjoittaa ja selkeyttää maallisen ja hengellisen erottamisen tärkeyden, 1.Kor. 2:
12 Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut;
13 ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.
14 Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.
15 Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan.
16 Sillä: ”kuka on tullut tuntemaan Herran mielen, niin että voisi neuvoa häntä?” Mutta meillä on Kristuksen mieli.
Luonnollinen ihminen ei käsitä, eikä voi ottaa vastaan hengellisesti, mikä kyky/tila on mahdollista vain Jumalanlahjoittaman uskon kautta.
Kun hoidamme ajallisia asoita niin ne on hoidettavissa ilman Jumalaa ja siksi tämä maailma toimii ja pyörii. Kuitenkin kaikki on lähtöisin Jumalasta, kuten maalliset lainalaisuudet. Uskova voi todella olla erottamatta hengellistä ja ei-hengellistä, mutta uskova tutkiskelee kaikki hengellisesti eli ei puutu katoavaankaan välinpitämättömästi.
Lapsuudessani seurakuntamme lastenleirillä esitettiin kysymys, etä voiko uskova vetää kissaa hännästä. Leirin opettaja sanoi, että voi, mutta uskon myötä jokaisessa ihmisessä on sen verran eläin ja luontorakkautta, ettei hän niin tee. Isäni nuoruudessaan tappoi kissan, osta oli kiusaksi. Se vaivasi hänen mieltään kauan, koska hän teki sen kiukuissaan.
Itse tapoin kissan aikonani, kun lastenkodissa oli kissa pudonnut veralgina-ämpäriin. Lapset alkoivat hoitaa sitä mutta se kärsi karvakadosta ja läihtui ja käveli huojuen noin viikon verran ja valitti yötä päivää. Siksi menin talon taaksen ja tapoin sen. Koin, että toimin sen valtuutuksen pohjalla, minkä Jumala oli ihmiselle antanut, vt. 1.Moos.1:26, ” .. ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat”.
”Kun hoidamme ajallisia asoita niin ne on hoidettavissa ilman Jumalaa ja siksi tämä maailma toimii ja pyörii. Kuitenkin kaikki on lähtöisin Jumalasta, kuten maalliset lainalaisuudet.” Tässäkin on siis kysymys Jumalasta, josta kaikki on lähtöisin ja jumalattomuudesta, joka ei Hänestä piittaa.
Martti P. Ymmärsit pointtini väärin. Määritelmäni on luterilaisen puhdasoppisuuden vastaus kysymykseen, mitä teologia on. Kysymys ei ole kahdesta oletetusta jumalallisen ja maallisen sfääristä vaan siitä, että teologia keskittyy Jumalaan ja Hänen ilmoitukseensa eli Raamatun kanonisiin kirjoituksiin. Niillä on puolestaan sanottavaa erityisesti ihmisen pelastuksesta mutta myös maailmasta ja ihmiselämän kirjosta. Teologia tutkii jumalallisia asioita samalla tavoin kuin lääketiede sairauksien hoitoa ja kielitiede kieliä. Kaikki nämä alat tarkastelevat kokonaisuutta, mutta omasta näkökulmastaan ja erityisalueestaan käsin.
”Kysymys ei ole kahdesta oletetusta jumalallisen ja maallisen sfääristä.” Kahden regimentin oppi taidetaan kuitenkin ymmärtää näin olettaen.
Joo, mutta nyt ei ole kysymys Jumalan kahdenlaisesta hallintavallasta maailmassa (sitähän hengellinen ja maallinen regimentti alunperin tarkoittavat) vaan Raamatusta. Raamatusta puhuttaessa lähdetään nykyään yleensä Kristuksen kaksiluonto-opin myötäilystä (Raamattu on todellisesti jumalallinen ja todellisesti inhimillinen) ja Kalkhedonin kirkolliskokouksen määritelmästä, joka selvittää, miten jumalallisen ja inhimillisen välinen suhde Kristuksen persoonassa – ja Raamatussa – tulee ymmärtää. Tällöin on aika selvää, että pelkkä tieteellinen tutkimus – ilman vanhurskauttavan uskon avaamaa ymmärrystä – ei monista hienoista löydöistään huolimatta tavoita Raamatun olemusta ja oikeaa ymmärtämistä. Se on sitten eri asia, jos tieten tahtoen annetaan piut paut Kalkhedonin linjauksille ja käytetään sanoja jumalallisesta ja inhimillisestä Raamatusta pelkkinä fraaseina. Raamatun tulkinta kirkossa ei voi rajoittua vain inhimillisen järjen soveltamiseen.
Sjöblom Marko 17.08.2024 00:39
”Jumaluusoppi eli teologia on ”oppi Jumalasta ja jumalallisista asioista”. Meidän uskoomme kuuluu perinteisesti tieto Jumalasta ja jumalallisista asioista, suostuminen tähän ja Jumalaan sekä jumalallisiin asioihin luottaminen. Paradoksaalisesti kyllä Reijo Mänttäri edustaa tätä näkemystä hyvin selkeästi, vaikka erittäin omalaatuisella ja useisiin väärinkäsityksiin perustuvalla tavalla ”
Marko S.
Raamattu on kirjallisessa muodossa Jumalan ilmoitus, jossa on kaikki mitä elämään ja j(J)umalisuuteen tarvitaan. Se edustaa Apostolien ja Profeettain kautta laskettua perustaa, jonka kulmakivena on Jeesus, Seurakunnan pää, vt. Ef.2:20.
Teologia on oppi/oppeja jumaluuksista, eli Raamatulla ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Theo-logia sana on Sokrates-Platon-Aristoteles juttuja tai paremminkin tämän kreikankielisen sanan turvin tai avulla perustettiin ja perustellaan käsitettä, että Raamattu, Jeeesus ei ole ainoa Tie taivaaseen. Teologia- sana on sopusoinnussa filosofia-sanan kanssa, jonka ihmismieltä hivelevä merkitys on ”rakkaus viisauteen”.
Paavali, joka edusti aikansa korkeinta jumaluusopillista ja viisauden tietämystä (teologiaa ja filosofiaa) totesi ne roskan arvoisiksi Jeesuksen Kristuksen tuntemisen rinnallla. Paavali myös hyvinkin lyhyesti ja tylpästi teki selväksi, että hänen kirjoittamassaan ei ole muuta luettavissa kuin mitä niissä lukee. Tänäänkin voimme lukea kaikki Paavalin kirjoittaman ja todeta, ettei niissä ole mitään vaiketajuista, koska hän ei kirjoita omiaan vaan niinkuin hän sanoo Gal. 1:11-16,
11 Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista;
12 enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut.
Jos tämä edelläsanomani ja Suomen valtion teologisessa tiedekunnassa opetettu oppi jumaluuksista ei ole täysin eri asia, niin Kirjoitusten tuntemus, tai sen uskossa sulautuminen ei ole tapahtunut. On totta, että on jumaluuksista oppeja lukeneissa on Jeesuksen opetuslapsiakin, mutta kulku on kuin hevosen, jonka yksi jalka on sairas. Tällä viittaan tähän Elina Karhun kolumniin, mikä on hyvä edustus harhasta tai ruuasta, jossa on kohtuullisesti rotanmyrkkyä. Myrkky ei vaikuta Jumalalle kelpaamattomiin ja siksi kaikki yli miljardi kirkollista maailmassa kulkevat samassa tahdiss, vt. Paavin sanaan ”meidät yhdistää kaste”.
Se, että sana on peräisin antiikin kreikasta, ei tee siitä pakanallista. Sieltähän myös Reijo Mänttärin hellimä εκκλησια on kotoisin.
Jospa ihminen oppisi tuntemaan Jumalan, saarnauttamansa hullutuksen kautta… Ja saisi lohdutuksen ja Armon Kristuksen tuntemisen kautta…
Teologia ei pyri vastustamaan ja eksyttämään ihmistä, vaan oikean teologian ja tutkimuksen pyrkimys on vahvistaa kuinka vahva on se Sanan perustus mihin uskomme. Jumalan Sana, Kristuksen Armo ja sen tuoma lohdutus on teologian päämäärä synnin täyttämässä maailmassa, näin uskomme Kirkossa.
”Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo. Mutta kärsivällisyyden ja lohdutuksen Jumala suokoon teille, että olisitte yksimieliset keskenänne, Kristuksen Jeesuksen mielen mukaan, niin että te yksimielisesti ja yhdestä suusta ylistäisitte Jumalaa ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen isää. Room.15: 4-6
Reijo M. Toistat taas jälleen kerran virheellistä informaatiota siitä, mistä kristillisessä teologiassa on kyse. Se, että jotakin sanaa on käytetty jo esikristillisenä aikana, ei tarkoita, että kristityt käyttäisivät sitä samassa merkityksessä kuin pakanalliset filosofit.
Esität kirjoituksissasi koko ajan vahvasti teologisia näkemyksiä sanan nykyisessä kristillisessä merkityksessä. Harjoitat teologiaa, väität mitä väität ja kritisoit samalla Emilia Karhua.
Sinulla on vahva usko ja omalla tavallaan perusteellinen Raamatun tuntemus (=tieto). Olet kertonut, kuinka olet tullut uskoon (=suostumus) ja luotat siihen, että olet uskonratkaisusi perusteella pelastettu Kristuksen tähden (=luottamus). Tämän pohjalta arvostelet meitä muita ilmeisen huolestuneena siitä, että harhailemme ja uhkaamme vetää kanssamme kadotukseen vielä muitakin. Olet vakuuttunut siitä, että olemme jonkinlaisia ”paavilaisia”. Tämä kaikki on nimenomaan teologian harjoittamista. Tosin, anteeksi nyt, että sanon asian suoraan, toistat paikkansa pitämättömiä väitteitä kerta toisensa perään. Lukisit nyt edes yhden tai kaksi modernia kirkkohistorian peruskurssioppikirjaa, niin saisit virheelliset näkemyksesi oikaistuiksi. Ja se ei muuten edellytä Sinulta siirtymistä pois nykyisestä hengellisestä viitekehyksestäsi. Mutta perustietojen hankkiminen helpottaisi ajatusten vaihtoa kanssasi.
Marko,
Tànààn ja ”esikristillisenà” aikana puhuttiin kreikkaa, joka on käsitettävissä, eli edusti ja edustaa selkokieltä, eli se mikä on luettavissa on käsitettävissä, ja käännettävissä kielestä toiseen. Ainoastaan käsittää Jumalan antaman pelastussanoman siihen tarvitaan usko, vt. Hebr. 4:2. Tähän Hebrealasille-kirjeen kohtaan kymmenen vuoden mittaisessa keskustelussa ei tälläkään foorumilla ole kukaan sakramentillisesti uskova halua koske kymmenen metrin kepilläkään.
Olen olosuhteitten vuoksi tutustunut erilaisista tarkoitusperistä nouseviin teologisiin opetuksiin, jotka ovat teitä joko sakramentaliseen pelastusoppiin tai sille suorallae ja tasaiselle tielle, mikä kulkee korkealla, vt. Jes. 49:
11 Minä teen kaikki vuoreni teiksi, ja minun valtatieni kulkevat korkealla.
”Esität kirjoituksissasi koko ajan vahvasti teologisia näkemyksiä sanan nykyisessä kristillisessä merkityksessä. Harjoitat teologiaa, väität mitä väität ja kritisoit samalla Emilia Karhua.”
Edellisessä blogissani oli kolme sanaa, joita ei kreikasta käännetty kullekin kielelle, vaan jätettiin kunkin suunnan ja ajan tulkittavaksi. Pyytäisin, ettet nyt etkä tulevaisuudessakaan ”paljastaisi” minun tietämättömyyttäni, koska se on laskettu laskettu apostolien ja profeettain laskemalle perustukselle, jossa perustuksessa on kulmakivenä Jeesus, mikä on ainoa Perustus. Jos huomaat, etten olisi tällä perustuksella, niin ota se siltä, ei-raamatulliselta osalta esille, äläkä ihmettele miksi kritisoin Emilia Karhua ja muita Kallion, Perustuksen vierestä opettavia.
On totta, että ajatusten ”vaihtoa” on vaikea harrasttaa Perustuksen ulkopuolisen opetuksen kanssa. Silti tällä sivustolla olen saanut esittää vuodesta 2008 lähtien, sen opin muodon, joka on luettavissa Raamatusta, ja joka on harmoninen kokonaisuus kirjoitetun kanssa. Augsburgin tunnustukset, RKK:n ja evlut katekismukset ja muut tunnustuskirjat vievät kyllä ”syvällisyyteen” ja Emiliankin mainitsemaan ”loistavaan pohdintaa”, mikä ilmaisu esiintyy vain sakramentalisen teologian/jumaluuksistaopin suorittaneitten parissa.
Marko, kommenttiisi Martille 20/8, klo 00:06
Mikä on maallista, näkyvää on Jumalan luomaa. Se ei ole ikuista ja siksi Paavali kehottaa kiinnittämään katseemme näkymättömään, koska näkymätön on ikuista, ei niiden sekoitus.
Toinen, luotu, eli näkyvä, palaa tulessa alkuaineitten kera. Edes Jeesuksella ei ollut mitään mikä yhdistyi näkymättömään. Hänellä ihmisenä oli sama ruumiillisuus ja sama hengellisyys, kuin jokaisella uskoontulleella ihmisellä. ”Kristuksen kaksiluonto-opin myötäily” on jokaisen uskoontulleen myötäilyä. Isä alensi Hänet vähäksi aikaa enkeleitä alemmaksi, eli ihmiseksi.
Kuinka kauan Jeesuksella kesti, että hänelle kirkastui hänen tehtävänsä, eli ihmisenä sovittaa ihminen, koko luomakunta. Näin on jokaisen uskovan kohdalla, että meidän on tultava tietämään keitä me Jumalassa, Jeesuksessa olemme. Tämä tieto ei tule lihalta ja vereltä, niinkuin Jeesus sanoi Pietarille. Myös siksi meidän ei tule huolehtia, huolestua mitä me sanomme kun joudumme ikäänkuin tuomioistuinten eteen. Meille annetaan sanat. Olen omassa rajoitetussa elämässäni saanut tätä kokea ja nuo tilanteet ovat yhtä arvokkaita kuin Lutherin esiintyminen paavin edessä, tai Jeesus Pilatuksen edessä, tai Stefanus neuvoston edessä, vt. Apt. 6 ja 7. luku.
Jumala loi maailmanjärjestyksen ja siinä toimivat lainalaisuudet ja laittoi ihmisen kaiken pääksi, IMoos.1:26. Tämän hoito ”onnistuu” ilman Jumalan meihin puhaltamaa Henkeäänkin.
Syventyiköhän Luther oikein todella oivallukseensa kahdesta regimentistä!? Koska näkyvä ja näkymätön on aina ollut todellisuuksia Paratiisista ja syntiinlankeemuksen jälkeisestä ajasta lähtien. Sen opiksi julistamiseen uskova kuin uskomatonkin tulisi sanoa, että ”pidätkö minua tyhmänä?”
Reijo M. Esität isoja väitteitä ja kovin rohkeasti. Kolminaisuuden toinen Persoona nimenomaan otti autuaan Neitsyt Marian kohdussa ihmisyyden ja vei sen ylösnousemuksessa ja taivaaseen astumisessa mukanaan Isän luo. Koska Herramme oli tosi ihminen ja tosi Jumala, on aika tutkimaton salaisuus, millä tavoin Hänen jumalallinen kaikkitietävyytensä ja ihmisyyteen liittyvä tehtävän kirkastuminen olivat suhteessa toisiinsa.
Mekin ylösnousemme ruumiillisesti, vaikka meillä ei olekaan mahdollisuutta etukäteen tietää, minkälainen meidän hengellinen ruumiimme tulee olemaan. Raamattu jättää avoimeksi sen, mitä alkuaineiden hajoaminen Kristuksen paluun yhteydessä tarkoittaa. Ainakin Ilmestyskirjan puhe kultakaupungista, helmiporteista, elämän veden virrasta jne tekee selväksi, että Jumalan kirkkauden valtakunnassa vallitsee jonkin lainen aineellisuus.
Teologia ei ole mitään ”oppia jumaluuksista” vaan kristillistä uskoa tutkivan tieteen ja kristinuskoon liittyvän älyllisen toiminnan harjoittamisen nimitys.
Regimenttiopista on nyt turha jatkaa tässä yhtään mitään.
En minä voi sille mitään, että kieltäydyt kuuntelemasta neuvoja ja torjut näkemystesi arvostelun sillä perusteella, että me muut olemme jonkun merkillisen uskonnollisen opetuksen turmelemia ja ilmeisesti aika hengettömiä sellaisia.
Tyhmyyttä ei ole se, että ei tiedä jotakin asiaa. Tyhmyyttä (tai itsepäisyyttä) on se, että kieltäytyy kuuntelemasta neuvoja ja myöntämästä sitä, että omaa osaamista voisi ehkä täydentää.
Marko,
Alla vastine kommenttiisi. Sen pituus johtuu paljolti siihen, että toistan kommettisi ja vastaan sinne jokainen asia kerrallaan.Sinun kommenttisi olen erottanut kahdella heittomerkillä, kunkin lainauksen alussa ja lopussa.
********
””Reijo M. Esität isoja väitteitä ja kovin rohkeasti. Kolminaisuuden toinen Persoona nimenomaan otti autuaan Neitsyt Marian kohdussa ihmisyyden ja vei sen ylösnousemuksessa ja taivaaseen astumisessa mukanaan Isän luo.””
Väitteeni ”rohkeus” ei ole huomionarvoista sen vuoksi, että se poikkeaa evlut-RKK opista. Jeesus syntyi ihmiseksi ja oli vain siltä osin Jumalasta, kuin jokainen ihminen syntyessään tähän maailmaan, vt. Hebr. 2:5-15,
jae 7: ”Sinä teit hänet vähäksi aikaa enkeleitä halvemmaksi , ..”
Tässä tulee selkeästi esille, että Jeesus teki Isän tahdon ja Isä teki hänet ”vähäksi aikaa enkeleitä halvemmaksi.. ”, eli Jeesus syntyi ihmiseksi, oli Pyhän Hengen eli Jumalan siittämä. Tästä todistuksena, Jeesuksen sikiäminen tapahtui ihmisessä, Mariassa, joka sanoi, ettei hän mitään miehestä tiedä.
Jae 14 ”Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on: perkeleen,”
Jeesuksen jumaluus ei ollut kohdistus muutoin, kuin että hän syntyi ihmiseksi, ja oli silloin yhtä paljon Jumala/Jumalaa kuin jokainen tähän maailmaan syntyvä. Jeesus alotti ihmisenä, kasvoi ihmisenä ja tuli uskoon, eli vanhurskautettuna oli ihmisen lailla kelvollinen Jumalalle. Jeesuksen henkilökohtainen, oman halun taival alkoi kun hän vastasi vanhemmilleen Luuk 2:
49 Niin hän sanoi heille: ”Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, mitkä minun Isäni ovat?”
50 Mutta he eivät ymmärtäneet sitä sanaa, jonka hän heille puhui.
””Koska Herramme oli tosi ihminen ja tosi Jumala, on aika tutkimaton salaisuus, millä tavoin Hänen jumalallinen kaikkitietävyytensä ja ihmisyyteen liittyvä tehtävän kirkastuminen olivat suhteessa toisiinsa. Mekin ylösnousemme ruumiillisesti, vaikka meillä ei olekaan mahdollisuutta etukäteen tietää, minkälainen meidän hengellinen ruumiimme tulee olemaan.””
Jeesus, Herramme oli tosi ihminen ja hänen Jumaluutensa oli maailmaan syntymisen hetkellä se, mikä ihmisella on, ja sellaisessa tilassa hän sovitti maailman. Ei ikäänkuin ihmisenä. Kyllä Jumala tietää mitä me olemme ja miten me tunnemme, 1.Kor.3:
9 Sillä me olemme Jumalan työtovereita; te olette Jumalan viljelysmaa, olette Jumalan rakennus.
Jeesus, Herramme oli vähäksi ajaksi alennettu enkeleitä halvemmaksi, ihmiseksi. Hän ei ihmisenä ollut eikä tuntenut itseään Jumalaksi kuin niin paljon kuin jokainen uudestisyntynyt, uskoontullut on tänäänkin. Siksi Jeesuksen sovitus oli täydellinen, koska hän ihmisenä sovitti ihmisen. ”Tosi Jumala” lausuma johdattaa RKK-evlut oppiin ja pois siitä mitä Hebr 2:
17 Sentähden piti hänen kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit.
18 Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa.
”kaikessa veljiensä kaltaiseksi”, täsmentää, että Jeesus sovitti ihmiset ihmisenä. Näin Jeesus osoitti, että Hän on todella vanhin veljemme lihan, henkisyyden ja hengellisyyden puolesta.
””Raamattu jättää avoimeksi sen, mitä alkuaineiden hajoaminen Kristuksen paluun yhteydessä tarkoittaa. Ainakin Ilmestyskirjan puhe kultakaupungista, helmiporteista, elämän veden virrasta jne tekee selväksi, että Jumalan kirkkauden valtakunnassa vallitsee jonkin lainen aineellisuus.””
Alkuaineiden hajoaminen on kaiken haihtumista, koska kaikki näkyvä on luotua. Ihmisen käsityskyky käsittää vain vertauksin esimerkiksi taivaan loiston. Ihmisen mielelle kulta ja jalokivet ovat kuvaus korkeimmasta arvosta.
Jos olisit lukenut edellisen blogini, niin siinä selitin kolme ei-suomalaista sanaa, joita ei saatu ensimmäiseen alkukielestä käännökseen käännettyä. Jos et halua lukea blogiani, niin mene alkuperäiseen sanaan, mikä kertoo mitä väännös ”kristillinen” on ollut muodossa ”christianos”. Kristillinen- sanan takana on sen merkitys, eli ”Jeesuksen seuraaja” mitä ”uskova” tänään kuvaa.
”” Teologia ei ole mitään ”oppia jumaluuksista” vaan kristillistä uskoa tutkivan tieteen ja kristinuskoon liittyvän älyllisen toiminnan harjoittamisen nimitys. Regimenttiopista on nyt turha jatkaa tässä yhtään mitään.
En minä voi sille mitään, että kieltäydyt kuuntelemasta neuvoja ja torjut näkemystesi arvostelun sillä perusteella, että me muut olemme jonkun merkillisen uskonnollisen opetuksen turmelemia ja ilmeisesti aika hengettömiä sellaisia. Tyhmyyttä ei ole se, että ei tiedä jotakin asiaa. Tyhmyyttä (tai itsepäisyyttä) on se, että kieltäytyy kuuntelemasta neuvoja ja myöntämästä sitä, että omaa osaamista voisi ehkä täydentää.””
Tulee totella Jumalaa eikä ihmisten ”neuvoja”. Jumalan totuus on Kirjoituksissa, eikä niihin voi lisätä eikä vääntää kieroon eikä poistaa. Yleinen käsittämiseni taso on hyvinkin sinun tasoistasi, eikä se ole mitenkään poikkeavan paljon. Raamattu on jokaisella alkukielellä vielä tänäänkin luettavissa ja käsitettävissä. Jo Paavali sanoi vastauksena 2.Piet. 3:15-17, eli”sillä eihän siinä, mitä teille kirjoitamme, ole muuta kuin mitä siinä on luettavana ja minkä te myös tiedätte/kr. epiginosko., ..”
Reijo M. Olemme yhtä mieltä siitä Raamattu on Jumalan sanaa ja että Raamatun kanoniset kirjoitukset ovat uskon korkein ohje ja normi. Samalla Sinun raamatuntulkintaasi ohjaavat erilaiset vaikutteet, vaikka et oikein suostu myöntämään sitä. Minunkin raamatuntulkintaani ohjaavat ne vaikutteet, joita olen saanut. Oletan, että me kumpikin olemme lukeneet Raamattua tahoillamme ja rukoilleet Jumalalta oikeaa ymmärrystä.
Sananlaskujen kirjassa on monia kehotuksia neuvojen kuuntelemiseen ja siihen, että hankkii lisää viisautta ja tietoa. Jumala itse siis kehottaa meitä tähän. Muistaakseni siellä varoitetaan myös itseriittoisuudesta eli asenteesta, että minä en neuvoja tarvitse. Tietenkin tulee kuunnella ja totella Jumalaa enemmän kuin ihmistä. Mutta mitäs silloin tehdään, jos Jumala puhuu ja neuvoo ihmisen välityksellä? Näinhän todistavat kaikki ne, jotka ovat tulleet uskoon herätyskokouksessa tai seuroissa: tuntui, että puhuja kohdisti sanansa juuri minulle, vaikka paikalla oli taatusti satoja ihmisiä.
Sanot Herramme tulleen jossain vaiheessa uskoon. Minusta tämä on kestämätön näkemys. Miten on muka mahdollista, että Jumalan Poika, Kolminaisuuden toinen Persoona ei olisi koko ajan uskonut omaan Isäänsä? Voiko äitinsä kohtuun siitä Pyhästä Hengestä olematta uskossa, kun vielä lisäksi on synnitön.
Jatkan vielä vähän. On totta, että Ilmestyskirjan kuvakieltä voidaan tulkita eri tavoin. Ruumiin ylösnousemus on kuitenkin todistettu sekä Herramme omassa ykösnousemuksessa että Paavalin opetuksella 1. Kor. 15.
Minusta Sinun (kuten minunkin) kannattaisi muistaa myös Jaakobin kirjeen varoitus: älkööt kovin monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä me saamme kovemman tuomion. Jos esittää suurella varmuudella näkemyksiä Herrastamme ja jyriseviä tuomioita eri kirkkokuntien opetuksista, joita ovat Raamatun tekstejä ahkerasti tutkien olleet muotoilemassa sadat hurskaat kristityt, kannattaa ainakin minusta muistaa, että voi itse olla väärässä.
Jopa Luther, joka monta kertaa jyrisi paavilaisia, turkkilaisia, sakramenttilaisia, uudestikastajia ja juutalaisia vastaan ainakin yhtä suurella varmuudella kuin Sinä, totesi joidenkin kirjoitustensa lopuksi, että joku toinen selittäköön asiat paremmin kuin hän.
Kirkkohistoria ei muuten ole mitään ihmisviisautta vaan pyrkimystä menneisyyden ymmärtämiseen myös siitä näkökulmasta, että oppituomioiden kohteeksi joskus joutuneet olivatkin ehkä oikeammassa kuin taistelun tiimellyksessä ymmärrettiin.
Marko, kiitos kommentistasi!
Mitä tulee vaikutteisiin, niin niiltä voimme ”suojautua” lukemalla Raamattua, joka uskossa sulautuu uskovaan. Sen vaikutus tulee esille eri tavalla kuin esimerkiksi ympäristövaikutukset, koska Kirjoituksissa on kaikki mitä elämään ja Jumalisuuteen tarvitaan.
Olen ollut altistunut vapaaehtoisesti Raamatulle ja uskon kautta minulla on yhteys Jumalaan, hänen Henkeensä, jonka Jumala lähetti maan päälle opastajaksi, mutta vaikuttaa, sulautuu vain uskossa, vt. Hebr, 4:2.
”rukoilleet tahoillamme ..”? Tähän juuri ja juuri sopivan hengellistetyn tarinan. Kun nuori tyttö rukoili aviomiestä, hän sanoi, ”anna minulle uskova aviomies, mutta anna sen olla Pekka”.
Eli riippuu paljon siitä kuinka paljon ”tahot” lukevat, perustavat uskon profeettain ja apostolien laskemalle perustukselle.
Yliopistossa uskontotieteitä opiskeleva on vuosikausia perustuksella, mikä ei ole Raamattu vaan kehällinen Kirjoituksia nakertava viisaus, jonka viisauden täyttämät itse kehuvat olevansa viisaita.
Silti jotkut selviävät uskossa. Suomessa se on harvinaista mutta esimerkiksi USA:ssa, niinkuin kahdessa seurakunnassa johon perheeni kanssa kuuluin, paimenet olivat TM ja TT, Memphiksessä ja OK-Cityssä.
Tuossa Hebrealasille-kirjeessä, sen toisessa luvussa on selkeä yhteenveto siitä, että Isä teki Poikansa vähäksi aikaa enkeleitä halvemmaksi, eli ihmiseksi. Lisäksi nuo kohdat veljistä lihan ja veren puolesta vakuuttavat, että hän oli syntynyt ihmiseksi, eikä ”ottanut” kohdussa ihmisyyttä. Eli Jeesus kulki sitten sikiämisen ihmisen tien ihmisenä, toistan, eikä ”ikäänkuin ihmisenä”.
Tähän ihmisyyteen kuuluu ruumiin täydellinen häviäminen. Eli ylösnousemusruumis liittyyUT:n kohtiin ”ja me muutumme”. Myös tässä suhteessa Jeesus oli ihminen ja Hänellä ainoastaan oli tuo ”kuuluisa” ylösnousemusruumis, jossa hän on taivaassa Isän oikealla puolella.
Jumala todellakin on säilyttänyt kaiken näkyvän tulen ruoaksi. Edes tuo tuli ei ole ikuinen ja poltettuaan kaiken sekin häipyy. Tässä kohdin tuntunnee, että täytyy alkaa tulkitsemaan, koska Paavali sanoo asian liian niukasti. Kuitenkin koko Raamattu mainitsee sitä eri tavoilla. Raamatussa ei ole luettavissa muuta kuin mitä sinne on kirjoitettu ja niinkuin Paavali 1Kor. 1:13 painottaa, että minkä jo tiedätte (ei ymmärrätte) ja minkä hän uskoo heidän tulevan tietämään loppuun asti. Eli Raamattua luetaan Raamatulla ja siellä on kaikki tieto, mikä ei ole salaisuus uskovalle, kullekin siihen asti kuin hän kohtaa asiat.
Jumala pyytää Henkeään opastamaan pääsääntöisesti ihmistä minkä haluaa tulla julistetuksi. Jumalan Henki vaikuttaa kaikissa uskovissa ja on se Henki joka puhuu ihmisessä olevalle Jumalan uskoontulleelle hengelle asioiden oikean laidan.
Tässä prosessissa kuitenkin Pyhän Hengen kotelo, ihminen, on koko ajan häiritsemässä ”viisauksillaan”, joita esimerkiksi täällä Suomessa hankitaan jumalattomien opettajien, jumaluusoppi-tohtori-professorien opetuksista. Raamattu ei kuulu kirjaluetteloon, mikä piti lukea esim Itä-Suomen yliopiston teologisessa. Mutta satakunta muuta kirjaa kyllä tutkittiin ja niissä kerrottiin mitä Raamatussa on kirjoitettu ja miten se tulkitaan.
Jokainen syntynyt lapsi on taivaskelpoinen, eli senkaltaisten on Taivasten Valtakunta. Näin oli minun ja Jeesuksen laita, kun tähän maailmaan synnyimme.
Jeesus alkoi tietoisesti seuraamaan Jumalan kutsua ilmeisesti 12-vuotiaan, vt. ”Ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, mitkä minun Isäni ovat?” Ne oli sanoja taivaasta, joita Jeesuksen vanhemmat eivät vielä silloin käsittäneet. Tämän olen jo pariin otteeseen sanonut tässäkin blogissani, muttei ole tullut huomioiduksi, vaikka se on vastaus uskoontuloon. Kun sanoin, että minä olin kuin Jeesus viittaa todistukseen Jeesuksen todellisesta ihmiseksi syntymisestä.
Markolle, sinun toiseen kommenttiisi, josta siitäkin kiitos!
Marko,
Se mikä Raamatussa on kuvakieltä ja sellaista vain kun se selventää asian olemuksen. Täytyy lukea Raamattua, jotta tulisi selväksi, ettei taivaassa ole mitään mihin edes hurjimmat kuvitelmamme saattaisi yltää.
Ruumiin ylösnousemuksen SALAISUUS mainitaan I.Kor.15:
50 Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta.
51 Katso, minä sanon teille SALAISUUDEN: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme,
Jeesus nousi kuolleista, haudasta sinne haudatussa ruumiissaan ja 40 päivän ajan tapasi yli 500 ensimmäisen seurakuntansa jäsentä. Aterioitsi heidän kanssaan ja pyysi Tuomasta laittamaan kätensä haavoihinsa.
Apt. 1:4-11, Kertoo kuinka hän oli opetuslasten kanssa koolla Hän asetti vesikasteen ja Pyhän Hengen kasteen oikeaan yhteyteen ja sen sanottuaan kohotettiin hänet ylös heidän nähtensä ja pilvi peitti hänet ja vei Hänet heidän nakyvistään.
Raamattu toistamalla toistaa, että me muutumme. Näin kävi Jeesuksen maalliselle ruumiillekin. Jeesus nousi taivaaseen muuttuneena, kirkastetussa ruumiissa. Jeesuksen lihallinen ruumis tuli tomuksi, niinkuin meidän kaikkien ruumiit kuoltuamme. Sen jälkeen ei ole mahdollista edes mikroskoopilla erotta maatunutta ruumistamme maasta, saatikka että se kestäisi taivaassa.
Ilmoitan eriävän kantani niin elvut kuin RKK:n oppeihin. Sellaiseen minä kyllä olen koko ikäni pyrkinyt ja niin tekee jokainen uskoontullut, Jeesuksen seuraaja (christianos).
Tunnen maaimanlaajuisesti evankelisen veljesyhteyden, jossa niinkutsuttu helluntalaisuus on suurin ryhmä. Sen tehtävä on julistaa Evankeliumia ja suurin osa Keski-Euroopan ja Etelä-Amerikan helluntaiseurakuntiin kasteen kautta liitetyistä jäsenistä on ollut katolisia. Opettajaksi pyrkiminen liittyy opettamista paikallisseurakunnissa, jonka jäsenet ovat uskovia. Sitä ei pidä sekoittaa evankeliointiin.
Jeesuskaan ei tuominnut ketään, mutta se Sana, sanoma tuomitsi ja Jeesuskin pyysi erottamaan nämä kohdistukset.
Olen ikäni elänyt, ollut naapuri, ystävä, työtoveri pääasiassa katolisessa ympäristössä ja Suomessa luterilaisessa. Yhtään erimielisyyttä minulla ei ole ollut arkielämässä yhteiskunnan ja sen jäsenien kanssa.
Oma ja muitten väärä on aina todettavissa Kirjoituksista. Summassa ”ehkä voit olla väärässä” viisaus on merkityksetön siihen asti kunnes se osoitetaan siksi. Sitähän sinä yrität, mutten ole vielä todennut asiaa, siis raamatullista perustetta. Kirkkohistoria ja kirkkoisät eivät ole perustelu.
Tunnen kirkkojen opin ja tunnen kirkkohistorian. Ne mitä en muista, on klikkauksen päässä tarkistettavissa, kun on tarvis.
Väärää, jäljennöksiä on enemmän kuin Alkuperäistä. Siksi esiintyy jatkuvasti ”tutkimista”, jolla voisi perustella esimerkiksi sakramentalinen oppi tai sekalainen-seurakunta-oppi. Ne kait on tutkittu, ja yli miljardin sanotaan uskovan nämä kaksi.