Kaksi Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen lähettämää suomalaista avustustyöntekijää surmattiin Länsi-Afganistanissa Heratissa eilen.
Molemmat työntekijät aloittivat työnsä Afganistanissa ensimmäisen kerran vuonna 1998. Toinen koulutti mielenterveysalan työntekijöitä ja kehitti sosiaalihuoltoa muun muassa kartoittamalla mielenterveysongelmien taustalla olevia sosiaalisia ongelmia. Toinen työntekijä oli juuri palannut maahan IAM-järjestön aluejohtajaksi. Hänen tehtäviinsä kuului naisten aseman ja toimeentulomahdollisuuksien parantaminen.
– Menetimme erinomaisia työntekijöitä, jotka olivat löytäneet Jumalan rakkauden Kristuksessa ja halusivat jakaa sitä muille. Heidän kutsumuksenaan oli palvella paljon kärsinyttä kansaa samalla rakkaudella, jota olivat itse kokeneet, Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen sanoo.
– Kutsumme kaikkia rukoilemaan uhrien omaisten ja Afganistanin kansan puolesta sekä vakautta tähän maahan, jota työntekijämme rakastivat, Tuovinen jatkaa.
”Kokonaan tällaista ei voi millään turvatoimilla estää”
Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila kertoo järkyttyneensä uutisesta eilen valtavasti.
– Meillä ei ole suomalaisia työntekijöitä ulkomailla, koska kaikki työmme toteutuu yhteistyöhankkeina paikallisten Pipliaseurojen kanssa. Mutta käymme toki keskusteluja tapahtuneesta ja tarkennamme ohjeistuksia työntekijöidemme työmatkoihin liittyen, Kotila sanoo.
– Riskejä on aina eikä tällaisia traagisia tapahtumia voi kokonaan estää millään turvatoimilla. Olennaista on kuunnella paikallisten näkemyksiä, koska heillä on parhaat kyvyt arvioida riskejä kotiseuduillaan.
Pipliaseurassakin lähetystyöntekijöihin kohdistuneet väkivaltaisuudet ovat tuttuja yhteistyökumppaneiden kautta.
– Gazassa palestiinalainen, raamattukauppaa hoitava työntekijämme kidnapattiin ja murhattiin, Kotila kertoo.
”Rukoilemme, rohkaisemme ja kannustamme valppauteen”
Medialähetysjärjestö Sanasaattajien medialähetysjohtaja Juha Auvinen kertoo työntekijöidensä olevan nyt lomalla.
– Kun palaamme töihin ensi viikolla, käsittelemme varmasti tätä asiaa. Meidän kaikki kriisiohjeet ja turvallisuusohjeet on tarkistettu viimeisen parin vuoden sisällä, joten niiden päivittämiseen tuskin tulee tarvetta.
– Suomalaiset työntekijämme tekevät työtään mediassa enimmäkseen etätyönä. Vaarallisilla alueilla työskentelevien yhteistyökumppaniemme puolesta haluamme kuitenkin rukoilla ja rohkaista heitä Jumalan sanalla sekä kannustaa valppauteen joka tilanteessa.
Yhteydenpito paikallisiin viranomaisiin on Auvisen mukaan lähetyskentillä tärkeää. Riskialueelle lähetettävien lähettien koulutuksessa pitäisi hänen mukaansa ehkä entistäkin enemmän huomioida päivitetty tieto olosuhteista ja paikallisesta turvallisuustilanteesta. Sitä saa sekä Suomen ulkoministeriöstä että paikallisilta yhteistyökumppaneilta.
”Lähi-idässä turvaohjeet tarkentuvat lähes päivittäin”
Suomen Lähetysseuran vt. toiminnanjohtaja Rolf Steffansson on huolissaan siitä, että avustustyöntekijöihin kohdistuva väkivalta on yleisesti lisääntynyt ja heidän nauttimansa kunnioitus ja arvostus vähentynyt viime aikoina.
– Ajatukseni ovat Afganistanissa ammuttujen suomalaisten lähetystyöntekijöiden omaisten luona. Suren myös heidät lähettäneen Kansanlähetyksen kanssa, tämä on järjestöllekin hyvin raskas asia. Yleisemmällä tasolla pitäisi käydä perusteellista keskustelua lisääntyneestä väkivallasta avustustyöntekijöitä kohtaan.
Steffansson arvelee, että ilmiön taustalla ovat ääriliikkeet, joille naisten voimaannuttaminen tai kansan koulutustason kohoaminen ovat ilmeisiä uhkia.
– Mitä enemmän ääriliikkeet saavat valtaa, sitä enemmän länsimaisiin avustustyöntekijöihin kohdistuu uhkia ja vihaa. Ymmärtääkseni nämäkin ammutut työntekijät olivat tavallisten afganistanilaisten kunnioittamia ja arvostamia. Ääriliikkeitä heidän työnsä kuitenkin uhkasi.
– Toki emme vielä tiedä, tunsivatko ampujat edes naisten työtä. Mahdollista on, että kyse on yleisestä vihasta länsimaita ja länsimaalaisia kohtaan, Steffansson toteaa.
Steffanssonin mukaan Afganistanin tapahtumat haastavat myös Lähetysseuran jälleen kerran käymään läpi turvallisuusohjeistuksensa. Hän toteaa, että joka maassa turvallisuushaasteet ovat erilaiset. Tärkeää on, että esimies käy paikalliset ohjeet läpi työntekijöiden kanssa huolellisesti.
– Esimerkiksi Lähi-idässä aluepäällikkömme antavat nyt lähes päivittäin uusia, ajantasaisia turvaohjeita työntekijöillemme.
Lähetysseuralla on kokemusta työntekijöidensä sieppauksista sekä joutumisesta vakaviin liikenneonnettomuuksiin maailmalla.
”Ääriliikkeet kokevat naisten voimaannuttamisen uhkaksi”
Mikä sitten ehkäisisi ääriliikkeiden syntyä ja kasvua parhaiten?
– Uskon, että juuri se, mihin näiden liikkeiden viha kohdistuu, heikentää liikkeitä parhaiten. Naisten voimaannuttaminen, koulutustason nostaminen ja parempien yhteiskuntarakenteiden luominen vähentävät ääriliikkeiden valtaa ja vetovoimaa. Vain pitkäjänteinen työ auttaa. Nopeat ratkaisut eivät tuo kestävää apua, Rolf Steffansson sanoo.
Hän peräänkuuluttaa uskontojen välistä dialogia sekä uskonnollisten johtajien välisiä keskusteluja.
– Ääriliikkeitä ei synny vain muslimien keskuudessa. Intiassa hindutaustaiset ääriliikkeet ovat nyt nousussa. Ja on olemassa myös kristillisiä ääriliikkeitä, jotka ovat valmiita jopa väkivallan käyttöön. Ääriliikkeet synnyttävät helposti uhkakuvia, jotka leimaavat kaikki kyseisen uskonnon kannattajat.
– Tarvitsemme lisää uskontojen välistä dialogia, jotta emme ohjaudu peloista ja ääriliikkeiden luomista mielikuvista käsin, vaan tiedämme, mistä eri uskonnoissa on suurten joukkojen näkökulmasta oikeasti kyse, Steffansson sanoo.
Steffanssonin mukaan ääriliikkeet perustelevat ja oikeuttavat omaa toimintaansa usein uskonnollisella retoriikalla. Taustalla saattaa silti olla enemmänkin etnisiä ja kulttuurisia tai omaan yhteiskunnallisesti alistettuun asemaan liittyviä syitä.
– Lähetysseuran työn kautta tiedän, että monet pakistanilaiset muslimit eivät tunnista Talibanien uskontoa islamiksi ollenkaan.
Kriisipuhelin palvelee Kylväjän lähettejä
Lähetysyhdistys Kylväjällä on lähettejä vaarallisissa maissa Itä-Afrikassa ja Keski-Aasiassa. Vaaratilanteiden ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn panostetaan lähettien koulutuksessa.
– Lähettimme saavat turvallisuuskoulutusta, jossa heitä opetetaan tarkkailemaan ympäristöä ja analysoimaan itse riskien todennäköisyyttä. Vaaratilanteiden ennaltaehkäisyn eteen on tehtävä kaikki voitava. Täysin vaarattomia alueita maailmassa on kuitenkin erittäin vähän. Liikenne, rikollisuus ja esimerkiksi aseelliset ryöstöt uhkaavat lähettejä monissa maissa, kertoo Kylväjän Keski-Aasian työaluevastaava Hans Rönnlund.
Rönnlund painottaa kriiseihin varautumisen tärkeyttä. Kidnappaukset mielletään järjestössä suurimmaksi uhkaksi. Kylväjän lähettien käytössä on aina kriisipuhelin, johon voi soittaa ja jossa voi keskustella koska tahansa.
– Lähetit lähtevät työhön kutsumuksesta. Jos työntekijä kokee, että kutsumustietoisuudessa tapahtuu muutos esimerkiksi tällaisen surmatapauksen vuoksi, lähetti saa hyvinkin lyhyellä varoitusajalla palata Suomeen, Rönnlund toteaa.
Pääministeri ja presidentti vaativat tapausten perusteellista tutkintaa
Pääministeri Alexander Stubb on esittänyt surunvalittelunsa Afganistanissa surmattujen suomalaisten avustustyöntekijöiden perheille, läheisille ja ystäville.
”Tapahtunut on suuri tragedia. Tässä tilanteessa tärkeintä on tukea surmattujen läheisiä. Suomi vaatii, että tapauksesta tehdään perusteellinen tutkimus syyllisten saamiseksi kiinni ja oikeuden eteen. Suomen on myös arvioitava Afganistanin turvallisuustilannetta”, pääministeri Stubb toteaa tiedotteessaan.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan surmattujen avustustyöntekijöiden kohtalo koskettaa meitä kaikkia.
”Suomalaisnaisten raakalaismainen kohtalo koskettaa meitä kaikkia. Teko on erityisen järkyttävä koska naiset olivat Afganistanissa auttamassa paikallisväestöä. Otan osaa omaisten ja läheisten suureen suruun”, presidentin lausunnossa sanotaan.
Presidentti Niinistö vaatii Afganistanin viranomaisia tekemään kaikkensa, jotta tekijät saadaan kiinni.
Ulkoministeriö tiedotti torstaina iltapäivällä, että rikoksen selvittäminen kuuluu Suomessa keskusrikospoliisille, jolle ulkoministeriö antaa virka-apua Afganistanissa. Päävastuussa rikoksen tutkinnassa ovat Afganistanin viranomaiset.
Kuva: Anne Lepikko / SEKL. Lippu on vedetty puolitankoon menehtyneiden työntekijöiden muistoksi Suomen Evankelisluterilaisessa Kansanlähetyksessä Ryttylässä.