Köyliön seurakunnan kirkkovaltuutetun ja messutyöryhmän puheenjohtajan Tuula Kytövuoren mielestä on tärkeää, että valtuuston kokouksien alussa pidetään alkuhartaus.
– Hartauteen sisältyy usein myös rukous, jossa päätöksiin pyydetään viisautta Jumalalta. Tämä tuo mielestäni oikeaa perspektiiviä työskentelyyn, hän sanoo.
Kytövuori lähti mukaan seurakunnan luottamushenkilöksi 2000-luvun vaihteessa, koska halusi olla vaikuttamassa tärkeinä pitämiinsä asioihin. Hänen sydäntään lähellä ovat erityisesti evankeliointi ja lähetystyö.
– Olen iloinen siitä, että Köyliössä seurakuntavaalien listat eivät ole olleet poliittisia vaan alueellisia. Kuntapolitiikassa en ole mukana, Kytövuori kertoo.
Säkylän ja Köyliön seurakunnat yhdistyivät
Satakunnassa sijaitseva Köyliö on kirkkohistoriallisesti merkittävä ja tunnettu kunta, jossa on tällä hetkellä noin 2700 asukasta.
– Kertomuksen Piispa Henrikistä ja Lallista tuntee moni. Se on yleensä esillä sekä yläkoulun että lukion kursseilla, kun käsitellään Suomen kirkkohistoriaa, kertoo työkseen uskonnon ja englannin opettajana Kiukaisten yhteiskoulussa toimiva Kytövuori.
Köyliön seurakunnallakin on pitkä, yli 400 vuoden historia itsenäisenä seurakuntana. Tämä aikakausi päättyi nyt vuodenvaihteessa, kun Köyliön ja Säkylän kunnat ja seurakunnat yhdistyivät. Kunta on nyt nimeltään Säkylä ja seurakunnasta tuli Säkylä-Köyliön seurakunta.
Liitoksen myötä köyliöläisten käyttöön tulee leirikeskus
Tuula Kytövuoren mukaan tilanne seurakunnassa on tällä hetkellä mielenkiintoinen ja odottava, ja samalla myös haastava.
– On tärkeää, että esimerkiksi seurakuntamme vapaaehtoistoiminta ei liitoksen myötä heikkene.
Toinen huoli liittyy seurakunnan jumalanpalveluksiin, joissa myös Kytövuori itse on aktiivisesti mukana.
– Moni köyliöläinen olisi toivonut, että Köyliössä pidettäisiin joka pyhä kello 10 jumalanpalvelus, vaikka Köyliön seurakunta muuttuukin liitoksen myötä kappeliseurakunnaksi, hän sanoo.
Vuoden alusta jumalanpalveluksia pidetään kokeiluluontoisesti vuoroviikoin kello 10 ja kello 18. Kun Köyliössä on jumalanpalvelus kello 10, Säkylässä vastaavasti kello 18, ja seuraavalla viikolla toisin päin.
– Liitossopimuksessamme lukee, että Köyliössä on joka tapauksessa jumalanpalvelus joka pyhä jatkossakin.
Seurakuntaliitoksessa on Kytövuoren mielestä myös positiivisia puolia.
– Omalla alallaan tähän asti yksin työskennelleet seurakuntamme työntekijät saavat nyt työkavereita. He pystyvät näin jakamaan sekä kokemuksia että vastuuta. Olemme iloisia myös siitä, että saamme jatkossa käyttää Säkylän seurakunnan leirikeskusta; omassa seurakunnassamme kun ei tähän asti ole leirikeskusta ollut.
Yli miljoonan lahjoitus turvasi vanhan kirkon remontin
Seurakuntaliitoksen lisäksi Köyliön seurakunnan hallinnossa puhuttavat tällä valtuustokaudella myös iso testamenttilahjoitus seurakunnalle sekä vuonna 1752 valmistuneen Köyliön kirkon remontti.
– Päätös remontista oli jo tehty, kun seurakuntamme sai yllättäen reilun miljoonan euron suuruisen testamenttilahjoituksen. Sen turvin kirkkoon on pystytty tekemään mittavampi peruskorjaus, joka sisältää muun muassa kirkon lämpöeristyksen parantamisen sekä koko kirkon sisä- ja ulkopuolisen maalauksen.
Museoviraston valvonnassa toteutettu remontti valmistuu näillä näkymin tammikuussa, ja kirkko voidaan ottaa uudelleen käyttöön toivottavasti helmikuussa – sitten kun urut on viritetty.
”Raamattuun pitäytyvät kirkot kasvavat”
Kuuluminen Kristuksen maailmanlaajuiseen kirkkoon ja kristilliseen paikallisseurakuntaan ovat Tuula Kytövuorelle tärkeitä asioita.
Suomen evankelisluterilaisen kirkon nykytilasta hän on kuitenkin huolissaan.
– Heti kirkkolain alussa on maininta siitä, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa. Kirkko kuitenkin koettaa mukautua yhteiskunnan ja kulttuurin muutoksiin Raamatun arvovallan supistumisen kustannuksella.
Kytövuori arvelee, että yksi syy tähän on pelko kirkosta eroamisista.
– En usko, että ihmiset saadaan tällä tavoin pysymään kirkossa. Maailmanlaajuisesti katsottuna Raamattuun pitäytyvät kirkot kasvavat, kun taas Raamattuun höllemmin sidoksissa olevien kirkkojen väkimäärä vähenee.
Raamatun sana, sekä lain ja evankeliumin sisältävä raamatullinen julistus ovat Kytövuoren mukaan kristitylle ravintoa, jota ilman usko kuolee.
– Olen onnellinen ja kiitollinen kotiseurakunnastani, jossa hengellistä ravintoa on ollut ainakin tähän asti hyvin tarjolla.
Kuva: Tuula Kytövuoren kotialbumi.