Sanan seppä -sovellus elävöittää reformaation

Laajan yhteistyön pohjalta syntynyt Sanan seppä -sovellus tuo reformaation aikaiset tapahtumat itse nähtäväksi ja koettavaksi niiden tapahtumapaikalle Turun tuomiokirkkoon. Sovellus on tehty osaksi reformaation merkkivuotta.

Sanan seppä -sovelluksen on tarkoitus elävöittää 1500-luvun tapahtumia.

– Reformaatio voi olla nykyihmisille etäinen ja vaikeasti lähestyttävä aihe. Sovellus konkretisoi näitä tapahtumia, kertoo erikoistutkija Teijo Lehtonen Turun Yliopistosta.

Lisätty todellisuus tuo olemassa olevaan tilaan ylimääräistä sisältöä. Tablet-tietokoneen näytön kautta voi katsoa reformaation tapahtumia aidossa ympäristössä.

Iloa koululaisille, opiskelijoille ja turisteille

Sanan seppä -sovelluksen voi ladata sovelluskaupoista marraskuusta alkaen omalle tabletille. Laitteen voi myös lainata Turun tuomiokirkon aulasta.

Sovellus mahdollistaa koululaisille luokkahuoneen ulkopuolisen oppimisen. Sen on ajateltu sopivan alakoululaisille 3. luokasta eteenpäin, yläkoululaisille ja lukiolaisille.

Sovellus on tarkoitettu kuitenkin myös laajemmalle käyttäjäkunnalle, kuten turistien ja muiden kirkossa kävijöiden käyttöön. Sovelluksen kielinä on suomi, ruotsi ja englanti.

Uusi tarinankerrontamuoto

Lisätty todellisuus mahdollistaa uudenlaisen tarinankerronnan.

– Sovellus ei ole sidottu aikatauluihin. Teknologia mahdollistaa sen, että voi itse valita milloin ja miten haluaa katsoa tarinan, tutkija Timo Korkalainen kertoo.

– Sovelluksessa kirkkotilaa hyödynnetään sellaisenaan eikä sinne ole tuotu mitään ylimääräistä, Lehtonen toteaa.

Sovellus on syntynyt vuoden 2015 alussa alkaneen MIRACLE-tutkimusprojektin tuloksena. Laaja tutkimusprojekti tutkii yhdistetyn todellisuuden teknologian käyttömahdollisuuksia kulttuurimatkailussa ja luokkahuoneen ulkopuolisessa oppimisessa.

Kumppaneina projektissa ovat olleet alusta saakka Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä sekä Kirkkohallitus. Turun yliopistolta tutkimuksessa on mukana Technology Research Center ja Suomen historian oppiaine.

Projektiin kuuluu laaja joukko eri alojen asiantuntijoita, ja sovelluksen toteuttamisessa on ollut mukana lähes 40 henkilöä. Esimerkiksi kirjailija Tytti Issakainen on luonut sovelluksen kertomuksen, ja professori emerita Kaisa Häkkinen on vanhentanut kohtausten suomen kielen. Tarinan hahmojen liikkeet on luotu keskiaikamarkkinoiden näyttelijöiden tallennettujen liikkeiden pohjalta.

Esille myös tavallisen kansan näkökulma historian tapahtumiin

Reformaation historiaa kerrotaan aina ylhäältä käsin. Sovellus tuo esiin aikalaisnäkökulman ja näyttää, ettei aina ollut selvää minne oltiin menossa, toteaa projektitutkija Lauri Viinikkala.

– Muutos hämmensi ihmisiä, eivätkä kaikki olleet innoissaan, Viinikkala kertoo.

Tavallisen kansan huoli näkyy sovelluksessa etenkin silloin, kun Katariina-äiti murehtii tuttujen tapojen katoamista.

Fiktiiviset kohtaukset perustuvat todellisiin historiallisiin tapahtumiin.

– Ensimmäinen kohtaus on vuodelta 1514 piispa Hemmingin autuuttamisjuhlasta. Tätä voi pitää katolisen ajan loppuhuipennuksena, Viinikkala kertoo.

Tarinan yksityiskohdissa pyritään parhaaseen tulkintaan totuudesta

Sovelluksen kartta johdattaa kokemaan kahdeksan kohtausta eri puolilla kirkkoa. Noin puoli tuntia kestävä kierros päättyy vuoteen 1642, jolloin koko Raamattu on saatu suomennettua ja reformaation yksi tärkeimmistä tavoitteista on tullut täytettyä.

Pääroolissa sovelluksessa on tavallinen perhe, mutta myös reformaation merkkihenkilöt, kuten kuningas Kustaa Vaasa ja Turun piispa Mikael Agricola esiintyvät tarinassa. Sovellus kuvaa kirkkotilan muutosta ja antaa merkityksen sen eri osille. Sovelluksen verkkosivuilta löytyy lisätietoa kohtausten taustoista.

Vaikka historia on aina tulkintaa, on sovelluksessa pyritty parhaaseen mahdolliseen tulkintaan.

– Fiktiivisen perheen taustoihin ja tarinan yksityiskohtiin on kiinnitetty paljon huomiota, Lehtonen kertoo.

Jatkossa myös muihin kirkkotiloihin?

MIRACLE-tutkimusprojektin tavoitteena on hakea tapoja tehdä vastaavia sovelluksia ja tekijät toivovatkin, että saavat tuotettua sisältöä muihin kirkkotiloihin ja kulttuurikohteisiin.

– Lisätyn todellisuuden kautta voi tuoda tiloihin uutta sisältöä ilman, että häiritään muita vieraita, Korkalainen toteaa.

Suomessa on alan vahvaa osaamista ja tutkijaryhmä haluaa tarjota tutkimustulostensa pohjalta myös muille mahdollisuuden toteuttaa vastaavia hankkeita. Tutkijat ovat erittäin tyytyväisiä Sanan seppä -projektin tuloksiin.

Kuva: Saara Paatero. Laajan yhteistyön pohjalta syntynyt Sanan seppä -sovellus tuo reformaation aikaiset tapahtumat itse nähtäväksi ja koettavaksi niiden tapahtumapaikalle Turun tuomiokirkkoon. Kuvassa tutkijat vas. Timo Korkalainen, Teijo Lehtonen ja Lauri Viinikkala.

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.

***

Edellinen artikkeliThe Guardian: Jakartan kuvernööriä epäillään jumalanpilkasta – presidentti syyttää ajojahdista
Seuraava artikkeliMaata Näkyvissä -tapahtuma herättää vahvoja tunteita puolesta ja vastaan