Oulun evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän kirkkovaltuustoon kuuluva Hannele Kurkela, 63, on kolmannen kauden valtuutettu. Hän on myös Oulunsalon seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen.
– Toimin kaksi edellistä kautta Keminmaan seurakunnassa, eli luottamustehtävät tulivat tutuksi jo ennen Oulunsaloon muuttoa. Nyt edustan erityisesti uutta Niemenrannan asuinaluetta, missä asuu paljon lapsiperheitä, Kurkela kertoo.
16 lapsen äiti saa voimaa muiden auttamisesta
Lapsiperheiden asioiden tärkeyden Kurkelalle ymmärtää, sillä hän on kuudentoista lapsen äiti. Toisista huolehtimiseen pohjautuvat myös hänen tehtävänsä diakoniatyön sekä erityispalveluiden johtokunnissa.
– Yksi lapsistani on kehitysvammainen, eli erityispalvelut ovat siinäkin mielessä minulle läheisiä. Toisten auttaminen muun muassa keräyksillä ja ruuan jakelulla on minulle erittäin tärkeää. Saan samalla itsekin hyvän mielen ja uutta voimaa.
Lapsityön osalta Oulunsalossa on käynnissä myös projekti, missä yksi henkilö on lapsiperheiden käytössä eri tehtäviin.
– Hänet voi varata etukäteen vaikkapa lastenvahdiksi. Projekti on kuitenkin ikävä kyllä päättymässä rahoitusongelmien vuoksi, Kurkela harmittelee.
Päätöksissä pitää painaa seurakunnan etu, ei politiikka
Hannele Kurkela ei innostu politiikan ja uskonnon yhdistämisestä.
– Ne eivät kuulu yhteen. Päätökset täytyy tehdä seurakunnan parasta ajatellen, eikä mukaan saa sotkea omia vaikuttumia. Politiikan läsnäolo on harmi kyllä näkynyt seurakuntayhtymän toiminnassa, vaikka asiat ovatkin edenneet hyvässä hengessä.
Kurkelalla on mielessään myös esimerkki, missä päättäjien vaikuttimet saattavat olla haitallisia.
– Omat kytkökset eivät saa vaikuttaa, kun valitaan uusia henkilöitä työsuhteeseen. Silloin täytyy aina valita paras ehdokas.
Luottamushenkilön tärkeimmiksi ominaisuuksiksi kirkollispäättäjä listaa puolueettomuuden lisäksi avoimuuden, sosiaalisuuden sekä kyvyn tulla toimen toisten ihmisten kanssa.
– Ydinajatukseni on, että olemme erilaisia yhdessä. Kun kaikki puhaltavat erilaisuudesta huolimatta samaan hiileen, on lopputulos onnistunut, Kurkela toteaa.
Kurkela arvioi kirkkomme korkeimman päättävän elimen kirkolliskokouksen toimivan hyvin.
– Kirkolliskokouksen toiminta on jäänyt itselleni hieman vieraaksi. Luotan sinne valittujen hoitavan tehtävänsä asianmukaisella tavalla.
Seurakuntatalon purku oli kova isku
Oulunsalon seurakunnassa ei ole tällä hetkellä seurakuntataloa, sillä toiminnassa ollut talo purettiin noin vuosi sitten sisäilmaongelmien vuoksi.
– Se oli todella kova isku seurakunnalle, sillä talo oli pidetty kokoontumistila. Nyt meillä ei ole käytössä omaa isompaa tilaa, mitä voidaan käytätä yli 60 hengen tilaisuuksiin.
Asia puhuttaa seurakuntalaisten keskuudessa.
– He kyselevät usein, kuuluuko mitään uutta. Toivottavasti uusi talo saataisiin järjestymään, vaikka investointirahat ovat todella tiukassa.
Talous puhuttaa muutoinkin Oulun evankelis-luterilaisessa seurakuntayhtymässä.
– Rahaa ei ole todellakaan liikaa. Toivon kuitenkin, ettei toimintaa tarvitse tulevaisuudessa karsia. Monipuolisuus on tärkeää myös sen vuoksi, että ihmiset pysyvät seurakunnan jäsenenä. Oulunsalossa kirkosta eroajia ei onneksi ole ollut kovinkaan paljon.
Aktiivinen Kurkela ehtii seurakunnallisten tehtävien lisäksi mukaan muihinkin aktiviteetteihin. Erityisen lähellä sydäntä on lentopallo.
– Olen harrastanut sitä 39 vuotta, ja pelaan nytkin kolme kertaa viikossa. Meillä on erinomainen ryhmä, missä on eri-ikäisiä naisia. Lentopallo on joukkuepelinä myös mainio esimerkki siitä, että onnistumiseen tarvitaan muita ihmisiä, Kurkela toteaa.
Kuva: Hannele Kurkelan kotialbumi