Kangasniemen seurakunnassa jumalanpalvelusryhmiä on toiminut vuoden 2013 helmikuusta lähtien. Jumalanpalvelusryhmätoimintaa edelsi kerran kuussa järjestettävä monimuotomessu, jossa seurakuntalaiset palvelivat esirukoilijoina, tervehtijöinä, kolehdinkerääjinä ja rukouspalvelijoina.
– Messu on ollut aina minulle tärkeä asia ja halusin etsiä siihen jotakin uutta. Kun monimuotomessuja oli järjestetty pari vuotta, halusimme kehittää niitä kolmea muutakin jumalanpalvelusta, kertoo Kangasniemen kirkkoherra Matti Tolvanen.
Monimuotoisuus tärkeää
Malli löytyi Haapajärven seurakunnan jumalanpalvelusryhmistä, joita alettiin muodostaa myös Kangasniemelle. Nyt monimuotomessun kaikki elementit ovat mukana jokaisessa seurakunnan jumalanpalveluksessa. Yhteensä yhdeksässä jumalanpalvelusryhmässä on mukana 140 seurakuntalaista.
Jumalanpalvelusryhmässä pitää olla mukana mahdollisimman monenlaisia ihmisiä. Kangasniemellä ryhmien ikäjakauma painottuu keski-ikäisiin ja eläkeläisiin ja nuoria etsitäänkin vielä ryhmien jäseneksi. Mukana on kuitenkin niin miehiä kuin naisiakin sekä myös lapsia, kehitysvammaisia ja mielenterveyskuntoutujia.
– Ryhmän kokoonpano on itsessään viesti kirkkoon tulijalle siitä, millainen seurakunta on. Se on erilaista jäsenistä koostuva Jumalan kansa, Matti Tolvanen sanoo.
Ryhmän muodostumisessa tärkeä merkitys on kokoonkutsujilla tai vastuuhenkilöillä. Tolvasen mukaan kutsun viesti on paljon vahvempi, kun se ei tule työntekijältä.
Matti Tolvanen kertoo ryhmien toimivan itsenäisesti. Kaikki ryhmät tavataan kerran vuodessa ja yhdyshenkilöt kahdesti vuodessa. Viikkoa ennen omaa messuaan kukin ryhmä kuittaa kirkkoherralle asioiden olevan hoidossa.
– Tämä helpottaa papin työtä valtavasti. Enkä voi kuvailla, kuinka hieno kokemus on mennä ennen jumalanpalvelusta sakaristoon, kun se onkin täynnä ihmisiä!
Ei tilastojen, vaan laadun takia
Jumalanpalvelusryhmät ovat toimineet vasta reilun vuoden ajan, joten vaikutuksia jumalanpalveluselämään on vaikea arvioida. Tolvasen mukaan viime vuonna messukävijöiden joukko lisääntyi noin 900 hengellä. mieluinen muutos entiseen on monen muun asian ohella se, että messussa on enemmän liikettä.
– Ryhmäläiset liikkuvat messun aikana kirkkosalissa esimerkiksi hakemassa esirukouslappuja, Matti Tolvanen sanoo.
Kangasniemen seurakunnassa jumalanpalvelusryhmiin ollaan oltu tyytyväisiä. Matti Tolvasella on kuitenkin yksi varoitus.
– En voi enää kuvitella, että palattaisiin entiseen!
Viisi askelta toimivaan jumalanpalvelusryhmään
Kotimaa Pro kysyi Haapajärven seurakunnan kirkkoherra Kari Tiirolalta vinkkejä jumalanpalvelusryhmän perustamiseen.
1. Aloita siitä, mitä jo on
Kannattaa miettiä kaikki hyvät käytännöt, joita seurakunnassa jo on, esimerkiksi kirkkopyhät ja vastaavat. Kun etsimme Haapajärvellä jumalanpalvelusryhmille kokoonkutsujat, aloitimme miettimällä, keitä siellä kirkossa jo sunnuntaisin on. Haimme ihmisiä heidän joukostaan, mutta totesimme myös, että muitakin täytyy etsiä.
2. Anna kokoonkutsujille vastuuta
Kun kokoonkutsujat on valittu, anna heille vapaus ja vastuu toimia. Älä mieti heidän puolestaan, mutta tarjoa kuitenkin työyhteisön tuki tarvittaessa.
3. Kiinnitä huomiota edustuksellisuuteen
Ryhmän pitäisi olla läpileikkaus seurakunnasta. Kutsukaa ryhmiin miehiä ja naisia ja herätysliikkeiden edustajia, jos niitä toimii paikkakunnalla. Tässä kannattaa olla ennakkoluuloton, monesti jumalanpalvelus on se maaperä, jolla eri liikkeiden edustajat voivat toimia yhdessä.
4. Lapset ovat tärkeitä
Lapsia voi olla jumalanpalvelusryhmän jäsenenä, mutta on hyvä olla tiedossa lapsia, jotka ovat jumalanpalveluksissa käytettävissä. Lasten osallistuminen jumalanpalveluksiin on ollut se ykkösjuttu, kun ihmisiltä on kysytty. Lapsilla voi olla omia tehtäviä, joita aikuiset eivät voi luontevasti hoitaa.
5. Pidä huolta ryhmän jäsenistä
Jumalanpalvelusryhmän jäseniin pidetään yhteyttä kokoonkutsujan kautta säännöllisesti. Ryhmän on myös hyvä tavata kasvokkain ennen jumalanpalvelusta, jossa he työskentelevät. Sen lisäksi meillä kutsutaan puolivuosittain jumalanpalvelusryhmät, työntekijät, luottamushenkilöt ja muut kiinnostuneet yhteiseen pohdiskelun iltaan. Näin ihmiset pääsevät vaikuttamaan siihen, missä ovat osallisena.
Kuva Helsingin hiippakunnan 50-vuotisjuhlamessusta Senaatintorilla vuonna 2009 Erikoisempiin messutilaisuuksiin saadaan helposti paljon vapaaehtoisia mukaan, mutta seurakuntalaisten aktiivisesta osallistumisesta voi tehdä myös jokapyhäisen tavan. Kuva: Matti Karppinen.