Sipoossa siirryttiin maalämpöön kirkon täyskorjauksen yhteydessä 2002. Kivilattian alle asennettiin lämmitysputket, joita täydentävät seinillä olevat vesipatterit.
Energiasuunnitelmissa tutkittiin öljy- ja sähkölämmitystä vaihtoehtoina, mutta ne putosivat pois kulutushintojen vuoksi. Kaukolämpöä ei ollut saatavissa. Maalämpöjärjestelmä oli kallein asentaa, mutta käytön säästöt kuittasivat investoinnin nopeasti.
Maalämmön edullisuus korostuu vuosi vuodelta
Maalämmön sähkökulut ovat olleet kymmenen vuoden aikana 85 000 euroa. Öljy olisi maksanut samana aikana 240 000 euroa ja sähkölämmitys yli 250 000 euroa. Laskelmien mukaan sähköä olisi kulunut 300 Mwh vuodessa, mikä perustuu öljyn kulutustietoon. Kaikki summat sisältävät energian vuosittaisen hinnannousun.
Maalämpölaitteiston käyttämä sähkö maksoi Sipoossa viime vuonna 11 000 euroa vuodessa. Sekä öljy- että sähkölämmitys olisivat molemmat maksaneet kolminkertaisesti. Maalämmön edullisuus on korostunut vuosi vuodelta.
Kun Sipoon seurakuntayhtymä luopui öljystä, sitä kului yli 33 000 litraa vuodessa. Litrahinta oli 45 senttiä, viime vuonna jo 106 senttiä. Öljyn hinta on noussut 135 prosenttia ja sähkön hinta noin 70 prosenttia.
– Olemme kymmenessä vuodessa säästäneet 105 000 euroa investointi- ja käyttökulujen jälkeen verrattuna siihen, että loppuun kulunut öljylaitteisto olisi saneerattu ja käytetty öljyä. Pelkkä energian säästö on ollut 155 000 euroa, yhtymän kiinteistöpäällikkö Timo Yrjönen kertoo.
Lämpöteho riittää talvellakin
Yrjösen mukaan maalämpö sopii hyvin lattialämmitykseen. Kiertoveden lämpö voidaan pitää alhaisena, koska lämmitysputkia on paljon. Kivilattia luovuttaa lämpöä lempeästi ja pitää lämpötilan vakaana. Kirkko on tasalämmin läpi viikon, koska sillä on käyttöä myös arkisin. Lämpö pyritään pitämään 18 asteessa. Lämpötehot riittävät hyvin talvellakin.
Seinustoilla olevilla vesipattereilla saadaan tarvittaessa nopeasti lisälämpöä, koska ne on kytketty varajärjestelmän sähkövastuskattiloihin.