Elämään kuuluu sekä ylämäkiä että alamäkiä. Muuten kaikki olisi tasaisen tylsää. Ei voi nauttia alamäkeen pyöräilemisestä, jollei ensin polje huipulle. Eikä talvella voi iloita mäenlaskusta, jollei ensin vedä pulkkaa mäen laelle.
Ylöspäin kiipeäminen on vaivalloista, pyörän polkeminen tai kelkan vetäminen on raskasta, mutta alaspäin viilettäminen on niin hauskaa, että se vaiva kannattaa nähdä.
Alaspäin tulemisessa on silti vaaransa. Pyörä voi kaatua tai kelkka liukua päin puuta. Jos haluaisi välttää näitä vaaroja, olisi tyydyttävä ajamaan tasaisella maalla ja käyttämään talvella potkukelkkaa.
Mutta ihminen kaipaa myös jännitystä elämäänsä. Vaaroista huolimatta otetaan mieluummin riskejä kuin jäädään polkemaan paikoilleen. Jotkut hakevat jännitystä vuorikiipeilystä, syvänmerensukelluksesta, riippuliidosta, laskuvarjo- tai benjihypyistä.
Useimmille riittävät tavallisemmat harrastukset, mutta niissäkin on mahdollista loukkaantua. Ilman liikuntaa, matkailua, leikkiä ja pelaamista elämä voisi olla turvallisempaa, mutta samalla paljon tylsempää.
Koska elämään kuuluu seikkailu ja jännitys, on tärkeä käyttää myös järkeä. On monia turvatoimia, joilla voi vähentää loukkaantumisriskiä. Pyöräilykypärät, kyynär- ja polvisuojat, pelastusliivit ja turvavyöt tuntee jokainen. Niiden käyttämättä jättäminen ei olisi vain hullunrohkeaa vaan täysin järjetöntä.
Kaikista turvatoimista huolimatta elämä ei ole vaaratonta, varsinkaan silloin kun se on hauskinta. Silti elämää ei kannata pelätä. Järjen käytöllä, ystävien tuella, kokeneempien neuvoilla ja hyvällä harjoittelulla voi välttää monet turhat kolhut.
Voi myös pyytää elämäänsä varjelusta ja viisautta välttää turhia riskejä
Rukous
Taivaallinen Isämme, kiitos elämän seikkailusta. Anna meille rohkeutta, viisautta ja varjelusta tänäänkin. Amen
Virsi
514 Anna meille rauhasi