Puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio on kirjoittanut pienen, ytimekkään opaskirjan Vaikuttavan puhumisen taito, Matkaopas esiintyjille. Kyseessä on selkeä ja helppotajuinen katsaus retoriikan perusteisiin ja hyvän puheen lähteille. Käytännölliset vinkit seuraavat toistaan ja olennaisimmat asiat kertautuvat. Kirjan loppuun Mustakallio on vielä koonnut tiivistetyn, antoisan kymmenen kohdan ”Puhujan muistilistan”.
Mustakallio ei arkaile käyttää journalistiselle kirjoittamiselle vieraita tehokeinoja kallistusta ja tekstin paksuntamista olennaisten asioiden alleviivaamiseen. Nämä tehokeinot auttavat lukijaa löytämään entistäkin helpommin olennaisen. Käytännön oppaaksi tarkoitetussa kirjassa tämä on perusteltua.
Mustakallion sanoman tavalliselle puheenpitäjälle voisi kenties tiivistää seuraavasti:
Mieti tarkasti, mitä haluat sanoa ja miksi. Selvitä, ketä yleisössäsi on, ja mieti, mikä palvelee parhaiten juuri heitä. Panosta aloitukseen ja lopetukseen. Puheen alussa sinun on voitettava yleisön luottamus. Lopussa on oltava tiivis kertaus ja tunnetta, jotta asiasi jää ihmisille mieleen. Muista riittävän hidas rytmi, tauot, vaihteleva intensiteetti ja selkeä artikulaatio. Vivahteikas kieli, yllätyksellisyys ja hyvät tarinat pitävät yleisön valppaana. Esiinny levollisesti ja itsevarmasti, älä kuitenkaan ylimielisesti. Yleensä kuulijat ovat puolellasi. Harjoitus tekee mestarin ja puheen ulkoa opetteleminen saattaa hyvinkin kannattaa. Jos olet kokematon puhuja ja toivottoman ujo, voit pitää hyvän puheen myös paperista lukemalla. Omista onnistumisistaan ja virheistään voi oppia.
Kirjan on julkaissut Management Institute of Finland. MIF on erikoistunut julkaisemaan parempaan johtamiseen ja viestintään johdattavia opaskirjoja.
Puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio, ketkä suomalaiset puhujat ovat tehneet sinuun vaikutuksen ja miksi?
Kun kuuntelin Vuosaaren kirkossa nyt jo eläkkeelle jääneen kirkkoherran Seppo Tirkkosen saarnoja, minulle tuli usein tunne: ”Nyt on hienoa!” Tirkkonen puhui ilman papereita, mutta oli kuitenkin miettinyt saarnansa tarkasti ja valmistautunut erittäin hyvin. Hän oli koko ajan kommunikaatiossa kuulijoiden kanssa, puhutteli meitä. Hän pystyi liikkumaan kirkkotilassa ja näki yleisön reaktiot, kun ei tarvinnut papereita. Tirkkonen teki minuun todella vaikutuksen.
Poliitikoista voisin mainita Aleksander Stubbin ja Jyrki Kataisen. Stubb osaa käyttää kolmen sääntöä, hänen puheissaan on aina kolme ydinkohtaa. Myös hän puhuu pääasiassa ilman papereita, jolloin kontakti kuulijoihin on hyvä. Hänen rento tyylinsä vetoaa moniin. Katainen puolestaan osaa selittää vaikeita ja monimutkaisiakin asioita auki yllättävän selkeästi ja vakuuttavasti. Hän kykenee olemaan itsevarma ilman että vaikuttaisi ylimieliseltä.
Jutta Urpilainen on esimerkki puhujasta, joka on kehittynyt valtavasti. Aloittaessaan SDP:n puheenjohtajana hänellä oli mediaepäonnistumisia. ”Aluksi haluan kiittää” -tyyliset puheet eivät toimineet. Nyt kun Urpilainen piti puheenjohtajavaalitaiston jälkeen puheen, se oli erittäin hieno ja vaikuttava, vaikka hän oli hävinnyt vaalit.
Kirkollisiin puhujiin palatakseni haluan mainita vielä emerituspiispa Eero Huovisen, jonka avustajana aikanaan työskentelin. Huovinenhan ei ole puhujana mikään rento vitsailija tai räiskyvä persoona, mutta hänen puheidensa sisältö on huolellisesti ja loppuun saakka pureskeltua ja yksiselitteisen ymmärrettävää. Niinpä hänet valittiin vuoden puhujaksi 1995.
Korostat vaikuttavan puhumisen opaskirjassasi useissa kohdissa, että hyvä puhuja on myös hyvä ihminen. Millainen on hyvä ihminen ja miten sellaiseksi tullaan?
Paremmaksi puhujaksi tuleminen on tosiaan myös ihmisenä kasvamista. Jotta voi olla hyvä, vakuuttava ja vaikuttava puhuja, on tunnettava itsensä, vahvuutensa ja heikkoutensa, omat motiivinsa ja vaikuttimensa sekä myös persoonallisuutensa piirteet.
Antiikista nousevat ja katolisessa kristillisyydessä keskeiset hyveet ovat mielestäni edelleen tavoittelemisen arvoisia. Näitä ovat esimerkiksi viisaus, oikeudenmukaisuus, itsehillintä, kohtuullisuus, totuudellisuus ja rohkeus. Uskon, että hyveitä voi harjoittaa. Ihminen voi tietoisesti päättää toimia niin, että pääsisi lähemmäs noita hyveitä. Sanotaan, että hyvistä tottumuksista tulee lopulta toinen luonto.
Klassikkosadut, tarinat, elokuvat, elämään jääneet poliittiset iskulauseet ja kirjallisuus pursuavat esimerkkejä kolmen säännöstä. Listaat kirjassasi esimerkkejä vaikuttavan määrän: Vapaus veljeys tasa-arvo, Kolme iloista rosvoa, Kolme pientä porsasta, Kolme karhua, Kolme toivomusta, Hyvät pahat ja rumat, Tulin näin voitin, Usko toivo rakkaus… Kyse on siitä, että kolmen sarja viehättää ihmismieltä ja painuu tehokkaasti muistin syövereihin. Voidaanko Isä, Poika ja Pyhä Henki nähdä antiikin perinnöstä ammentavana retorisena keinona puhua Jumalasta?
(Naurahtaa) Mielenkiintoinen kysymys. Jos lähdetään siitä, että Jumala on luonut kaiken, niin ehkäpä hän on luonut tämän kolmen säännönkin ja elää todeksi sitä omassa olemuksessaan? Näen kuitenkin, että kolmiyhteisen Jumalan eri puolet nousevat hyvin selvästi esiin Uuden Testamentin teksteissä. Näiden kolmen lisäksi neljättä vastaavaa ”hahmoa” ei luontevasti Raamatun teksteistä löydy Jumalan olemusta kuvaamaan. Jumalan kolmiyhteydessä ei siis varmaankaan ole kyse retoriikan perinteestä, vaan Uuden Testamentin jumalakuvasta.
Jotkut ovat armoitettuja puhujia. Onko kyse enemmän synnyinlahjasta vai opitusta taidosta?
Ihmisen temperamentti vaikuttaa toki siihen, millainen puhuja hän on, ja temperamentti lienee pitkälti synnynnäinen ominaisuus. Jos ihmisellä on valmiutta ja rohkeutta tuoda ajatuksiaan esille, se tekee esiintymisestä luontevaa ja helppoa. Tietyt kynnykset on ikään kuin valmiiksi ylitetty.
Painotan kuitenkin, että vaikuttava puhuminen on hyvin pitkälti opeteltavissa oleva taito. Perusasioita tiedostamalla jokainen voi kehittyä puhujana. Tärkeintä on miettiä kirkkaaksi, mikä on minun ydinsanomani ja mitä haluan saada puheellani aikaan. Sen jälkeen pitää ottaa selvää siitä, kenelle puhuu. Puhujan on tunnettava yleisönsä ja palveltava sitä. Nämä eivät ole vielä edes varsinaisia retorisia kikkoja, mutta jo niiden mukaan toimimalla puhuja voi pitää vaikuttavan puheen.
Puhetaidon kouluttajat ovat Suomessa laskettavissa yhden käden sormilla. Ostavatko yksityishenkilöt teiltä puheopetusta?
Yksityisoppilaita on Suomen kokoisessa maassa varsin vähän. Lähinnä sparraamme suuryritysten johtajia ja merkittävissä asemissa olevia poliitikkoja. Järjestän kuitenkin joka vuosi kesäkuun ensimmäisellä viikolla Retoriikan kesäkoulun, vaikuttamistaidon ammattilaisseminaarin, jossa osallistujia on riittänyt ja palaute on ollut innostunutta.
Lauantaina 7.6. järjestämme Hämeenlinnan verkatehtaalla yhdessä paikallisten poliittisten puolueiden kanssa kaikille avoimen Poliittisen puheen päivän. Ohjelmassa on muun muassa huippupoliitikkojen debatteja, puhekaraokea ja poliittista stand up -komiikkaa.
Lue Mustakallion ajatuksia myös täältä: Vaikuttavan saarnan jäljillä – 10 vinkkiä