Se, näyttäytyykö uskonnollisuus henkilölle mielekkäänä vaihtoehtona, ei välttämättä perustu hänen omaan ratkaisuunsa tai ole siitä riippuvainen, sanoo uskonnonfilosofi Dan-Johan Eklund. Hänen mukaansa uskontoon liittyvät filosofiset kysymykset ovat kiinnostavia uskonnollisesta uskosta riippumatta.
Dan-Johan Eklund, väittelit viime viikolla uskonnonfilosofiasta. Tutkimuskohteenasi oli se, voiko ihminen valita uskonnollisen uskon vai ei. Mistä moinen aihe?
– Minua on kiinnostanut mitä uskonnollinen usko oikeastaan tarkoittaa. Toiseksi olen ollut kiinnostunut filosofiassa paljon keskustellusta kysymyksestä, ovatko uskomuksemme ylipäänsä tahdonvaraisia vai eivät.
Mihin päädyit, onko uskonnollinen usko tahdonvaraista?
– Se, pitääkö ihminen uskontoa vetoavana ja mielekkäänä katsomuksena ei näytä olevan tahdonvarainen päätös. Sen sijaan uskonnolliseen elämään sitoutuminen on tahdonvaraista. Myös se, kuinka paljon ihminen käyttää aikaa uskonnollisten asioiden pohtimiseen, näyttää tahdonvaraiselta.
Onko mahdollista, että henkilö tuntee vetoa uskontoon, mutta päättää silti olla sitoutumatta siihen?
– Kyllä. Toisaalta joillekin ihmisille uskonnollinen elämäntapa voi olla niin syvälle juurtunut, että sen huomioimatta jättäminen olisi hankalaa.
Mitä tapahtuu kun ihminen syntyy tiiviiseen uskonnolliseen yhteisöön, muttei tunnekaan itseään uskonnolliseksi?
– Kun tiiviissä uskonnollisessa ryhmässä yksi ihminen tuntee ajatuksiltaan poikkeavansa muista, voi se tietenkin tuntua ikävältä. Tällainen henkilö voisi olla ymmärtäväinen itseään kohtaan. Se, näyttäytyykö uskonnollisuus henkilölle mielekkäänä vaihtoehtona, ei välttämättä perustu hänen omaan ratkaisuunsa tai ole siitä riippuvainen. Myös muiden ryhmän jäsenten on hyvä tiedostaa tämä.
– Toisaalta jos tällainen henkilö yhä tuntee pientä vetoa uskontoa kohtaan, tunnusteleva uskonnollinen usko voi olla edelleen mahdollinen. Uskonnollinen sitoutuminen ei välttämättä edellytä suurta varmuutta tai vakuuttuneisuutta, toivo riittää.
Mihin uskonnonfilosofiaa tarvitaan?
– Uskontoon liittyvät filosofiset kysymykset ovat kiinnostavia uskonnollisesta uskosta riippumatta. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi Jumalan olemassaolon perusteltavuus sekä uskon ja järjen välinen suhde. Uskonnonfilosofia lähestyy uskonnollisia ja teologisia kysymyksiä filosofian tarjoamilla apuvälineillä. Akateemisena oppiaineena uskonnonfilosofia on tarpeellinen siinä missä esimerkiksi estetiikka ja oikeusfilosofiakin.
– Tiedekunnassamme on tehty erittäin tasokasta keskiajan teologian ja filosofian tutkimusta emeritusprofessori Simo Knuuttilan johdolla. Modernin uskonnonfilosofian teemoja on tutkittu ansiokkaasti, esimerkkinä Aku Visalan kognitiivista uskontotiedettä koskevat tutkimukset.
Miten sinusta tuli uskonnonfilosofi?
– Kiinnostuin teologiasta ylioppilaskirjoitusten aikana. Tuolloin piti päättää mitä kirjoitan reaalikokeissa, ja opinto-ohjaaja ehdotti uskontoa. Lukiessani kirjoituksiin huomasin kokevani tietyt teologiaan liittyvät kysymykset mielekkäinä. Filosofiasta olin kiinnostunut jo hieman aiemmin.
Juttu on julkaistu myös 12.11. Viikon Henkilö -juttuna Kotimaa-lehdessä . Kuva: Olli Seppälä.
Lue myös: Väitös: Onko uskonnollinen usko tahdonvaraista vai ei?
Ilmoita asiavirheestä