Tekstiviestistä alkoi Ylivieskan seurakunnan tiedottajan unohtumattomin työrupeama

Pääsiäislauantain iltana Jussi Leppälä oli tulossa kotipihalta sisälle, kun hänen puhelimensa piippasi. Viesti tuli työtoverilta. Kuvassa näkyi roihuava Ylivieskan kirkko.

Kello oli 19.45. Kirkko oli ehtinyt palaa varttitunnin.

Ylivieskan kirkko oli Jussi Leppälän lapsuuden kotikirkko. Aikuisena kirkosta on tullut hänelle aina vain tutumpi. Seurakunnan tiedottajana Leppälä on kouluttanut keväisin kirkolle oppaat ja ottanut siitä satoja valokuvia.

Leppälä valitsi puhelimestaan esimiehensä, kirkkoherra Timo Määtän numeron. Määttä oli varattu, mutta talousjohtaja Pentti Haikola vastasi.

Kirkkoherra, talousjohtaja ja tiedottaja ovat vastuussa kriisiviestinnästä, niin luki seurakunnan valmiussuunnitelmassa.

Haikolan kanssa puhuttuaan Leppälä istui alas ja kirjoitti tapahtumasta ensimmäisen uutisen. Hän lähetti sähköpostin tiedotusvälineille ja julkaisi tiedon Facebookissa ja seurakunnan verkkosivuilla.

”Ylivieskan kirkko palaa”, otsikko kertoi.

Työpäivä jatkui puoli kuuteen aamulla

Leppälä istui autoon ja ajoi kotoaan Sievistä 24 kilometrin matkan tapahtumapaikalle. Hän asettui kirkon vieressä sijaitsevaan seurakuntakotiin, samaan huoneeseen Määtän ja Haikolan kanssa. Paikalle tulivat myös kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja ja kirkkovaltuuston puheenjohtaja.

Toiset kollegat alkoivat järjestellä keskusteluapua.

Leppälä on työskennellyt saman seurakunnan tiedottajana 26 vuotta. Muutama päivä kirkon palon jälkeen hän sanoo, että rutiini auttoi kriisissä.

– Ei tällaiseen silti voi valmistautua.

Seurakunnan tiedotus pitäytyi illan kuluessa tiukasti omassa näkökulmassaan. Poliisi ja pelastustoimi hoitivat omat tonttinsa. Seurakuntaa koskevat median yhteydenotot Leppälä ohjasi kirkkoherralle.

– Faktoja ja tunnelmia pystyin itsekin välittämään.

Seurakunnan johtoryhmä päätti, että puolilta öin kirkon raunioilla pidetään pääsiäisyön messu. Piispa Samuel Salmi oli luvannut tulla paikalle. Leppälä kirjoitti tiedotteen. Ennen puolta yötä sen oli nähnyt sosiaalisessa mediassa yli 30 000 ihmistä.

Leppälä teki töitä puoli kuuteen asti aamulla. Hän julkaisi tiedotteita ja valokuvia, vastasi sähköposteihin ja seurasi mediaa. Jo aamukymmeneltä hän oli vastaamassa tiedotusvälineiden esittämiin kysymyksiin pääsiäismessussa Suvannon kappelissa.

Kaksi asiaa harmittaa

Jos kaikki tapahtuisi nyt, Leppälä tekisi kaksi asiaa toisin. Ensinnäkin häntä harmittaa, ettei hän ehtinyt organisoida ammattikuvaajaa taltioimaan raunioilla järjestettyä yömessua. Parille valokuvaajalle Leppälä soitti, mutta he eivät päässeet paikalle. Enempään ei ollut aikaa.

Toiseksi Leppälää jäi kaivelemaan se, että ensimmäinen mediatiedote lähti liian paikalliselle jakelulistalle. Keskiyön messusta tiedotti illan aikana myös Kirkon tiedotuskeskus.

– Jos toimisimme etelämpänä, yhteydet olisivat luontevampia. Nyt kokemus on, että meidän asiat eivät yleensä niin kiinnosta.

Seurakunnan kriisiviestintäsuunnitelma toimi tositilanteessa pääosin hyvin, Leppälä sanoo. Suunnitelmassa määritellään erilaiset kriisit, todetaan työnjako ja luetellaan, mitä käytännön toiminnassa on otettava huomioon. Ohjeita annetaan myös haastateltavana olemiseen.

Yhtä muutosta Leppälä aikoo kuitenkin ehdottaa. Vastaisuudessa tiedottajia pitäisi olla kriisitilanteessa kaksi: toinen tuottaisi sisältöä ja toinen seuraisi mediaa.

Isosta kriisistä tuli yhteinen asia

Yllätyksiäkin tuli, ja ne olivat positiivisia. Leppälä hämmästyi sitä, miten rauhallisesti hän itse toimi. Virheitä tuli, mutta ”ei mitään radikaalia”. Myönteinen yllätys oli sekin, miten tyylikkäästi median edustajat lähestyivät asiaa.

Parasta oli kuitenkin se, kuinka saumattomasti työyhteisö ja seurakuntalaiset toimivat. Isosta kriisistä tuli yhteinen asia.

Viestintä palaneen kirkon ympärillä jatkuu. Maanantaina Leppälä kannusti seurakunnan Facebook-sivuilla ihmisiä jakamaan muistojaan ja kuviaan kirkosta.

– Kirkko on sukupolvien koti. Rakkaus siihen on syvällä niissäkin ihmisissä, jotka ovat vierailleet kirkossa vain satunnaisesti.

Oma haasteensa on vapaaehtoisten auttamishalun ja ideoiden kanavoiminen. Ihmiset haluaisivat lahjoittaa kirkolle rahaa jo nyt.

– Sosiaalisessa mediassa kirkko on rakennettu uudelleen moneen kertaan.

Edellinen artikkeliKuopion hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksiä 23.3.
Seuraava artikkeliKansanedustaja jätti kirjallisen kysymyksen arkkipiispan lausunnoista