Tallinnan tuomiorovastin Urmas Viilman mukaan Suomessa uskonnonopetuskeskustelussa esille nostettu eri uskontokuntiin kuuluville oppilaille tarkoitettu yhteinen uskontotieto tai uskonnonopetus ei Viron kontekstissa ole ollut automaattisesti hyvä ratkaisu.
– Se ei ole lainkaan ongelmatonta. En ole varma, auttaako kaikille yhteinen oman uskonnon opetusta korvaava oppiaine tukemaan oppilaiden omaa uskonnollista kasvua ja omia valintoja, Viilma toteaa.
Hän on Tallinnan luterilaisen katedraalikoulun johtokunnan puheenjohtaja. Aikaisemmin hän on itse työskennellyt vuosien ajan myös virolaisissa kouluissa uskonnon ja uskontotiedon opettajana.
Viro on uskonnonopetuksen kehitysmaa
Viilman mukaan Virossa on erinomainen peruskoulu, mutta uskonnonopetusta on vain noin joka kymmenennessä peruskoulussa. Jos on, kyseessä on yleensä ei-tunnustuksellinen uskontotieto. Tästä syystä suuri enemmistö Viron kasvavista polvista luovii läpi peruskoulun oppimatta siellä juuri mitään omasta uskonnosta tai uskonnoista yleensä.
Viro on Viilman mukaan ainoa maa Euroopan unionissa, jossa peruskouluopetukseen ei kuulu pakollisena jonkinlaista uskonnon tai uskontotiedon opetusta.
Kaikille yhteistä oppiainetta voidaan virolaisessa todellisuudessa tarkastella vieläkin kriittisemmin.
– Tuntemani uskonnonpedagogiikkaa tunteva tallinnalainen peruskoulun rehtori sanoi minulle kerran, että kaikille yhteinen uskontotieto voi uskontokasvatuksen näkökulmasta olla jopa huonompi vaihtoehto kuin se, ettei uskonnonopetusta ole lainkaan, Viilma sanoo.
Yleinen tieto kristinuskosta on Virossa Suomeen verrattuna vähäistä. Tässä kuvatuista erilaisista syistä johtuen Viron evankelisluterilainen kirkko on viime vuosina perustanut omat peruskoulut Tallinnaan ja Tarttoon. Viilma arvioi, että näitä kirkollisia kouluja tulee vielä jonkin verran lisää suurimpiin kaupunkeihin.
Suomen koulujen nykyistä oman uskonnon opetuksen mahdollistavaa järjestelmää Viilma pitää hyvänä. Jos Virossa olisi samanlainen käytäntö, tarvetta erityisille kirkollisille kouluille ei ehkä olisi.
Humanismissa ei ole sijaa Jumalalle
Demokraattisen eurooppalaisen valtion tehtävä on Viilman mielestä tukea perheitä ja perheiden valintoja kasvatustyössä. Kaikkia arvoja ei myöskään pidä kasvatuksessa sekoittaa toisiinsa.
– Meillä Virossa on hyviä humanistisia arvoja, mutta ei niissä ole sijaa Jumalalle. Tuntuu siltä, että humanismissa Jumalan tilalle sijoitetaan ihminen. Ainakin Virossa olemme edenneet pitkälle siihen suuntaan, Viilma pohdiskelee.
Tämä näkyy hänestä esimerkiksi Venäjän taannoisessa Pussy Riot -kiistassa. Siinä vastakkain olivat yksilön puhevapaus ja toisten vapaus uskontoon ja pyhän paikan koskemattomuuteen. Nämä asiat ovat Viilman mukaan yhä useammin törmäyskurssilla koko Euroopassa.
– Onko yhä useammin niin, että puheoikeus tai poliittinen oikeus on julkista, mutta oikeus uskomiseen ei enää olekaan julkinen asia.
– Tämä voi joskus johtaa sellaiseen yhteiskunnalliseen ilmapiiriin, jossa esimerkiksi kristillisten koulujen perustaminen ei enää ole Virossa mahdollista. Toistaiseksi se onneksi on, Viilma sanoo.
Viron ja DDR:n kirkkojen tie voi olla Suomenkin tie
Viron historiallinen uskonnollinen valtatraditio on ollut luterilaisuus, mutta tänään Viroa pidetään yhtenä Euroopan maallistuneimmista yhteiskunnista. Neuvostoliiton ajan jälkeenkään Viroon ei ole palautettu kirkollisveroa eikä sitä sinne tule.
Toinen samankaltaisen kehityksen läpikäynyt alue on entinen pataluterilainen reformaation synnyinseutu itäinen Saksa, jossa kirkkoon kuuluminen on nykyisin pienen vähemmistön kulttuuria. Itäisessä Saksassa tosin evankelisen ja katolisen kirkon rahoituksessa siirryttiin Saksojen yhdistyttyä 1990 kirkollisveroon.
Sama maallistumiskehitys erilaisine seurauksineen odottaa Viilman mukaan kaikkia Pohjoismaita.
– En halua olla pahaa ennustava profeetta, mutta olen ennenkin sanonut suomalaisille, että Viro ja entisen DDR:n alue ovat tässä suhteessa jollain lailla tiennäyttäjiä muille luterilaisille maille, Viilma tiivistää.
Hän arvioi, että tulevaisuudessa Viron evankelisluterilaisen kirkon jäsenmäärä pienenee edelleen, mutta samalla aktiivisuus lisääntyy. Tämä voi näkyä jo nyt.
– Jos menet jumalanpalvelukseen Virossa, väkeä on messussa yhtä paljon kuin vaikkapa Tanskassa, jossa on hyvin rahoitettu kansankirkko, Urmas Viilma toteaa.
Lue Kotimaasta 20.3.2014 juttu Tallinnan katedraalikoulusta!
Tallinnan luterilaisen katedraalikoulun sivuille pääset tästä.