Valtio tukee seurakuntia uusiutuvan energian käyttöön siirtymisessä, koska se vähentää fossiilisten polttoaineiden päästöjä ja säästää energiaa. Koko maan on kirittävä uusiutuvan energian käytössä. Tuki perustuu lakiin ja EU:n direktiiveihin. Myös hakelämpöön siirtyminen voi saada energiatukea, tosin hiukan maalämpöä pienempää.
– Tuki on jatkuvaa ja nykyinen asetus on voimassa vuoden 2017 loppuun. Jokainen hakemus käsitellään yksiöllisesti, mutta yleensä samankaltaiset investoinnit saavat samankaltaisen tuen, työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylitarkastaja Pekka Grönlund toteaa.
Tukea haetaan paikalliselta Ely-keskukselta, ja sitä voi saada 20 prosenttia kuluista. Muutos on järkevää erityisesti silloin, kun vanha järjestelmä on muutenkin uusittava.
– Tuki on merkittävää, koska se on kirkon ulkopuolista rahoitusta, kirkkohallituksen yliarkkitehti Antti Pihkala sanoo.
Tuloksena käyttökustannusten romahtaminen
Hän pitää silti käyttökustannusten romahtamista tukea merkittävämpänä etuna. Säästö energialaskussa voi olla jo vuoden–kahden kuluessa samaa suuruusluokkaa kuin energiatuki.
Huonot ja kalliit lämmönlähteet ovat Pihkalan mukaan suora sähkö ja öljy sekä muu polttamiseen perustuva lämpö. Sen sijaan kaukolämmöstä ei ole syytä luopua, koska se on tehokkaasti tuotettua lämpöä.
– Kirkon tulisi olla eturintamassa uusiutuvan energian käytössä, koska se vastaa kristinuskon ydinsanomaa. Energiatehokkuus on ympäristövastuuasia, jolla on myös taloudellista merkitystä. Se voisi olla kirkon ympäristödiplomin jatko-osa, Pihkala pohtii.
Hän korostaa, että kirkoissa on ensin syytä tehdä olosuhde- ja energiaselvitys ennen kuin pohditaan, millainen lämmitys olisi sopivin. Tällöin ratkotaan muun muassa kirkon rakenteelliset asiat ja mahdolliset suojelukysymykset.