Metropoli-ilta: Kirkko on itsensä pahin vihollinen

Vanha hokema tiesi, että kirkon tulevaisuus ratkaistaan pääkaupunkiseudulla. Monella mittarilla mitattuna kirkon tulevaisuus näyttää hieman alavireiseltä. Seurakuntien jäsenmäärä putoaa pääkaupunkiseudulla muuta maata nopeammin, kasteet ja avioliittoon vihkimiset ovat vähentyneet rajusti.

Helsingin tuomikirkossa oli tiistai-iltana koolla huolestunut joukko pohtimassa kirkon tulevaisuutta Metropolissa. Tilaisuuden järjesti Kirkonrakentajien foorumi yhdessä Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa.

Kaupunki kuvaa sekä turmelusta että hengellistä hyvää

Periaatteellisesti merkittävimmän puheenvuoron käytti Espoon piispa Tapio Luoma. Hän totesi alustuksessaan, että kirkon suurin uhka niin kaupungissa kuin muuallakin on se itse.

– Että kirkko puhuu vain itsestään, omasta roolistaan ja tehtävästään. Toisaalta on elävän yhteisön merkki, että se pystyy analyyttisesti arvioimaan itseään.

– Samalla suurin mahdollisuus on kirkossa itsessään. Että se puhuisi Jumalasta ja ihmisen ja Jumalan kohtaamisesta.

Luoman mukaan kiivaskin kirkon sisäinen keskustelu ja vastakkainasettelu kertoo pohjimmiltaan rakkaudesta kirkkoon.

Luoma myös muistutti, että kristillisessä perinteessä kaupunki on ollut sekä turmeltuneisuuden että hengelliseen hyvän vertauskuva. Raamattu päättyy kuvaukseen kaupungista.

Jäsenkatoa vastaan taisteltava

Käytännöllisesti merkittävimmän puheenvuoron käytti Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja, eurovaaliehdokas Mikael Pentikäinen (kesk.).

– Kun pohdimme kirkon tulevaisuutta metropolissa, on tärkeää kohdata todellisuus, tämä muuttuva yhteiskunta ja siinä elävä kirkko, sellaisena kuin se tänä päivänä on. Tosiasiain tunnustaminen on viisauden alku, kuten J.K. Paasikivi on sanonut.

Pentikäinen nosti esiin kirkon kannalta kolme näkökulmaa.

(1) kirkon pitää uskaltaa voimakkaammin taistella jäsenmääränsä puolesta, ja erityisesti metropolialueella. Vastustaja on häikäilemätön, mutta silti pitää uskaltaa. Tarvitaan rohkeita tekoja. Pitää toimia omien arvojen mukaisesti ja palata juurille perusasioihin: rohkaisuun, palveluun ja lähetystyöhön.

(2) Kirkon ja yhteiskunnan työnjakoa pitää miettiä. Uskon, että muuttuva yhteiskunta velvoittaa kirkon lisäämään sosiaalityötä, ehkä merkittävästikin. Kirkko tarvitsee myös lisää tuloja. Yksi mahdollisuus on lisätä kirkon sosiaalipalveluita. Kirkko voisi perustaa esimerkiksi päiväkoteja, iltapäiväkerhoja tai vanhainkoteja. Näitä pitäisi uskaltaa kokeilla.

(3) Kirkon toimintatavoissa metropolialueella tarvitaan muutos. Kokeilisin Helsingin hiippakunnan alueella henkilöseurakuntia. Kotiosoitteeseen perustuvalla seurakuntamallilla ei ole merkitystä metropolissa. Kirkon kannalta olisi hyvä, jos ihmiset voisivat hakeutua seurakuntiin, joiden toiminnan he kokisivat läheiseksi – tietenkin kirkon sisällä ja hiippakunnan piispan kaitsennassa. Uskon, että tämä tukisi jäsenyyttä ja vilkastuttaisi seurakuntaelämää, ja nimenomaan tällä seudulla.

Pentikäinen myös totesi, että kirkkoa vaivaa hallintopöhö muiden suurten organisaatioiden tapaan.

Kuuluisat viimeiset sanat

Tilaisuudessa puhunut liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) – myös eurovaaliehdokas – kertoi kuntarakenteen muuttamisyrityksistä. Virkkunen muistutti kuntien ja seurakuntien olevan samojen haasteiden edessä varsinkin syrjäseuduilla: väki vähenee ja vanhenee, rahat eivät riitä.

Virkkusen mielestä kunnissa ja seurakunnissa on molemmissa kyse myös yhteisöllisyydestä eli siitä että ihmiset kokevat kuuluvansa joukkoon ja haluavat maksaa veronsa yhteiseksi hyväksi.

Illan keskustelijoina ja puhujina olivat lisäksi Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan vt. kirkkoherra Marja Heltelä, muusikot Petri Laaksonen ja Kari Peitsamo sekä projektipäällikkö Terhi Jormakka Kirkkohallituksesta.

Jormakka kertoi vitsin. Mitkä ovat kuolevan seurakunnan viimeiset sanat? – Mehän olemme aina tehneet näin.

Paneelikeskustelussa vakuutettiin monella suulla, että kirkossa olisi tärkeä oppia kuuntelemaan ja kunnioittamaan eri tavalla ajattelevia.

Jeesus valloittaa Tavastian

Illan raikuvimmat aplodit sai Kari Peitsamo muistuttamalla, että kirkon tulee puhua yhdestä nimestä, Jeesuksesta.

Peitsamo myös kertoi yleisölle Jukka Tolosen kanssa käymästään keskustelusta. Tolosen haaveena olisi konsertti Tavastia-klubilla. Konsertin nimi olisi ”Jeesus valloittaa Tavastian ” – jokaisessa esitettävässä laulussa puhuttaisiin Jeesuksesta. Peitsamo kutsui Petri Laaksosen mukaan konserttiin. Tämä lupasi tulla.

Lue pääkaupunkiseudun kirkollisesta todellisuudesta Tulossa ennätys – seurakuntaan kuulu kohta alle 50 %

Kuvassa (vasemmalta) Petri Laaksonen, Terhi Jormakka, Mikael Pentikäinen, Henna Virkkunen ja Kari Peitsamo. Kuva: Olli Seppälä

Edellinen artikkeli”Kirkon on taisteltava jäsenkatoa vastaan”
Seuraava artikkeliJuhlavuottaan viettävä OPKO sai tukiyhdistyksen