Ennen kirkkoherra oli seurakunnassa kaikkien pomo. Nykyisin suuret seurakunnat nimeävät yleisesti lähiesimiehiä.
Vuosi sitten kirkkojärjestystä muutettiin niin, että seurakunnat saivat suuremman vapauden päättää itsenäisesti papiston esimiesjärjestelyistä. Suurissa seurakunnissa on jo pitkään ollut painetta helpottaa kirkkoherran esimieskuormaa.
– Ei kukaan voi olla oikeasti läsnä sadalle työntekijälle, Espoon hiippakuntadekaani Kai Peltonen sanoo.
Hallintoa tehostavat lähiesimieskäytännöt ovat olleet Espoon hiippakunnan suurissa seurakunnissa käytössä jo useita vuosia. Tuomikapituli, jonka tehtävänä on kehittää seurakuntien johtamista, on jo kauan innostanut seurakuntia miettimään esimiesratkaisujaan omien erityispiirteidensä näkökulmasta.
– Nämä ovat seurakuntien sisäisiä asioita. Seurakuntien omista olosuhteista ja tarpeista nousevat ratkaisut ovat toimivimpia, Peltonen muistuttaa.
Esimerkiksi Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa väliesimiehet johtavat alueita ja Hyvinkäällä työaloja.
Lähiesimiestehtäviä hoitavat työntekijät voivat saada esimieskoulutusta Kirkon koulutuskeskuksessa. Muodollisia kelpoisuusvaatimuksia tai lähiesimiestutkintoa ei ole, mutta seurakunnat voivat edellyttää tiettyjen tutkintojen tai koulutusten suorittamista.
– Myös hiippakunta järjestää lähiesimiehen työtä tukevaa koulutusta ja tapahtumia, Kai Peltonen muistuttaa.
Kirkkonummen kirkkoherra Timo Posti kertoo, että heillä lähiesimies on juuri valittu keskustelemalla sekä tehtävään sopivien henkilöiden että seurakuntaneuvoston kanssa. Tehtävään valittu aikuistyön kappalainen Tuula Peura on aikaisemmalta koulutukseltaan ekonomi.
Muutoksia on valmisteilla parhaillaan myös Keravalla. Keravan seurakunnan kirkkoherra Ari Autio pitää hyvänä, että papit saavat nyt lähiesimiehen, jolla on parempi tuntuma käytännön elämään.
– Minä teen hyvin vähän papin hengellistä arkityötä. Toisaalta arkisissa asioissa kontaktini pappeihin ohenee, Autio vertailee.
Hyvinkäällä työtä johdetaan kolmessa tiimissä
Hyvinkään kirkkoherra ja kasvatuksen vastuukappalainen ovat tyytyväisiä lähiesimieskäytäntöön.
Hyvinkään kirkkoherra Ilkka Järvinen, olet vetänyt seurakunnassasi ison hallintoremontin. Miksi halusit jakaa esimiesvastuuta?
– Minulla oli liian paljon välittömiä alaisia. Ennen uudistusta kävin ensin kehitys- ja sittemmin palkkakeskusteluja noin 30 henkilön kanssa, uudistuksen jälkeen vain seitsemän työntekijän kanssa. Kypsyttelimme asiaa jo muutaman vuoden ennen isoa hallintoremonttia vuonna 2007.
Millainen on Hyvinkään malli?
– Vähensimme johtokuntien määrän kolmeen: julistus, palvelu ja kasvatus. Samalla nimesimme kolme vastuukappalaista. Jaoimme Hengellisen puolen työntekijät pappeja myöten näihin kappalaisten vetämiin tiimeihin. Kirkkoherra vahvistaa hallintopäätökset ja jotkut muut ratkaisut, hänen esimiesasemansa pohjautuu kirkkolakiin.
Mikä on muutoksessa tärkeää?
– Tiimin vetäjällä tulee olla henkilöstö- ja hallinto-organisaatiossa selkeä rooli. Vastuukappalainen on tiiminsä johtaja ja toimii johtokunnissa esittelijänä, ellei hän ole siirtänyt esittelyvastuuta muulle viranhaltijalle.
Miten esimiesvastuun jakaminen vaikuttaa kirkkoherran asemaan seurakunnan hengellisenä johtajana?
– En ole kokenut, että olisi ollut vaikutusta puoleen tai toiseen. Tiedostamme kuitenkin, että yhteinen linja pitää olla ja että kirkkoherran lopullista vastuuta ei voi ulkoistaa.
Kasvatuksen tiimin vastuukappalainen Laura Maria Latikka, pidätkö työstäsi väliesimiehenä?
– Pidän paljon. Kun johdan tiimiä, voin tehdä hyvää työtä, joka ulottuu laajemmalle kuin se, minkä itse pystyn tekemään. Kaikkien vastuu ja työkuorma kevenevät, kun johtamisvastuuta jaetaan. Lisäksi pidän siitä, että työhöni kuuluu myös papin perustyötä.
Millaiset asiat vaikuttavat siihen, että väliesimieskäytäntö toimii hyvin?
– Hyvä suunnittelu: ajoissa varatut kokoukset, joiden kokoonpano ja sisältö ovat tarkoituksenmukaisia. Työn suunnittelu niin, että esimiestyölle on tarpeeksi aikaa. Riittävä läsnäolo toimistossa, jotta epäsäännöllistä työaikaa tekevät ihmiset voivat käydä juttelemassa ja on myös spontaaneja mahdollisuuksia keskustella. Riittävästi aikaa tiimin työn kehittämiselle, kokousten valmistelulle ja työntekijöiden työn seuraamiselle. En tarkoita kontrollointia, vaan sitä että tiedän mitä kukin tekee ja mitä heille kuuluu. Myös väliesimiehen oman esimiehen tuki ja vastuun selkeä jakaminen ovat tärkeitä.
Mitkä ovat hyvän väliesimiehen ominaisuuksia?
– Sitoutuminen, kyky hahmottaa kokonaisuuksia, työ- ja elämänkokemus, kiinnostus toisten työtä kohtaan, joustavuus, taito kuunnella ja olla henkisesti läsnä sekä taito puhua harkitusti.
Kuva: Irja Ketola.
Hyvinkään kirkkoherra Ilkka Järvinen on tyytyväinen seurakuntansa hallintoremonttiin. Työntekijät jaettiin kolmeen tiimiin, joita johtaa vastuukappalainen.