”Työ opetti olemaan ihmisten kanssa”

Hannu Hartikainen ei ole katunut alanvaihtoa koneteknikosta seurakuntamestariksi. Ihmisläheinen ja vaihteleva työ toi iloa. Hartikaisen jäädessä eläkkeelle hänen tilalleen ei palkata uutta ihmistä. Mies on huolissaan jäljelle jäävien työssä jaksamisesta.

Kuka olet ja milloin jäät eläkkeelle? Kuinka pitkän työrupeaman teit kirkon palveluksessa?

Olen Hannu Hartikainen, seurakuntamestari Kuopion ev.lut.seurakuntayhtymästä. Tulin tähän työhön elokuussa 1990 ja jään eläkkeelle marraskuun alusta viime vuonna, joten tulen olleeksi kirkon töissä reilut 23 vuotta.

Ennen tätä työtä olin metallialalla suunnittelemassa suurkeittiöiden ja vastaavien tilojen kalusteita 15 vuoden ajan. Vaikka pidinkin kovasti piirtämisestä, ainainen kiire sai minut harkitsemaan alan vaihtoa. Niinpä tartuin tilaisuuteen, kun avautui mahdollisuus hakea seurakuntamestarin paikkaa keskusseurakuntatalolla. Saatoin menettää jotakin työpaikan vaihdossa, mutta sain niin paljon uusia asioita tilalle, että en ole katunut hetkeäkään alan vaihtoa.

Minkälainen koulutus sinulla on? Kuinka hyvin se antoi eväitä työelämään?

Olen koulutukseltani koneteknikko, ja siitä oli varsin vähän apua uudessa työssä. Suurimmaksi osaksi opin olemaan ihmisten kanssa työn mukana. Kävin tosin noin puoli vuotta aloittamisen jälkeen viikon kurssin Jyväskylässä.

Mitkä olivat työsi hyvät ja huonot puolet?

Parasta työssäni on erittäin hyvät työtoverit! Huonoja puolia en juurikaan enää muista, hyviä puolia ovat olleet erittäin monipuolinen ja vaihteleva työnkuva.

Mistä ammensit voimaa työssä jaksamiseen?

Kaikki lukuisat tilaisuudet, kuten virkistyspäivät, joissa saa olla ihmisten kanssa tekemisissä, ovat antaneet mielihyvää ja voimaa jaksaa tehdä tätä työtä.

Miten kirkko on muuttunut työssäoloaikanasi?

Tekniikka, etenkin tietotekniikka on kehittynyt valtavasti näiden vuosien aikana. Alkuun suuret vanhusryhmät ovat pienentyneet tai lakanneet olemasta. Uusia, nuorempia ihmisiä tulee vain vähän tilalle. Uusi suuntaus seurakunnilla on päästä eroon mahdollisimman monesta kiinteistöstä, aktiivisesti toimivistakin, eikä tämä ainakaan lisää seurakunnan jäseniä.

Minkä viisauden tai elämänohjeen haluaisit antaa seurakunnissa työskenteleville?

Henkilöstöpuolella tapahtuu seurakunnissa nyt samaa kuin kiinteistöpuolella, vähentämistä. Esimerkiksi itseni tilalle ei tule ketään jatkamaan tekemääni työtä. Voin vain sanoa teille, jotka omien töittenne ohella täytätte myös seurakuntamestarin saappaat: koettakaa jaksaa.

Mitä harrastat? Mitä teet eläkeläisenä?

Nyt on aika katsoa eteenpäin. Aiomme vaimoni kanssa ainakin huolehtia ruumiinkunnosta. Matkustelemme mielellämme molemmat, ja sitä aiomme jatkaa aina kun varat riittävät. Vaimoni on kotoisin Sri Lankasta. Meillä on täällä Suomessa ryhmä kummeja, jotka auttavat noin 40 köyhän lapsen opiskelua Sri Lankassa. Tähän toimintaan meillä on nyt enemmän aikaa. Työtoverit ovat jo kyselleet vapaaehtoistyöhön. Eiköhän sitä löydä itsensä silloin tällöin entiseltä työpaikaltaan…

Edellinen artikkeliLue piispa Huotarin vinkit Yhteisvastuukerääjälle
Seuraava artikkeliPauliina Rauhalalle Gummeruksen Kaarlen palkinto