Sadattuhannet suomalaiset tietävät, millainen on kesäilta seurakunnan leirikeskuksessa: Hengelliset laulut kaikuvat, nuorisotyönohjaaja näppäilee kitaraa. Kesäteologi selittää Raamattu kädessään, mitä elämä on. Tyynen veden yli kantautuu kuikan ääntely.
Leirikesiä vietetään tulevaisuudessa entistä harvemmin seurakuntien omistamissa leirikeskuksissa. Koska kirkon talous syöksyy alaspäin, seurakuntien on pakko vähentää kiinteistöjensä määrää, myös leirikeskuksia. Monet niistä ovat koko talviajan tyhjillään, mutta ylläpitokulut laukkaavat.
Seurakuntien on ratkaistava, mitkä tilat niiden on omistettava itse, ja missä määrin esimerkiksi leiritiloja voidaan vuokrata muualta. Varsinkin suuret seurakunnat ovat aina ostaneet leiriviikkoja myös toisilta seurakunnilta, järjestöiltä ja matkailuyrityksiltä.
Seurakuntien yhdistymiset mahdollisuus järkeistyksiin
Kirkkohallituksen talousosastoa johtava kirkkoneuvos Leena Rantanen muistuttaa, että koko kirkollisverokertymästä neljäsosa eli 200 miljoonaa euroa kuluu kiinteistöihin. Summa menee kiinteistöväen palkkoihin, kiinteistöjen peruskorjauskuluihin ja juokseviin menoihin. Lisäksi kiinteistöistä maksetaan kiinteistövero.
Kun seurakuntia yhdistetään, kaupan päälle saadaan usein suuri määrä leirikeskuksia. Kaikkia ei välttämättä tarvita.
Rantasen vetämä seurakuntarakenteen talousryhmä laati kirkolliskokoukselle harjoitusluonteisesti kuvitteellisen mallin. Ryhmä perusti paperilla ”Etelä-Savon seurakuntayhtymän”. Siinä oli yhdeksän seurakuntataloutta ja 70 000 seurakuntalaista. Tällä kuvitteellisella seurakuntayhtymällä oli peräti 82 rakennusta: 14 kirkkoa, 20 seurakuntataloa ja yhdeksän leirikeskusta.
– Päädyimme ehdottamaan mietittäväksi, riittäisikö yhtymälle tällaisissa tapauksissa yksi tilava leirikeskus, Rantanen sanoo.
Hän toivoo, että seurakunnilla olisi leirikeskuksia nykyistä vähemmän, mutta ne olisivat aiempaa tasokkaampia. Seurakuntien välistä yhteiskäyttöä pitäisi Rantasen mielestä kehittää, ja tiloja tulisi markkinoida ulkopuolisille.
Tampereella toistakymmentä leirikeskusta
Tampereen seurakuntayhtymässä on ymmärretty, että omia leirikeskuksia on liikaa, kertoo tuomiorovasti Olli Hallikainen.
– Tampereen seurakunnat ovat parhaimmillaan omistaneet toistakymmentä leiri- ja kurssikeskusta. Yhdestä on luovuttu, ja suunnittelemme luopuvamme vielä muutamasta muusta, Hallikainen sanoo.
Tampereella on myös alustava suunnitelma uuden ”megaleirikeskuksen” rakentamisesta: Yksi nykyisistä leirikeskuksista laajenisi niin suureksi, että sen alueella voitaisiin pitää samanaikaisesti esimerkiksi useita rippikouluja. Hyötypuolelle voitaisiin lukea myös keskitetyt ateriapalvelut.
Hallikainen on huomannut, että leirikeskusta ei ole helppo myydä.
– Ne ovat isoja ja kalliita ylläpitää. Ja mitä enemmän niitä tulee myyntiin, sitä huonommin ne menevät kaupaksi.
Kouvola: Talven käyttöasteet huonoja
Kouvolan seurakuntayhtymään kuuluvilla seurakunnilla oli vielä viime vuonna kuusi leirikeskusta ja kesäkotia.
– Taloudellisista syistä tavoitteemme on luopua vähintään neljästä, Kouvolan seurakuntayhtymän hallintojohtaja Riitta Lonka sanoo.
Yhdestä kesäkodista on jo tehty kauppakirja. Vesistön äärellä sijaitsevan melko vaatimattoman keskuksen myyntihinta oli Lonkan mukaan 220 000 euroa. Toisen leirikeskuksen myynti on Kirkkohallituksessa vahvistettavana.
Leirikeskusten käyttöaste on alhainen ja vaihtelee kuukausittain.
– Esimerkiksi Puhjonrannan kurssikeskuksen käyttöaste on kyllä kesäkuukausina 70 prosenttia, mutta alimmillaan talvella vain 11 prosenttia, Lonka sanoo.
Lonkan mukaan vielä 1980-luvulla jokainen seurakunta halusi oman leirikeskuksen.
– Oman käytön ohella niitä ajateltiin markkinoida ulkopuolisille lähinnä talvikautena. Se ei jatkossakaan ole mahdotonta, jos yrityskulttuuri alkaa tyytyä aiempaa vähäisempään tasoon.
Vantaa: Kiinteistöistä neljännes pois
Vantaan seurakuntayhtymä myi hiljattain tarpeettomaksi jääneen kirkon. Lähivuosina yhtymä aikoo vähentää omistamiaan kiinteistöjä noin neljänneksellä. Vantaan seurakunnat omistavat kaksi kurssikeskusta, Nurmijärvellä sijaitsevan Holman ja Helsingissä olevan Kuntokallion.
Seurakuntayhtymän kiinteistöjohtajan Sari Turusen mukaan Holma aiotaan toistaiseksi pitää. Sen sijaan Kuntokalliossa kurssikeskustoiminta loppuu siinä vaiheessa, kun Helsingin kaupungin asemakaavoitus alueella valmistuu.
– Todennäköisesti Kuntokallion aluetta ei kuitenkaan myydä, vaan se vuokrataan ulkopuoliselle.
Ähtäri: Leirikeskus kaupungille
Ähtärin seurakunta myi keväällä ainoan leirikeskuksensa Ähtärin kaupungille.
– Seurakunnassa väki vähenee. Leirikeskus on tehty 1970-luvulla, mutta se oli jo rakennusteknisesti vanhanaikainen. Nyt se olisi pitänyt vielä peruskorjatakin. Lisäksi kaupunki on kaavoittamassa leirikeskuksen viereen asuntotontteja, kirkkoherra Pauli Kaivosoja listaa leirikeskuksesta luopumisen syitä.
Kirkkoherra valittelee, että leirikeskuksen käyttöaste on ollut vähäinen. Ulkopuolisille sitä ei ole onnistuttu kovin paljon kauppaamaan.
Jatkossa seurakunnat leirit järjestetään vuokratiloissa. Kaivosojan mukaan leirien laatu paranee samalla: syrjemmällä asutuksesta on vähemmän häiriöitä.
Kuhmo: Halvempaa ostaa leirit muualta
Kuhmon seurakunta hankki oman leirikeskuksen vuonna 1979. Paikkaa laajennettiin ja paranneltiin vielä kymmenen vuotta sitten.
– Kuvittelimme sen olevan myyntivaltti tiloja ulkopuolisille vuokrattaessa, mutta kokonaiskäyttö on silti vuosikymmenien myötä hiipunut, sanoo Kuhmon seurakunnan talouspäällikkö Paavo Mäntymäki.
Kuhmo on väestötappioaluetta. Mäntymäen mukaan leiritoimintakin vähenee koko ajan. Seurakunnalla on kovat säästötavoitteet. Jatkossa leirit järjestetään Kainuun muiden seurakuntien leirikeskuksissa. Se tulee huomattavasti halvemmaksi kuin oman leirikeskuksen ylläpito.
– Leirikeskus pantiin maaliskuussa myyntiin. Ostajaa ei ole vielä ilmestynyt, Mäntymäki sanoo.
Mäntsälä: Uskalletaan rakentaa lisää
Mäntsälän seurakunta poikkesi valtakunnallisesta trendistä ja päätti muutama vuosi sitten laajentaa ainoaa leirikeskustaan. 1970-luvulla rakennetun vaatimattoman keskuksen tilalle valmistui toissa vuonna ajanmukainen rakennus.
Kirkkoherra Mikko Seppälä on ratkaisuun tyytyväinen.
– Tiedän, että olemme monessa asiassa kulkeneet vähän eri suuntaan kuin monet muut seurakunnat. Meillä kirkosta eroaminen ei ole ollut dramaattisen suurta, ja kuntaan muuttaa koko ajan lisää nuorta väkeä.
Seppälän mukaan uusi, varsinkin lapsia ja nuoria palveleva leirikeskus voi antaa seurakuntalaisille myös positiivista ja kirkon jäsenyyttä tukevaa viestiä.
– Myös nuorisotyöntekijämme ovat kokeneet uuden leirikeskuksen kannustavana ja työtään arvostavana. Kun he jaksavat tehdä työtään, se varmaan heijastuu leiritoimintaankin, Seppälä arvioi.
Juttu on julkaistu aiemmin Kotimaa-lehdessä.