Päätoimittaja Seppo Simola toteaa Kirkko&Kaupunki -lehden pääkirjoituksessa, ettei kirkolla ole kovin paljon ”virallisia” tai muitakaan yhteisiä kantoja ajankohtaisiin asioihin. Hän pitää tätä myönteisenä asiana, sillä lukitut kannat estävät hänestä tarkastelemasta monimutkaisia asioita eri näkökulmista.
Simola katsoo, että yleensä asioista ei ole vain yhtä oikeaa totuutta, vaan niitä on useita näkökulmasta riippuen. Eutanasia esimerkiksi näyttäytyy hänestä erilaiselta lääkärin, kärsivän potilaan tai hänen omaisensa, elämän kunnioituksen, yksilönvapauden tai yleisten eettisten periaatteiden näkökulmista.
Simola päätyy toivomaan, että kirkon työntekijät ottaisivat reippaammin ja rohkeammin kantaa ajankohtaisiin asioihin. Hänestä nykyinen median todellisuus ei siedä kirkolle tyypistä työtapaa, että työryhmätyöskentelyjen ja komiteamietintöjen kautta etsitään yhtä ainoaa oikeaa tapaa ajatella ja puhua.
Lopuksi päätoimittaja muistuttaa, että koska monet kirkon ihmisten kannanotot ovat varsin pöljiä, niin erilaisia puheenvuoroja kuunnellessa on kuitenkin hyvä muistaa, etteivät ne suinkaan aina ole kirkon kantoja. Ne ovat ainoastaan kirkollisia näkökulmia, joille kukin sitten antaa sen painoarvon, jonka katsoo niille kuuluvan.
Lue koko pääkirjoitus tästä