Valko-Venäjän pienen luterilaisen kirkon ainoa pappi Vladimir Tatarnikov kertoo, että maan presidentinvaaleja seurannut poliittinen kuohunta on vaatinut jo runsaasti uhreja.
Rauhanomaiset mielenosoitukset alkoivat 9.8. järjestettyjen presidentinvaalien jälkeen. Ensimmäisinä mielenosoituspäivinä kaupunkien kaduilla oli Tatarnikovin mukaan todella vaarallista.
– Poliisi ei ainoastaan pidättänyt ihmisiä, vaan pahoinpiteli pidätettyjä vankiloissa. Lopputuloksena oli murrettuja käsivarsia, jalkoja, selkärankoja ja niskoja. Poliisi hakkasi ihmisiä brutaalisti: se ajatteli ihmisten olleen mielenosoituksissa jonkun maksettua heille siitä rahaa, Tatarnikov kertoo.
Valko-Venäjän poliisi on pidättänyt tuhansia mielenosoituksiin osallistuneita. Osa heistä on jo vapautettu. Kuolonuhreilta ei ole vältytty.
Lisäksi kaikkien pidätettyjen kohtalosta ei ole tietoa.
– Tämän hetken tietojen mukaan 80 ihmistä on kateissa, Tatarnikov sanoo.
Mielenosoituksissa myös pienen luterilaisen kirkon jäseniä
Valko-Venäjää vuodesta 1994 autoritaarisesti hallinneen presidentti Aljaksandr Lukašenkan äänisaalis oli virallisten vaalitulosten mukaan 80 prosenttia. Lukemaa pidetään Valko-Venäjällä yleisesti Lukašenkan hallinnon manipuloimana.
– Opposition vastaehdokas sai äänistä vain kymmenen prosenttia. Mutta ei ole mahdollista, että 80 prosenttia olisi äänestänyt Lukašenkaa. Se ei voi olla totta, Tatarnikov sanoo.
Vääristeltynä pidetty vaalitulos on ajanut yhdeksänmiljoonaisen maan poliittiseen kriisiin. Kymmenien tuhansien ihmisten kokoisiksi nousseet väkijoukot ovat vaatineet Lukašenkan eroa ja uusia presidentinvaaleja.
Tatarnikovin mukaan ongelma on, että ”presidentti ei kuuntele kansaa”.
Maassa jatkuneet mielenosoitukset ovat Tatarnikovin mukaan temmanneet mukaansa myös pienen luterilaisen kirkon jäseniä.
– Eräs heistä on ollut pidätettynäkin.
Mielenosoitukset jatkuvat Tatarnikovin mukaan edelleen rauhallisina. Mukana on nuoria ihmisiä ja lapsiperheitä. Valko-Venäjän uskontokunnat ovat ryhtyneet vastustamaan poliisin erikoisjoukkojen väkivaltaa. Suurimmissa kaupungeissa kirkot ovat tarjonneet suojaa mielenosoittajille.
– Kirkkojen kellot soivat mielenosoitusten aikana. Tunnuslauseemme on: ”Soitettakoon kelloja, jotta poliisi ei hakkaa ihmisiä”, Vladimir Tatarnikov sanoo.
Maan poliittinen tulevaisuus on epäselvä
Valko-Venäjän ylivoimaisesti suurin kirkkokunta on ortodoksinen kirkko, johon kuuluu noin puolet maan väestöstä. Katolilaisia on satoja tuhansia. Maan alun perin saksalaistaustaisessa luterilaisessa kirkossa on vain kolme seurakuntaa ja yhtensä noin 300 jäsentä.
Viime päivinä Lukašenkan vastaisiin protesteihin ovat yhtyneet myös monien Valko-Venäjän taloudelle keskeisten valtionyritysten työntekijät. Lakot ovat pysäyttäneet tärkeitä tuotantolaitoksia.
Laajoista protesteista huolimatta presidentti Lukašenka ei ole toistaiseksi taipunut myönnytyksiin, saatikka ilmoittanut uusista vaaleista tai erostaan. Uusimpien tietojen mukaan presidentti on antanut määräyksen lopettaa rauhattomuudet. Monien tiedotusvälineiden mukaan maan poliittinen tulevaisuus on nyt erittäin epäselvä. Joidenkin tarkkailijoiden mukaan Lukašenka joutuu poliittisen tilanteen kärjistymisen vuoksi luopumaan vallastaan.
Kansainvälinen yhteisö on ollut Valko-Venäjän tilanteesta huolissaan. Euroopan unioni ei ole tunnustanut maan vaalitulosta ja on kohdistanut maan johtoon pakotteita. Venäjä on sanonut, että ulkopuolisten tahojen ei pidä puuttua Valko-Venäjän tilanteeseen eikä maa tarvitse ulkopuolista apua levottomuuksien rauhoittamisessa.
Kuva: Valery Sharifulin / Itar-Tass / Lehtikuva. Mielenosoittajia Valko-Venäjän pääkaupungin Minskin Itsenäisyyden aukiolla 19.8.2020.
Lue myös:
Valko-Venäjän pieni luterilainen kirkko on ekumeenisesti aktiivinen (arkistojuttu 2016)
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.