Rukous on yksilöllinen, mutta ei pelkästään sitä, sanoo Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo
Kotimaassa. Repo peräänkuuluttaa yhteistä rukousta, ei vain yksilöllistä pyytämistä ja huokailua.
– Jokainen ihminen rukoilee joskus, sanattomasti tai sanoja käyttäen. Yksilölliset huolet ja kiitokset voi tuoda Jumalan eteen. Kuitenkin vasta yhteinen rukous ja yhteinen uskon kokemus antavat kehykset yksilölliselle uskon ilmaukselle, Repo sanoo.
Repo muistuttaa, että piispan erityisenä tehtävänä on kutsua ihmisiä rukoilemaan yhteen jumalanpalvelukseen.
– Kun Jeesus opetti meille Isä meidän -rukouksen, se oli monikkomuodossa. Siinä puhutaan meistä, ei vain minusta. Siinä on kyse yhteisistä tarpeista, yhteisestä uskosta ja yhteisestä rukouksesta, Repo sanoo Minun rukoukseni -juttusarjassa torstaina ilmestyneessä Kotimaassa.
– Rukous ei pohjimmiltaan ole tunne, vaan elämän suuntaamista kohti Jumalaa, joka ilmoitta itsensä Raamatun sanassa. Kun elämä suuntautuu kohti Jumalaa, alkaa ihminen nähdä itsensä osan a Hänen työtään maailmassa. Ihminen ei olekaan nakattu tänne yksin selviämään, vaan hän on Jumalan huolenpidon kohteena.